Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton kysely: Palvelusetelien käyttö varhaiskasvatuksessa lisääntynyt

Jaa

Kuntaliiton huhtikuussa 2018 toteuttaman varhaiskasvatuskyselyn mukaan näyttää siltä, että palvelusetelien käyttö varhaiskasvatuspalveluissa on kasvussa ja kotihoidon tuen kuntalisä on laskussa.

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
19.6.2018
Julkaistavissa heti

Kuntaliiton kysely: Palvelusetelien käyttö varhaiskasvatuksessa lisääntynyt

Kuntaliiton huhtikuussa 2018 toteuttaman varhaiskasvatuskyselyn mukaan näyttää siltä, että palvelusetelien käyttö varhaiskasvatuspalveluissa on kasvussa ja kotihoidon tuen kuntalisä on laskussa.

– Palvelusetelillä ratkaistaan pitkälti samanlaisia haasteita kuin yksityisen hoidon tuenkin kanssa. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että palvelusetelin käyttö tulee entisestään lisääntymään. Jatkossa onkin syytä seurata, tuleeko palvelusetelin käyttö ohittamaan tukimuotona yksityisen hoidon tuen kuntalisän, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Varhaiskasvatuskysely lähetettiin varhaiskasvatuksesta vastaaville johtaville viranhaltijoille kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Kyselyllä kartoitettiin kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisiä ja perusteita niiden maksamiseen sekä palvelusetelin käyttöä varhaiskasvatuksessa. Vastausprosentti oli 86, eli kyselyyn vastasi 255 kuntaa.

Kotihoidon tuen kuntalisä tavallisinta suurissa kaupungeissa

Yhteensä 19 prosenttia Kuntaliiton kyselyyn vastanneista kunnista maksaa tänä vuonna kuntalisää kotihoidon tukea saaville perheille. Lasten kotihoidon tuen kuntalisän suuruus oli vuonna 2018 keskimäärin 147 euroa/lapsi.

Kuntalisän maksaminen on kyselyyn vastanneiden kuntien mukaan jonkin verran vähentänyt varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää erityisesti siten, että se on myöhentänyt lasten hoitoon tuloa ja vähentänyt erityisesti alle kolmevuotiaiden lasten hoitotarvetta. Suurin osa kuntalisää maksavista kunnista, lähes 46 prosenttia arvioi kuitenkin, ettei kuntalisän maksamisella ole merkittävää vaikutusta perheiden valintoihin varhaiskasvatuspalveluiden suhteen.

– On myös hyvä muistaa, että hallituksen tavoitteena on varhaiskasvatukseen osallistumisen merkittävä kasvu. Se miten varhaiskasvatukseen osallistuminen tulevaisuudessa lisääntyy ja mikä vaikutus mahdollisilla toimenpiteillä on esimerkiksi kotihoidon tukeen, jää nähtäväksi.

Kotihoidon tuen kuntalisän maksaminen on selvästi yleisempää suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa. Vähiten kuntalisää maksetaan alle 5 000 asukkaan kunnissa.

Kaksi viidestä kunnasta tarjoaa yksityisen hoidon tuen kuntalisää

Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 44 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan erityisesti suurissa ja keskisuurissa, vähintään 20 000 asukkaan kunnissa. Kuntalisän suuruus vaihtelee kokopäivähoidossa 50–1 210 euron välillä hoitomuodosta riippuen.

– Yksityinen varhaiskasvatus täydentää kunnallista tarjontaa ja lisää kunnassa järjestettävän varhaiskasvatuspalvelun valinnanmahdollisuuksia huoltajille. Kuntalisä on joissakin kunnissa lisännyt muun muassa perhepäivähoidon tarjontaa, toteaa Lahtinen.

Kyselyyn vastanneiden kuntien mukaan huoltajien maksu yksityisestä varhaiskasvatuksesta ilman kuntalisää muodostuisi korkeaksi, eikä palvelumuodon valinta olisi muuten mahdollista suurimmalle osalle perheitä. Yksityisen hoidon piirissä olevien lasten suosituin hoitopaikka on päiväkoti, joissa on lähes 66 prosenttia lapsista.

Tulosidonnainen palveluseteli suosittu malli

Palveluseteli on käytössä 30 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista. Palvelusetelien keskimääräinen suuruus vaihtelee kunnittain 408-1 115 euron välillä.

– Palvelusetelin käyttö on selvästi kasvanut muutaman viime vuoden aikana. Kunnat ovat lähes luopuneet ostopalvelutoiminnasta ja yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrä vähenee.

Palvelusetelitoiminnassa tulosidonnainen palveluseteli oli käytössä 62 kunnassa. Tulosidonnaisuus merkitsee, että palvelusetelin arvo vaihtelee huoltajien tulojen mukaan. Tällä pyritään siihen, että perhe voi valita palvelusetelin omasta tulotasostaan riippumatta.

– Kyselymme perusteella on tarkkaan pohdittava, mikä tapa jatkossa mahdollistaa kunnille riittävän vapauden järjestää laadukasta varhaiskasvatusta paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Varhaiskasvatuspalvelun järjestäminen on osa kuntien perustehtäviä eikä tätä ole jatkossakaan syytä muuttaa, korostaa Jarkko Lahtinen.

Lisätietoja
Jarkko Lahtinen, kehittämispäällikkö, p. 050 361 4526

Liite
Kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisät ja palveluseteli-raportti

Tietoa kyselystä
Kuntaliiton huhtikuussa 2018 toteuttamaan kyselyyn vastasi 86 prosenttia Manner-Suomen kunnista, eli 255 kuntaa (Manner-Suomessa on yhteensä 295 kuntaa).

Kuntaliitto on selvittänyt vuodesta 2008 alkaen joka toinen vuosi lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisiin liittyviä summia ja laajuutta kunnissa. Palveluseteli otettiin kyselyyn mukaan vuonna 2012 alkaen. Nyt toteutettu vuoden 2018 kysely on näin ollen kuudes kysely aihepiiristä.

Lisäksi kyselyllä kartoitettiin kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen periaatteita ja asiakasmaksulakimuutoksen vaikutuksia maksutuottoihin. Varhaiskasvatuskysely käsittelee alle kouluikäisten lasten perheille tarjottavia lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen hallinnon, palvelujen ja tukijärjestelmien kokonaisuutta. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen osalta julkaistaan erillinen selvitys elokuussa 2018.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina: Kuntien edellytyksiä kohtuuhintaisen asumisen järjestämiseen on vahvistettava31.10.2018 10:00Tiedote

- Kunnilla, erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla, on keskeinen vastuu riittävän ja monipuolisen asuntotuotannon turvaamisessa. Tämän perustana on pitkäjänteinen maapolitiikka ja kaavoitustoimivalta, sanoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntaliiton asuntopoliittisessa seminaarissa Helsingissä keskiviikkona. Valtion ja kaupunkiseutujen väliset maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset ovat osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi edistää ja yhteensovittaa valtion ja kuntien suuria investointeja sekä kohtuuhintaista asuntotuotantoa. - MAL- sopimuksia on kehitettävä vahvemmaksi yhteistyön välineeksi ja valtion on oltava valmis laajentamaan niitä uusille seuduille. Myös kohtuuhintaista asumista palvelevia infra-avustuksia tarvitaan jatkossakin, muistutti Reina. Maapolitiikan keinovalikoimaa ei tule kaventaa Tällä hetkellä vireillä on lunastuslain muutos, jolla lakkautettaisiin niin sanotut arvonleikkaussäännökset, jotka ovat olennainen osa kuntien maapoliittista keinovali

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme