Kuntaliiton kysely: Palvelusetelien käyttö varhaiskasvatuksessa lisääntynyt
Kuntaliiton huhtikuussa 2018 toteuttaman varhaiskasvatuskyselyn mukaan näyttää siltä, että palvelusetelien käyttö varhaiskasvatuspalveluissa on kasvussa ja kotihoidon tuen kuntalisä on laskussa.

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
19.6.2018
Julkaistavissa heti
Kuntaliiton kysely: Palvelusetelien käyttö varhaiskasvatuksessa lisääntynyt
Kuntaliiton huhtikuussa 2018 toteuttaman varhaiskasvatuskyselyn mukaan näyttää siltä, että palvelusetelien käyttö varhaiskasvatuspalveluissa on kasvussa ja kotihoidon tuen kuntalisä on laskussa.
– Palvelusetelillä ratkaistaan pitkälti samanlaisia haasteita kuin yksityisen hoidon tuenkin kanssa. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että palvelusetelin käyttö tulee entisestään lisääntymään. Jatkossa onkin syytä seurata, tuleeko palvelusetelin käyttö ohittamaan tukimuotona yksityisen hoidon tuen kuntalisän, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Varhaiskasvatuskysely lähetettiin varhaiskasvatuksesta vastaaville johtaville viranhaltijoille kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Kyselyllä kartoitettiin kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisiä ja perusteita niiden maksamiseen sekä palvelusetelin käyttöä varhaiskasvatuksessa. Vastausprosentti oli 86, eli kyselyyn vastasi 255 kuntaa.
Kotihoidon tuen kuntalisä tavallisinta suurissa kaupungeissa
Yhteensä 19 prosenttia Kuntaliiton kyselyyn vastanneista kunnista maksaa tänä vuonna kuntalisää kotihoidon tukea saaville perheille. Lasten kotihoidon tuen kuntalisän suuruus oli vuonna 2018 keskimäärin 147 euroa/lapsi.
Kuntalisän maksaminen on kyselyyn vastanneiden kuntien mukaan jonkin verran vähentänyt varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää erityisesti siten, että se on myöhentänyt lasten hoitoon tuloa ja vähentänyt erityisesti alle kolmevuotiaiden lasten hoitotarvetta. Suurin osa kuntalisää maksavista kunnista, lähes 46 prosenttia arvioi kuitenkin, ettei kuntalisän maksamisella ole merkittävää vaikutusta perheiden valintoihin varhaiskasvatuspalveluiden suhteen.
– On myös hyvä muistaa, että hallituksen tavoitteena on varhaiskasvatukseen osallistumisen merkittävä kasvu. Se miten varhaiskasvatukseen osallistuminen tulevaisuudessa lisääntyy ja mikä vaikutus mahdollisilla toimenpiteillä on esimerkiksi kotihoidon tukeen, jää nähtäväksi.
Kotihoidon tuen kuntalisän maksaminen on selvästi yleisempää suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa. Vähiten kuntalisää maksetaan alle 5 000 asukkaan kunnissa.
Kaksi viidestä kunnasta tarjoaa yksityisen hoidon tuen kuntalisää
Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 44 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan erityisesti suurissa ja keskisuurissa, vähintään 20 000 asukkaan kunnissa. Kuntalisän suuruus vaihtelee kokopäivähoidossa 50–1 210 euron välillä hoitomuodosta riippuen.
– Yksityinen varhaiskasvatus täydentää kunnallista tarjontaa ja lisää kunnassa järjestettävän varhaiskasvatuspalvelun valinnanmahdollisuuksia huoltajille. Kuntalisä on joissakin kunnissa lisännyt muun muassa perhepäivähoidon tarjontaa, toteaa Lahtinen.
Kyselyyn vastanneiden kuntien mukaan huoltajien maksu yksityisestä varhaiskasvatuksesta ilman kuntalisää muodostuisi korkeaksi, eikä palvelumuodon valinta olisi muuten mahdollista suurimmalle osalle perheitä. Yksityisen hoidon piirissä olevien lasten suosituin hoitopaikka on päiväkoti, joissa on lähes 66 prosenttia lapsista.
Tulosidonnainen palveluseteli suosittu malli
Palveluseteli on käytössä 30 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista. Palvelusetelien keskimääräinen suuruus vaihtelee kunnittain 408-1 115 euron välillä.
– Palvelusetelin käyttö on selvästi kasvanut muutaman viime vuoden aikana. Kunnat ovat lähes luopuneet ostopalvelutoiminnasta ja yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrä vähenee.
Palvelusetelitoiminnassa tulosidonnainen palveluseteli oli käytössä 62 kunnassa. Tulosidonnaisuus merkitsee, että palvelusetelin arvo vaihtelee huoltajien tulojen mukaan. Tällä pyritään siihen, että perhe voi valita palvelusetelin omasta tulotasostaan riippumatta.
