Kuntalaiset aiempaa tyytyväisempiä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Sosiaali- ja terveyspalveluja pidetään kuntalaisten keskuudessa pääosin hyvin hoidettuina. Samalla sote-palveluja pidetään myös hyvin saavutettavina.
Tyytyväisyys on suurinta sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanottoon sekä äitiys- ja lastenneuvolaan. Tyytyväisyys on korkeaa myös sairaalahoitoon, hammashoitoon, terveysaseman lääkärivastaanottoon ja kouluterveydenhuoltoon.
- Myös sosiaalipalvelujen kohdalla ilmenee, että palveluja käyttäneet ovat pääsääntöisesti paljon tyytyväisempiä palvelujen hoitoon kuin ne tahot, jotka palveluja eivät ole käyttäneet. Käyttäjätyytyväisyys on suurinta perheneuvolapalveluihin, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Tyytyväisyys erityisesti terveyspalvelujen hoitoon on hyvin suurta ja arviot saatavuudesta ja saavutettavuudesta ovat vähintään kohtuullisella tasolla kaiken kokoisissa kunnissa. Parhaat tyytyväisyys- ja saavutettavuusarviot annettiin 5 000–20 000 asukkaan kunnissa, heikoimmat arviot sen sijaan yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.
Ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä merkittävästi tyytyväisempiä sekä sote-palvelujen hoitoon että saatavuuteen ja saavutettavuuteen.
Kuntalaisten tyytyväisyys terveyspalveluihin on kasvanut selvästi
Tyytyväisyys terveyspalveluihin oli mittausvuonna 2020 korkeammalla tasolla kuin kertaakaan aiemmin tarkastelujaksolla vuosina 1996–2020.
Palvelutyytyväisyys on kasvanut myös yksittäisissä terveyspalveluissa, kuten esimerkiksi terveysaseman lääkärin ja sairaanhoitajan sekä terveydenhoitajan vastaanottopalveluissa ja hammashoidossa. Käyttäjätyytyväisyys on kaikissa terveyspalveluissa suurempaa kuin niillä, joilla ei ole ollut omakohtaista palvelukokemusta.
Myös monien sosiaalipalveluiden kohdalla palvelutyytyväisyys on kasvanut viime vuosina ja on saavuttamassa samaa tasoa kuin tarkastelujakson 1996–2020 alussa. Tyytyväisyys sosiaalipalveluihin, kuten esimerkiksi vanhuspalveluihin, on alhaisempaa sen vuoksi, että niitä käytetään vähemmän.
- Kuntalaisten positiiviset arviot osoittavat, että nykyisellään sosiaali- ja terveyspalveluihin ollaan varsin tyytyväisiä. Tämä on hyvä muistaa myös sote-uudistusta tehtäessä ja palveluja suunniteltaessa, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
Kuntalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen hoitoon on kaikissa tutkimuskunnissa hyvin suurta riippumatta sote-palvelujen järjestämistavasta. Myös arviot saatavuudesta ja saavutettavuudesta ovat kohtuullisella tasolla. Sekä sosiaali- että terveyspalveluissa tyytyväisyys arvioitiin parhaaksi palvelut vastuukuntamallilla järjestävissä kunnissa.
Sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäneiden osuudet vaihtelevat suuresti
Kuntalaiset käyttävät terveyspalveluja lähes kautta linjan enemmän kuin sosiaalipalveluja: sosiaalipalvelujen käyttäneiden kuntalaisten osuus on pääosin vähäinen. Kaikissa tarkastelluissa sosiaalipalveluissa omakohtaista käyttökokemusta on korkeintaan viidellä prosentilla kyselyyn vastanneista.
Kuntalaisilla on eniten omakohtaista käyttökokemusta terveysaseman lääkärivastaanottopalveluista, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanottopalveluista sekä hammashoidosta.
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2020 -kyselystä, johon vastasi viime keväänä yli 10 000 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa, jossa on mukana 43 kuntaa eri puolilta Suomea.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi
Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio, p. 050 567 1624, hanna.tainio(at)kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teresa SalminenViestinnän asiantuntija
Puh:040 365 6961teresa.salminen@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet vädjar till minister Ikonen: Parlamentariskt arbete om kommunernas framtid bör inledas17.10.2025 11:07:56 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet har skickat en vädjan till kommun- och regionminister Anna-Kaisa Ikonen om behovet av att inleda ett parlamentariskt arbete om kommunernas framtid.
Kuntaliitto vetoaa ministeri Ikoseen: parlamentaarinen työ kuntien tulevaisuudesta on käynnistettävä17.10.2025 10:19:14 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on lähettänyt kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle vetoomuksen parlamentaarisen työn käynnistämiseksi kuntien tulevaisuudesta.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijat viihtyvät opinnoissaan jopa paremmin kuin lukiolaiset ja peruskoululaiset13.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Neljä viidestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta kertoo pitävänsä koulunkäynnistä, selviää vastikään julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion. Tulokset kääntävät päälaelleen sitkeän käsityksen siitä, että ammatilliseen hakeutuisivat vähemmän motivoituneet nuoret. Samaa suuntaa osoittaa myös Kuntaliiton tuore selvitys, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kouluarjen työrauhan paremmiksi kuin muut toisen asteen opiskelijat.
Stark statlig styrning, oklar ansvarsfördelning och ekonomiska utmaningar skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Välfärdsområdesreformen är den största omstruktureringen någonsin i Finlands offentliga förvaltnings historia och dess effekter märks på många sätt i kommunerna. Reformen har skapat en ny förvaltningsstruktur med tre nivåer där statens starka styrning, en oklar ansvarsfördelning, ekonomiska utmaningar och det praktiska samarbetet skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena.
Valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut ja taloushaasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueuudistus on Suomen julkisen hallinnon historian suurin muutos, ja sen vaikutukset näkyvät kunnissa monin tavoin. Uudistus on luonut uudenlaisen kolmikerroksisen hallintorakenteen, jossa valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut, taloushaasteet ja käytännön yhteistyön haasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä. "Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava niille määritellyn itsehallinnollisen roolin mukaisesti riittävästi liikkumavaraa omassa toiminnassaan ja yhteistyössään, jota tehdään yhteisten asukkaiden hyväksi. Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota", Kuntaliiton Liisa Jurmu alleviivaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme