Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto kehysriihestä: Kuntatalous saavuttaa tavoitteensa – valtionosuusrahoituksen riittävyys ja kuntien supistuva rooli työllisyystalkoissa päähuolina

Jaa

Kuntaliitto pitää tervetulleina kehysriihen toimia työllisyyden edistämiseksi ja kohtaanto-ongelmien lievittämiseksi. Pettymys on, että vieläkään ei ole varmuutta siitä, voivatko esimerkiksi Tampereen ja Turun seutujen erinomaisia työllistämistuloksia saavuttaneet kuntaperusteiset kokeilut jatkua. Kokeilujen lopettaminen aiheuttaa turhan hallinnollisen hässäkän ja estää kuntien sekä TE-hallinnon voimavarojen yhdistämisen. Kuntaliitto vaatii, että työllisyyskokeiluja jatketaan ja toimintamallit vakinaistetaan lainsäädäntömuutoksin osaksi kasvupalvelujen allianssimallia. Se tukisi entisestään myös työttömien mahdollisuuksia aktiivisuusehdon kartuttamiseen, huomauttaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
11.4.2018
Julkaistavissa heti

 

Kuntaliitto kehysriihestä: Kuntatalous saavuttaa tavoitteensa – valtionosuusrahoituksen riittävyys ja kuntien supistuva rooli työllisyystalkoissa päähuolina

Kuntaliitto pitää tervetulleina kehysriihen toimia työllisyyden edistämiseksi ja kohtaanto-ongelmien lievittämiseksi. Pettymys on, että vieläkään ei ole varmuutta siitä, voivatko esimerkiksi Tampereen ja Turun seutujen erinomaisia työllistämistuloksia saavuttaneet kuntaperusteiset kokeilut jatkua.

- Kokeilujen lopettaminen aiheuttaa turhan hallinnollisen hässäkän ja estää kuntien sekä TE-hallinnon voimavarojen yhdistämisen. Kuntaliitto vaatii, että työllisyyskokeiluja jatketaan ja toimintamallit vakinaistetaan lainsäädäntömuutoksin osaksi kasvupalvelujen allianssimallia. Se tukisi entisestään myös työttömien mahdollisuuksia aktiivisuusehdon kartuttamiseen, huomauttaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Opetustoimen alueellista tasa-arvoa ratkottiin pikkusummilla huomioimatta valtionosuusleikkauksia

Kuntaliitto on pettynyt siihen, että alueellista tasa-arvoa tai kannustinongelmia lähdettiin jälleen kerran ratkomaan varhaiskasvatuksessa muutaman miljoonan avustuksilla tai kokeiluilla, eikä kiinnitetty huomiota sektoria vaivaaviin mittaviin valtionosuusleikkauksiin.

- Samalla lukiokoulutusta uudistetaan, mutta uudistukseen varattu rahoitus on jäämässä vajaaksi. Sen sijaan muut kehysriihen esitykset toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisästä ja esimerkiksi ensimmäisen vieraan kielen aikaistamisesta ovat oikeansuuntaisia, arvioi Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

On myönteistä, että kehysriihessä sitouduttiin arvioimaan tarkemmin maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen kuntien ja valtion yhteistyönä. Arviointi on käynnistettävä välittömästi. Sitä ei voi jättää uudistusta koskevien lakien hyväksymisen jälkeiseen aikaan. Tarvittavia korjauksia sekä kuntien että maakuntien rahoituslainsäädäntöön on tehtävä sitä mukaan, kun niitä tulee esille muun muassa laskelmien tarkentuessa. Myös kuntien muutoskustannuksiin on varattava valtion rahoitusta.

- Kuntaliitto on huolissaan valtionosuusrahoituksen supistumisesta, mikä vaarantaa rahoitusperiaatteen toteutumista ja kuntien edellytyksiä peruspalvelujen turvaamiseen. Kehysriihessä linjatut valtionosuuden kannustinjärjestelmät uhkaavat lisätä kuntien rahoituspohjan epävakautta. Harkinnanvaraisen avustuksen palauttaminen on myönteistä ja auttaa pieneltä osaltaan kuntatalouden eriarvoisuuden hillinnässä, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Panostukset kuntien korjausvelkaan jäivät uupumaan

Kuntaliitto pitää myönteisenä linjausta, jonka mukaan muun muassa asemanseutujen valtion maita pyritään saamaan kaupunkikehitystä tukevan asuntotuotannon piiriin. Kuntien korjausvelan umpeen kuromiseen ja muun muassa terveiden tilojen edellyttämiin investointeihin tarvittavia valtion panostuksia ei kehysriihen linjauksiin näytä sisältyvän, mikä on valitettavaa.

- Kuntatalous on saavuttamassa sille asetetut rahoitusasematavoitteet pitkälti kuntien omien sopeutustoimien ja menokurin ansiosta. Kuntatalouden kestävyydestä on huolehdittava jatkossakin, muistuttaa Timo Reina.

 

Lisätietoja:

varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458,  twitter: @timoreina
pääekonomisti Minna Punakallio p.  040 751 5175, twitter: @minnapunakallio
opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta, p. 050 590 4796, twitter: @TerhiPaivarinta

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Vertailututkimus: Kunnat onnistuneet pitämään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kurissa - Uudenmaan kunnat kärjessä6.6.2018 12:00Tiedote

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset pysyivät vuonna 2017 edellisvuoden tasossa, selviää Kuntaliiton kymmenen suuren kaupungin vertailututkimuksesta. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset olivat yhteensä 5 miljardia euroa, ja ne hoitivat noin 2,2 miljoonan suomalaisen palvelut. Keskimäärin kustannukset olivat 2 297 euroa asukasta kohti.

Jämförande undersökning: Kommunernas social- och hälsovårdskostnader under kontroll – bäst resultat i nyländska kommuner6.6.2018 12:00Tiedote

År 2017 hölls hälso- och sjukvårdskostnaderna i de stora städerna på samma nivå som året innan. Det framgår av en jämförande undersökning som Kommunförbundet utfört bland tio stora städer. De stora städerna hade hälso- och sjukvårdskostnader på sammanlagt 5 miljarder euro och de tillhandahöll tjänster för omkring 2,2 miljoner finländare. I snitt uppgick kostnaderna till 2 297 euro per invånare.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme