Kulutusperusteinen vesimaksu tekee tuloaan vuokrasuhteisiin

Lakiin uusi määräys kulutusperusteisesta vesimaksusta

Asunnon vuokrausta koskevat säännökset on Suomessa kirjattu lakiin asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995). Lakiin lisättiin marraskuussa 2020 määräys vuokralaiselta vedestä perittävästä korvauksesta. Uuden 27 a §:n mukaan vedestä perittävän maksun tulee perustua todelliseen kulutukseen, jos rakennukseen on asennettu huoneistokohtaiset vesimittarit.

”Käytännössä määräys koskee vuokrahuoneistoja, joihin on asennettu vesimittari marraskuun 2020 jälkeen haetun rakennusluvan perusteella. Toki sitä voi soveltaa vapaaehtoisesti myös huoneistoissa, joihin vesimittari on asennettu aiemmin”, selventää Tarik Ahsanullah, joka työskentelee päälakimiehenä Suomen Vuokranantajat ry:ssä. Ahsanullah on yhdessä Ari Kanervan ja Petteri Kuhasen kanssa juuri julkaissut teoksen Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta – Kommentaari (Kiinteistömedia Oy), joka pureutuu laajasti huoneenvuokralain sisältöön.

Uudesta 27 a §:stä seuraa ajallaan velvoitteita myös vuokranantajalle.

”Säännöksen tarkoittamissa huoneistoissa vuokranantajan tulee toimittaa vuokralaiselle maksutta kuukausittain tiedot veden kulutuksesta huoneistossa. Myös tiedot korvauksen perusteista on annettava”, Ahsanullah toteaa.

Vesimaksujen laiminlyönti voi johtaa vuokrasopimuksen päättymiseen

Monissa uusissa kiinteistöissä vuokralaiset maksavat todelliseen kulutukseen – siis vesimittarilukemaan – perustuvaa vesimaksua jo ennestään. Vanhemmissa kiinteistöissä vesimaksu perustuu taas yleensä henkilölukumäärään.

Vuokrasuhteissa sovitaan tavallisesti, että vesimaksu maksetaan erikseen vuokran päälle. Samalla kannattaa sopia, että vuokralainen maksaa vesimaksut vuokranantajalle.

”Tällöin vuokranantaja pystyy seuraamaan, ettei maksuja jää maksamatta. Moni taloyhtiö perii vesimaksut vuokranantajalta, jos vuokralainen jättää ne maksamatta”, Ahsanullah muistuttaa.

Harva vuokralainen laistaa vesimaksuista, mutta joskus näin käy. Maksulaiminlyönti rinnastuu tällöin vuokran maksamatta jättämiseen. Jos vesimaksuja jää rästiin, vuokrasopimus voidaan periaatteessa irtisanoa.

”Jos kyse on kulutusperusteisesta vesimaksusta ja lasku on erityisen huomattava, maksamatta jättäminen voi oikeuttaa jopa vuokrasopimuksen purkuun”, Ahsanullah selventää.

Pykäläkommentaarista apua lain tulkintaan

Ahsanullahin, Kanervan ja Kuhasen kirjoittama Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta on pykäläkommentaari, eli huoneenvuokralaki käydään teoksessa läpi pykälä pykälältä, selittäen ja kommentoiden säännösten sisältöä lukijalle. Mukana ovat myös olennaiset lakiin liittyvät oikeustapaukset.

Perinteikkään teoksen edellinen painos ilmestyi vuonna 2011, ja sen jälkeen muutoksia on ehtinyt lain ohella tulla oikeuskäytäntöön.

”Kymmenessä vuodessa on syntynyt runsaasti uutta oikeuskäytäntöä vuokrasuhteisiin liittyen. Teoksen päivitys oli tarpeen, jotta teos säilyy ajantasaisena ja hyödyllisenä”, Ahsanullah kertoo.

Teos on tärkeä tietolähde niin tuomioistuimille kuin alan lakimiehille ja muille vuokrasuhteiden kanssa tekemisissä oleville tahoille.

”Teokseen viitataan usein tuomioistuinten vuokrasuhteita koskevissa ratkaisuissa. Nyt käytössä on taas päivitetty teos, josta löytyy kootusti vuokrasuhteisiin liittyvä tuore oikeuskäytäntö”, Ahsanullah toteaa.

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta – Kommentaari käy läpi lain asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995) kohta kohdalta, selittäen ja kommentoiden. Säännösten käytännön tulkintaa havainnollistetaan korkeimmasta oikeudesta ja hovioikeuksista poimitun oikeustapausaineiston avulla. Kirjaan on lisätty merkittävästi tuoretta oikeuskäytäntöä. Kirjassa on huomioitu luonnollisesti kaikki lakimuutokset, ja sitä on täydennetty uusilla oikeuskäytäntöön sekä yleiseen vuokrauskäytäntöön perustuvilla tulkinnoilla ja kannanotoilla. Kirjan ovat kirjoittaneet asianajaja, OTK Ari Kanerva ja asianajaja, OTL Petteri Kuhanen Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä sekä päälakimies, OTM Tarik Ahsanullah Suomen Vuokranantajat ry:stä.