Kutsu medialle: Suomi takaisin kasvu-uralle, mutta millä keinoin?
2.11.2022 10:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Meitä koettelee nyt poikkeuksellinen yhdistelmä terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja talouskriisejä. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota, kiihtyvä ilmastonmuutos, energiamarkkinoiden sokki ja pitkäaikainen talouden pysähtyminen muokkaavat uusiksi yhteiskuntia - eikä Suomi ole joukossa poikkeus.
Jotta talouskasvu saataisiin takaisin kestävälle kasvu-uralle, edellyttää se innovatiivisuuden elvyttämistä, investointeja yhteiskuntien sietokykyyn sekä suotuisaa poliittista ympäristöä uudistusten tekemiseen.
Etlan ja Turun yliopiston yhteinen tutkimushanke ”REGROW – kasvun uudistaminen innovaatioiden avulla” pyrkii vastaamaan talouskasvun haasteisiin. Hanke etsii myös uusia politiikan vipuja, joiden avulla innovaatioiden tuottavuutta globaalissa myllerryksessä voitaisiin kasvattaa. Hankkeessa on mukana useita nimekkäitä kansainvälisiä toteuttajia myös Stanfordin, Waterloon ja Oxfordin yliopistoista sekä Kansainvälisestä valuuttarahastosta (IMF).
Nyt on tullut aika esitellä tutkimustuloksia. Media on tervetullut osallistumaan seminaariin, tai haastattelemaan asiantuntijoita ja puhujia. Haastatteluille on aikaa lounastauolla tai klo 14 jälkeen. Haastattelupyynnöt: tiedottaja Justiina Airas, Etla (justiina.airas@etla.fi).
Aamupäivän tilaisuus on englanninkielinen ja iltapäivän syventävä tutkijaseminaari (klo 12.15 alkaen) on suomenkielinen.
Aika: Keskiviikko 9.11.2022 klo 9–14
Paikka: Hotel Kämp, Peilisali, 2.krs (Kluuvikatu 4b, Helsinki)
Alustava ohjelma:
09.00 Seminaarin avauspuheenvuoro / tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
09.10 Keynote: Productivity Perspectives on Growth Challenges / professori Bart van Ark, Manchesterin yliopisto, UK
09.40 Keynote: Trials, Tensions and Trilemmas - Political economy challenges facing Europe / professori Iain Begg, London School of Economics, Eurooppa-tutkimuskeskus
10.10 Kahvitauko
10.20 Paneelikeskustelu: Mitä mahdollisuuksia talouspolitiikan työkalupakissa on?
- professori Bart van Ark
- professori Iain Begg
- varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen, Kokoomus
- tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
- moderoija: taloustoimittaja Emil Elo, HS Visio
11.00 Yleisökeskustelu
11.30 Lounas
12.15 Tutkijaseminaari
- Kilpailu innovaatioista, läpimurrot ja kasvun haaste / tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
- Innovaatiot, osaajat ja yritykset – teknologia- ja alustayritysten kokemuksia pandemia-aikana / professori Anne Kovalainen, Turun yliopisto
- Nokian romahdus – Miten lopulta kävikään? / tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla
14.00 Tilaisuus päättyy
Ilmoittautumiset seminaariin tiistaihin 8.11. klo 9 mennessä osoitteeseen tilaisuudet@etla.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä osallistutko koko päiväksi vai vain aamu- tai iltapäivän osuuteen.
Lämpimästi tervetuloa!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Justiina AirasTiedottaja, ETLA
Puh:040 052 9652justiina.airas@etla.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme