Kuntatalous heikentyy merkittävästi budjettiriihen päätöksin

- Budjettiriihen päätösten perustella näyttää selvältä, että kuntien rahoitus ei seuraa tehtävien laajentumista ja kustannuskehitystä. Lisäpainetta kuntien talouteen tuovat koronatestaukset ja jäljittäminen sekä sote-uudistukseen valmistautuminen, sanoo toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Vaikka valtio on puskuroinut koronasta aiheutuvia kertaluontoisia kustannuksia, eivät kuntatalouden rakenteelliset ongelmat ole niillä korjaantuneet. Kustannustenjaon tarkistuksesta luopuminen ja työajan pidennykseen perustuneen kiky-leikkauksen palauttaminen pysyvästi kuntien valtionosuuksiin tekevät ison loven kuntien perusrahoitukseen.

Kunnilla merkittävä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa

Kunnilla on merkittävä rooli ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa.

- On hyvä, että budjettiriihessä päätettiin nostaa tukea öljylämmityksistä luopumiseksi. Uudet ilmastosuunnitelmia koskevat velvoitteet on sovitettava yhteen itsehallinnon kanssa. Isoissa kunnissa suunnitelmat on jo olemassa, pienissä kunnissa määrämuotoisen suunnitelman edellyttäminen vie resursseja käytännön toimilta. Energiatehokkuussopimusten jatkaminen vuoden 2025 jälkeen on myös tärkeää, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kunnissa on edelleen arviolta noin 5000 öljylämmitteistä rakennusta, joiden lämmitystapamuutokset kustantaisivat karkean arvion mukaan yhteensä 200-400 miljoonaa euroa.

Kuntaliitto on tyytyväinen kaivosveron käyttöönottoon sitoutumiseen sekä siihen, että valtaosa sen tuotosta kohdennetaan kaivosten sijaintikunnille.

Lisätietoja:

Minna Karhunen, toimitusjohtaja, p. 09 771 2000, minna.karhunen(a)kuntaliitto.fi

Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 09 771 2700, timo.reina(a)kuntaliitto.fi

Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 09 771 2095, minna.punakallio(a)kuntaliitto.fi