Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntakysely: ei uusia tehtäviä tai palveluvelvoitteiden laajenemista kunnille

Jaa

Kunnat kuntatyypistä tai -koosta riippumatta kokevat palveluvelvoitteiden yleisen laajenemisen ja uudet tehtävät haastaviksi nykyisessä koronatilanteessa. Vahvimmin palveluvelvoitteiden laajenemista vastustetaan yli 50 000 asukkaan kunnissa. Tämä käy ilmi Kuntaliiton kunnille teettämästä kyselystä koronakriisistä ja sen jälkihoidosta.

Lähes kaikki kunnat pitävät tarpeettomana niin hoitajamitoituksen nostamista, hoitotakuun kiristämistä kuin myös oppivelvollisuusiän nostamista nykyisessä koronatilanteessa. Selvä enemmistö kunnista ei myöskään kannata uusien kansallisten kehittämishankkeiden käynnistämistä nykytilanteessa. Lisäksi selvä enemmistö kunnista katsoo, että nykyisiä tehtäviä tai velvoitteita tulisi vallitsevassa tilanteessa pikemminkin karsia.

- Kuntien näkemyksen mukaan nyt ei ole sopiva aika lisätä kuntien työtaakkaa eikä taloudellista rasitusta uusilla tehtävillä tai velvoitteilla. Kunnissa toivotaan työrauhaa toimivien hyvinvointipalveluiden palauttamiseksi, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Sote-uudistuksen valmistelu jakaa kuntakenttää

Lähes kaksi kolmesta kunnasta kannattaa sote-uudistuksen valmistelun jatkamista joko hallituksen alkuperäisen suunnitelman mukaan tai jopa nopeutetulla aikataululla. Mielipiteet sote-uudistuksen valmistelusta kuitenkin jakaantuvat vahvasti 20 000–100 000 asukkaan kunnissa.

Yli 100 000 asukkaan kunnissa esitetään valmistelun keskeytystä, siitä luopumista tai jotain muuta vaihtoehtoista toimintatapaa. Kuntien mielipiteet vaihtelevat osin sen mukaan, millaisen sote-järjestämistavan kautta sote-palveluja nyt hoidetaan.

Monet suurista kaupungeista vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon laajasta kokonaisuudesta itsenäisesti ja ovat halukkaita myös jatkamaan tässä roolissa. Pienemmillä kunnilla tilanne on päinvastainen. 

Sote-palveluja maakunnallisen kuntayhtymän tai sote-kuntayhtymän kautta hoitavat kunnat kannattavat eniten uudistuksen valmistelun jatkamista jo alkuperäisen suunnitelman mukaisesti tai nopeutetulla aikataululla.

Kunnat kannattavat valtion ja kuntien yhteisen selvityksen välitöntä käynnistämistä koronakriisin vaikutuksista kunta- ja aluetalouteen sekä elinkeinorakenteeseen

Kaksi kolmesta kunnasta katsoo, että valtion ja kuntien yhteinen selvitys koronakriisin vaikutuksista kunta- ja aluetalouteen sekä elinkeinorakenteeseen tulisi käynnistää välittömästi.

- Kunnilla on sekä osaamista että halukkuutta osallistua tähän työhön yhdessä valtion kanssa ja Kuntaliitto on mielellään tätä yhteistyötä koordinoimassa, toteaa Kuntaliiton yhteysjohtaja José Valanta.

Samalla, kun neljä kymmenestä kunnasta pitää hyvänä mahdollisuuksiaan suunnitella akuutin koronakriisin yli meneviä pidemmän aikavälin kehittämistoimia ja uusia elinvoimaa edistäviä ratkaisuja, on tärkeää saada rakennetuksi yhteinen tilannekuva koronakriisin vaikutuksista.

Kuntaliitto teetti kunnille kyselyn koronakriisistä ja sen jälkihoidosta vuonna 2020. Kyselyllä kartoitettiin kuntakentän näkemyksiä niistä toimenpiteistä ja niiden vaiheistuksesta, joilla koronakriisin jälkihoito ja Suomen jälleenrakennuksen suunnittelu voitaisiin toteuttaa mahdollisimman järkevästi. Kysely toteutettiin 27.-30.4.2020 välisenä aikana sähköisenä kyselynä ja siihen vastasi yhteensä 163 kuntaa. Kyselyyn vastasivat kaikki yli 50 000 asukkaan kunnat. Vastanneissa kunnissa asuu yhteensä 4,3 miljoonaa asukasta eli 78 % koko maan väestöstä.

Lisätietoja:

Kuntaliiton yhteysjohtaja José Valanta, p. 09 771 2008
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 09 771 2504
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 09 771 2000

Yhteyshenkilöt

Teresa Salminen
Viestinnän asiantuntija
Suomen Kuntaliitto ry
Toinen Linja 14, 00530 HELSINKI
+358 9 771 2279, +358 40 865 6961
Teresa.Salminen@kuntaliitto.fi
www.kuntaliitto.fi

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye