Kuntalaiset aiempaa tyytyväisempiä sosiaali- ja terveyspalveluihin
26.1.2021 09:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Sosiaali- ja terveyspalveluja pidetään kuntalaisten keskuudessa pääosin hyvin hoidettuina. Samalla sote-palveluja pidetään myös hyvin saavutettavina.
Tyytyväisyys on suurinta sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanottoon sekä äitiys- ja lastenneuvolaan. Tyytyväisyys on korkeaa myös sairaalahoitoon, hammashoitoon, terveysaseman lääkärivastaanottoon ja kouluterveydenhuoltoon.
- Myös sosiaalipalvelujen kohdalla ilmenee, että palveluja käyttäneet ovat pääsääntöisesti paljon tyytyväisempiä palvelujen hoitoon kuin ne tahot, jotka palveluja eivät ole käyttäneet. Käyttäjätyytyväisyys on suurinta perheneuvolapalveluihin, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Tyytyväisyys erityisesti terveyspalvelujen hoitoon on hyvin suurta ja arviot saatavuudesta ja saavutettavuudesta ovat vähintään kohtuullisella tasolla kaiken kokoisissa kunnissa. Parhaat tyytyväisyys- ja saavutettavuusarviot annettiin 5 000–20 000 asukkaan kunnissa, heikoimmat arviot sen sijaan yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.
Ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä merkittävästi tyytyväisempiä sekä sote-palvelujen hoitoon että saatavuuteen ja saavutettavuuteen.
Kuntalaisten tyytyväisyys terveyspalveluihin on kasvanut selvästi
Tyytyväisyys terveyspalveluihin oli mittausvuonna 2020 korkeammalla tasolla kuin kertaakaan aiemmin tarkastelujaksolla vuosina 1996–2020.
Palvelutyytyväisyys on kasvanut myös yksittäisissä terveyspalveluissa, kuten esimerkiksi terveysaseman lääkärin ja sairaanhoitajan sekä terveydenhoitajan vastaanottopalveluissa ja hammashoidossa. Käyttäjätyytyväisyys on kaikissa terveyspalveluissa suurempaa kuin niillä, joilla ei ole ollut omakohtaista palvelukokemusta.
Myös monien sosiaalipalveluiden kohdalla palvelutyytyväisyys on kasvanut viime vuosina ja on saavuttamassa samaa tasoa kuin tarkastelujakson 1996–2020 alussa. Tyytyväisyys sosiaalipalveluihin, kuten esimerkiksi vanhuspalveluihin, on alhaisempaa sen vuoksi, että niitä käytetään vähemmän.
- Kuntalaisten positiiviset arviot osoittavat, että nykyisellään sosiaali- ja terveyspalveluihin ollaan varsin tyytyväisiä. Tämä on hyvä muistaa myös sote-uudistusta tehtäessä ja palveluja suunniteltaessa, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
Kuntalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen hoitoon on kaikissa tutkimuskunnissa hyvin suurta riippumatta sote-palvelujen järjestämistavasta. Myös arviot saatavuudesta ja saavutettavuudesta ovat kohtuullisella tasolla. Sekä sosiaali- että terveyspalveluissa tyytyväisyys arvioitiin parhaaksi palvelut vastuukuntamallilla järjestävissä kunnissa.
Sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäneiden osuudet vaihtelevat suuresti
Kuntalaiset käyttävät terveyspalveluja lähes kautta linjan enemmän kuin sosiaalipalveluja: sosiaalipalvelujen käyttäneiden kuntalaisten osuus on pääosin vähäinen. Kaikissa tarkastelluissa sosiaalipalveluissa omakohtaista käyttökokemusta on korkeintaan viidellä prosentilla kyselyyn vastanneista.
Kuntalaisilla on eniten omakohtaista käyttökokemusta terveysaseman lääkärivastaanottopalveluista, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanottopalveluista sekä hammashoidosta.
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2020 -kyselystä, johon vastasi viime keväänä yli 10 000 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa, jossa on mukana 43 kuntaa eri puolilta Suomea.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi
Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio, p. 050 567 1624, hanna.tainio(at)kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teresa SalminenViestinnän asiantuntija
Puh:040 365 6961teresa.salminen@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K
Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
Utredning: De förtroendevaldas arvoden har stigit måttligt – stora skillnader mellan kommunerna9.9.2026 08:25:00 EEST | Pressmeddelande
Sammanträdesarvodena för fullmäktigeledamöter i kommunerna varierar mellan 30 och 455 euro. Det framgår av Kommunförbundets utredning som kartlagt kommunala förtroendevaldas sammanträdes- och årsarvoden i början av fullmäktigeperioden 2025–2029.
Selvitys: Kuntien luottamushenkilöpalkkiot nousseet maltillisesti – kuntien väliset erot ovat suuria9.9.2026 08:25:00 EEST | Tiedote
Valtuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 455 euron välillä Manner-Suomen kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa on kartoitettu kuntien luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita valtuustokauden 2025–2029 alussa.
Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande
Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
