Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton selvitys: kuntien luottamushenkilöiden palkkioissa suuria eroja

Jaa
Kunnanvaltuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 385 euron välillä. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä, jossa on kartoitettu kaikkien Manner-Suomen kuntien luottamushenkilöiden palkkioita ja korvauksia kuluvan valtuustokauden alussa.

Kuntaliiton selvitys: kuntien luottamushenkilöiden palkkioissa suuria eroja

Kunnanvaltuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 385 euron välillä. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä, jossa on kartoitettu kaikkien Manner-Suomen kuntien luottamushenkilöiden palkkioita ja korvauksia kuluvan valtuustokauden alussa.

Valtuustojen, hallitusten ja toimialalautakuntien kokouspalkkiot nousivat valtuustokaudesta 2013-2017 keskimäärin 14 prosenttia ja vuosipalkkiot 18 prosenttia. Edelliseen valtuustokauteen verrattuna palkkioiden nousu on tämän valtuustokauden alussa ollut maltillisempaa. Vuosien 2013-2017 valtuustokauden alussa palkkiot nousivat keskimäärin 20 prosenttia edellisen valtuustokauden (2009-2012) alun tasosta.

Alin kokouspalkkio 30 euroa, korkein 385 euroa

Kuntien valtuustot päättävät luottamushenkilöiden palkkiotasosta yleensä kerran valtuustokaudessa ja muutokset astuvat voimaan useimmiten seuraavan valtuustokauden alussa.

Käynnissä olevan valtuustokauden alussa valtuutetun ja hallituksen jäsenen kokouspalkkio on keskimäärin 80 euroa, valtuuston puheenjohtajan palkkio 115 euroa ja hallituksen puheenjohtajan 113 euroa. Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio on keskimäärin 2361 euroa, hallituksen puheenjohtajan 2947 euroa ja toimialalautakunnan puheenjohtajan 1049 euroa.

Korkeinta, 385 euron suuruista kokouspalkkiota valtuutetuille maksetaan Helsingissä. Yli 100 000 asukkaan kunnista kokouspalkkiot ovat matalimmillaan Lahdessa ja Oulussa, joissa valtuutetut saavat 150 euroa kokoukselta. Kaikkein pienintä palkkiota maksavat Jämijärven, Lestijärven, Savukosken, Utsjoen ja Vehmaan kunnat, joissa valtuutetun kokouspalkkio on 30 euroa.  

- Palkkiot ovat yleensä sitä suurempia, mitä enemmän kunnassa on asukkaita. Esimerkiksi alle 2000 asukkaan kunnissa valtuuston jäsenen kokouspalkkio on keskimäärin 49 euroa ja yli 100 000 asukkaan kunnissa keskimäärin 219 euroa, sanoo selvityksen tehnyt erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen Kuntaliitosta.

Kuntaliiton selvitys perustuu pääosin kuntien toimittamiin ja kuntien hallintosäännöistä poimittuihin tietoihin. Kaikki kuntien luottamushenkilöille maksettavat palkkiot ja ansionmenetyskorvaukset ovat verotettavaa tuloa. Lisäksi puolueet perivät yleisesti luottamushenkilömaksua eli ns. puolueveroa luottamushenkilön antaman valtuutuksen nojalla. Puolueveron suuruudesta päättää puolueen kunnallisjärjestö, joten kuntakohtaiset erot puolueiden välillä ja sisällä ovat suuria. Yleisimmin puoluevero on 10 prosenttia palkkiosta.

Kuntien luottamushenkilöiden tehtävät muuttuneet entistä vaativammiksi

Joissakin kunnissa osa luottamushenkilöistä hoitaa tehtäviään joko osa-aikaisena tai päätoimisena työnään. He saavat luottamustehtävän hoitamisesta eläkettä kartuttavaa palkkaa ja heillä on samat sosiaalietuudet kuin kunnan työntekijöillä. Kuukausipalkkaa saaville luottamushenkilöille ei yleensä makseta erikseen kokouspalkkioita tai muita korvauksia.

- Luottamustehtävät ovat muuttuneet vaativammiksi ja niihin käytetään entistä enemmän aikaa etenkin suurissa kaupungeissa. Tässä mielessä myös Suomessa ollaan vähittäin siirtymässä lähemmäs kohti Pohjoismaista mallia, jossa johtaville kunnallisille luottamushenkilöille maksetaan useimmiten palkkaa osa- tai kokopäiväisesti hoitamastaan luottamustehtävästä. Kaiken kaikkiaan luottamushenkilöille maksettavat palkkiot ovat Suomessa kuitenkin pääosin melko vaatimattomalla tasolla ja vaihtelut kuntien välillä ovat suuria, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kuntien luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset vuonna 2017 alkaneella kaudella -selvitys ladattavissa ilmaiseksi täältä.

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen, p. 050 448 3366

tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mariam Rguibi
Viestintäkoordinaattori
Suomen Kuntaliitto ry
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
+358 9 771 2296, +358 44 2645 683
Mariam.Rguibi@kuntaliitto.fi
www.kuntaliitto.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton viestit EU-vaaleihin: Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja vihreässä siirtymässä onnistuminen ovat kohtalonkysymyksiä kuntien elinvoimaisuudelle18.4.2024 15:29:19 EEST | Tiedote

EU-vaaleissa ei määritellä pelkästään Euroopan suuntaa seuraavaksi viideksi vuodeksi vaan myös kuntien tulevaisuuskysymyksiä - siksi EU-vaalit ovat myös kuntavaalit! Kuntaliiton tavoitteena on, että kunnilla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää, houkutella investointeja sekä vahvistaa EU:n tukemana elinvoimaa alueellaan. Tavoittelemme myös työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen voimakasta edistämistä, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa.

Ramförhandlingarna hörsammade kommunerna delvis – normerna måste luckras upp snabbt16.4.2024 18:38:49 EEST | Tiedote

Kommunförbundet och kommunerna är lättade över att regeringen vid ramförhandlingarna lovade kompensera åtminstone en del av den statsandelsnedskärning som staten stått i beråd att genomföra till följd av slutnotan för social- och hälsovårdsreformen. Om nedskärningen hade genomförts fullt ut, hade det inneburit att kommunernas statsandelar minskat permanent med 400 miljoner euro. En förbättring av kommunalskattens effektivitet ger på lång sikt också större spelrum i kommunernas ekonomi.

Kehysriihi vastasi kuntien huoliin osittain – normien keventämisessä edettävä ripeästi16.4.2024 16:52:45 EEST | Tiedote

Kuntaliitto ja kunnat ovat helpottuneita, että hallitus lupasi kehysriihessä kompensoida edes osan sote-uudistuksen loppulaskuun liittyvästä valtionrahoituksen leikkauksesta. Jos leikkaus olisi toteutunut täysimääräisesti, se olisi merkinnyt 400 miljoonan euron pysyvää vähenemistä kuntien valtionosuuksiin. Myös kunnallisverotuksen efektiivisyyden parannus tuo pitkällä aikavälillä kuntien taloudenhoitoon lisää liikkumavaraa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye