Kuntaliiton hallitus: Koronakriisi kärjistää kuntatalouden ongelmia - tarvitaan monipuolisia korjaustoimia

Kuntatalous on väestön ikääntymisen, muuttoliikkeen, työvoiman saatavuuden ja kuntien tulopohjaa vaivaavien rakenteellisten heikkouksien vuoksi monien haasteiden edessä. Palvelu- ja investointitarpeet kasvavat lisäten paineita niin käyttötalousmenojen kuin velkaantumisenkin kasvuun. Tämä näkyy selvästi myös viime vuoden heikoissa ennakollisissa tilinpäätöstiedoissa.

Päällä oleva koronakriisi kärjistää ongelmia entisestään lisäten merkittävästi menotasoa sekä heikentäen verotulopohjaa. Sen täsmällisiä vaikutuksia on vielä mahdotonta ennakoida.

On myönteistä, että Marinin hallitus on ohjelmassaan sitoutunut rahoittamaan kuntien uudet ja laajenevat tehtävät sekä kompensoimaan valtion päätöksistä aiheutuvat verotulomenetykset täysimääräisesti. Nämä ja muut ennen koronakriisiä linjatut toimenpiteet eivät kuitenkaan auta kuntatalouden syvien kestävyysongelmien ratkaisemisessa, vaan parhaimmillaankin ehkäisevät alijäämien kasvua.

Kuntatalouden kestävyys edellyttää nyt poikkeuksellisen monipuolista, kuntien menokehitystä hillitsevää ja tulopohjaa vahvistavaa keinovalikoimaa, jonka merkitys ja mittaluokka kasvaa entisestään koronakriisin vaikutusten myötä.

Kuntaliitto esittää, että tämän akuutin kriisin jälkeen toteutetaan kuntatalouden korjaussarja, jonka keskeisiä toimenpiteitä ovat:

• Uusien ja laajenevien tehtävien aiheuttamat kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti. Niiden rajauksia sekä aikatauluttamista on arvioitavauudelleen kustannus- ja henkilöstövaikutusten tarkennuttua sekä koronakriisin aiheuttamien paineiden vuoksi. Valtionosuusrahoitusta ei leikata ennakollisesti lisätehtävien oletettujen säästövaikutusten vuoksi.
  
  
• Nopeavaikutteisina toimenpiteinä kuntatalouden tulopohjaa vahvistetaan korottamalla valtionosuusprosenttia ja kuntien yhteisövero-osuutta siten, että tulovaikutuksen suuruusluokka on miljardi euroa. Koronakriisin kuntatalousvaikutusten arviointi on tärkeää tehdä valtion ja Kuntaliiton tiiviissä yhteistyössä. Koronakriisin aiheuttamien vaikutusten täsmennyttyä pitää olla valmius tehdä uusia kuntataloutta vahvistavia päätöksiä.
  
  
• Eriytymiseen vastaamiseksi harkinnanvaraisia avustuksia myönnetään ainakin tänä ja ensi vuonna vuositasolla 50 milj. euroa siten, että rahoitus tulee valtionosuusjärjestelmän ulkopuolelta.
  
  
• Käynnistetään uudistus, jolla kunnille ohjataan osuus pääomaverotuloista. Tämä vahvistaa kuntien verotulopohjaa. Kaikkien kuntalaisten tulisi osallistua kunnallisten palveluiden rahoittamiseen tuloveroillaan riippumatta siitä saavatko he ansio- vai pääomatuloja. Tavoitteena on, että uudistus on voimassa viimeistään vuoden 2023 alusta.
  
  
• Valmistellaan kuntakentän ja valtion yhteistyönä uusia toimenpiteitä, joilla kuntien liikkumavaraa tehtävien ja velvoitteiden toteuttamisessa voidaan lisätä kustannusten hillitsemiseksi ja erilaisten olosuhteiden huomioimiseksi. 
  
  
• Perusväylänpitoon sovittu vähintään 300 miljoonan euron vuosittainen korotus sisällytetään jatkossa kokonaisuudessaan julkisen talouden suunnitelmaan. Liikenneverkon kehittämishankkeiden rahoitusta lisätään merkittävästi. Valtion vastuuta sille kuuluvan infran rahoituksesta ei saa siirtää kunnille.
  
  
• Yritystoiminnan edellytysten ja jatkuvuuden turvaaminen sekä työttömyyden kasvun ehkäiseminen ovat kuntataloudenkin kannalta äärimmäisen tärkeitä. Niihin kuuluu myös julkisten hankintojen jatkaminen ja nopeuttaminen mahdollisuuksien mukaan. Käynnistyvien kuntien työllisuuskokeilujen valmistelua on jatkettava ja tavoitteena on oltava pysyvä kuntien järjestämisvastuun vahvistaminen työllisyyspalveluista.
  
  
• Kuntatalouden ennakoitavuuden parantamiseksi selvitetään verotilitysjärjestelmän kehittäminen valtion ja Kuntaliiton yhteistyönä.

Kuntaliitto muistuttaa, että valmisteilla oleva sote-uudistus ei yksinään ratkaise kuntatalouden ongelmia; menoja ja tuloja siirtyisi kunnilta pois saman verran. Voidaan olettaa, että se kyllä siirtää kasvavia sote-menopaineita valtion rahoitusvastuulle, mutta samalla heikentää kuntien verotulopohjaa merkittävästi vaikeuttaen siten muun muassa investointitarpeisiin vastaamista. Moninaisten vaikutusten todentamiseksi ja kipukohtien ratkaisemiseksi uudistusta on välttämätöntä valmistella tiiviissä yhteistyössä kuntakentän kanssa. Näin ei ole toistaiseksi tapahtunut.

Lisätietoja:
Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen, p. 050 547 5590
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 09 771 2000
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 09 771 2700