– Kyselymme perusteella on tarkkaan pohdittava, mikä tapa jatkossa mahdollistaa kunnille riittävän vapauden järjestää laadukasta varhaiskasvatusta paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Varhaiskasvatuspalvelun järjestäminen on osa kuntien perustehtäviä eikä tätä ole jatkossakaan syytä muuttaa, korostaa Jarkko Lahtinen.
Lisätietoja
Jarkko Lahtinen, kehittämispäällikkö, p. 050 361 4526
Liite
Kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisät ja palveluseteli-raportti
Tietoa kyselystä
Kuntaliiton huhtikuussa 2018 toteuttamaan kyselyyn vastasi 86 prosenttia Manner-Suomen kunnista, eli 255 kuntaa (Manner-Suomessa on yhteensä 295 kuntaa).
Kuntaliitto on selvittänyt vuodesta 2008 alkaen joka toinen vuosi lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisiin liittyviä summia ja laajuutta kunnissa. Palveluseteli otettiin kyselyyn mukaan vuonna 2012 alkaen. Nyt toteutettu vuoden 2018 kysely on näin ollen kuudes kysely aihepiiristä.
Lisäksi kyselyllä kartoitettiin kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen periaatteita ja asiakasmaksulakimuutoksen vaikutuksia maksutuottoihin. Varhaiskasvatuskysely käsittelee alle kouluikäisten lasten perheille tarjottavia lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen hallinnon, palvelujen ja tukijärjestelmien kokonaisuutta. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen osalta julkaistaan erillinen selvitys elokuussa 2018.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi Pirilä-PorvaliTiedottaja
+358 50 576 7909terhi.pirila-porvali@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Krisläge för den kommunala ekonomin: Två av tre kommuner har negativt resultat13.2.2019 09:37:56 | Tiedote
Bokslutsprognoserna för 2018 visar på en alarmerande situation för den kommunala ekonomin. Resultatet för 2018 är negativt i 196 kommuner, dvs. rentav två tredjedelar av kommunerna. Året innan hade 55 kommuner negativt resultat.
Kuntatalous ajautui kriisiin: Kaksi kolmesta kunnasta teki negatiivisen tuloksen13.2.2019 09:37:37 | Tiedote
Kuntatalous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösarvioiden valossa hälyttävän synkältä. Tulos painui vuonna 2018 negatiiviseksi 196:ssa eli peräti noin kahdessa kolmasosassa kunnista, kun vuotta aiemmin miinusmerkkisiä tuloksia oli 55 kunnassa.
Hyvät henkilöstöjohtamisen käytännöt vähentävät työuupumusta kuntamuutoksissa12.2.2019 09:03:12 | Tiedote
Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa (2016-2018) on selvitetty 34 kunnan henkilöstöjohtamisen käytäntöjen ja työntekijöiden proaktiivisen työtoiminnan yhteyksiä työn imuun, työuupumukseen, kuntatyöpaikkaan sitoutumiseen ja aktiiviseen sopeutumiseen kuntamuutosten keskellä. Kuntien henkilöstön työuupumus on jonkin verran lisääntynyt ja työn imu ja sitoutuminen nykyiseen työpaikkaan lievästi heikentyneet tutkimushankkeen aikana. Hyvällä henkilöstöjohtamisella kuntaorganisaatioissa oli kuitenkin myönteinen yhteys työn imuun ja vähäisempään työuupumukseen.
Kommunala beslutsfattare bedömer att atmosfären mellan de förtroendevalda och tjänsteinnehavarna har förbättrats24.1.2019 09:59:57 | Tiedote
De kommunala beslutsfattarna bedömer att atmosfären mellan de förtroendevalda och tjänsteinnehavarna har förbättrats under tidsperioden 1995 –2017. Stämningen mellan partierna får dock genomgående ett relativt lågt vitsord.
Kuntapäättäjien arviot luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisestä ilmapiiristä parantuneet24.1.2019 09:57:23 | Tiedote
Kuntapäättäjien arviot etenkin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisestä ilmapiiristä ovat parantuneet ajanjaksolla 1995– 2017. Puolueiden välinen ilmapiiri puolestaan saa kauttaaltaan melko heikon arvosanan.
Segrare i Idrottsgalan: Uleåborg är Finlands aktivaste kommun17.1.2019 19:17:51 | Tiedote
Uleåborg har valts till Finlands aktivaste kommun vid Idrottsgalan på Hartwall Arena. Staden uppmuntrar till en fysiskt aktiv livsstil och till att hitta möjligheter att röra på sig för att må bra. Arbetet belönades vid Idrottsgalan med Uno-pokalen och titeln Finlands aktivaste kommun på torsdag kväll den 17 januari.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme