Kutsu medialle: Suomi takaisin kasvu-uralle, mutta millä keinoin?
2.11.2022 10:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Meitä koettelee nyt poikkeuksellinen yhdistelmä terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja talouskriisejä. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota, kiihtyvä ilmastonmuutos, energiamarkkinoiden sokki ja pitkäaikainen talouden pysähtyminen muokkaavat uusiksi yhteiskuntia - eikä Suomi ole joukossa poikkeus.
Jotta talouskasvu saataisiin takaisin kestävälle kasvu-uralle, edellyttää se innovatiivisuuden elvyttämistä, investointeja yhteiskuntien sietokykyyn sekä suotuisaa poliittista ympäristöä uudistusten tekemiseen.
Etlan ja Turun yliopiston yhteinen tutkimushanke ”REGROW – kasvun uudistaminen innovaatioiden avulla” pyrkii vastaamaan talouskasvun haasteisiin. Hanke etsii myös uusia politiikan vipuja, joiden avulla innovaatioiden tuottavuutta globaalissa myllerryksessä voitaisiin kasvattaa. Hankkeessa on mukana useita nimekkäitä kansainvälisiä toteuttajia myös Stanfordin, Waterloon ja Oxfordin yliopistoista sekä Kansainvälisestä valuuttarahastosta (IMF).
Nyt on tullut aika esitellä tutkimustuloksia. Media on tervetullut osallistumaan seminaariin, tai haastattelemaan asiantuntijoita ja puhujia. Haastatteluille on aikaa lounastauolla tai klo 14 jälkeen. Haastattelupyynnöt: tiedottaja Justiina Airas, Etla (justiina.airas@etla.fi).
Aamupäivän tilaisuus on englanninkielinen ja iltapäivän syventävä tutkijaseminaari (klo 12.15 alkaen) on suomenkielinen.
Aika: Keskiviikko 9.11.2022 klo 9–14
Paikka: Hotel Kämp, Peilisali, 2.krs (Kluuvikatu 4b, Helsinki)
Alustava ohjelma:
09.00 Seminaarin avauspuheenvuoro / tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
09.10 Keynote: Productivity Perspectives on Growth Challenges / professori Bart van Ark, Manchesterin yliopisto, UK
09.40 Keynote: Trials, Tensions and Trilemmas - Political economy challenges facing Europe / professori Iain Begg, London School of Economics, Eurooppa-tutkimuskeskus
10.10 Kahvitauko
10.20 Paneelikeskustelu: Mitä mahdollisuuksia talouspolitiikan työkalupakissa on?
- professori Bart van Ark
- professori Iain Begg
- varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen, Kokoomus
- tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
- moderoija: taloustoimittaja Emil Elo, HS Visio
11.00 Yleisökeskustelu
11.30 Lounas
12.15 Tutkijaseminaari
- Kilpailu innovaatioista, läpimurrot ja kasvun haaste / tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
- Innovaatiot, osaajat ja yritykset – teknologia- ja alustayritysten kokemuksia pandemia-aikana / professori Anne Kovalainen, Turun yliopisto
- Nokian romahdus – Miten lopulta kävikään? / tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla
14.00 Tilaisuus päättyy
Ilmoittautumiset seminaariin tiistaihin 8.11. klo 9 mennessä osoitteeseen tilaisuudet@etla.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä osallistutko koko päiväksi vai vain aamu- tai iltapäivän osuuteen.
Lämpimästi tervetuloa!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Justiina AirasTiedottaja, ETLA
Puh:040 052 9652justiina.airas@etla.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Etlan pääekonomistiksi Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä17.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääekonomistiksi on valittu finanssineuvos VTT Jenni Pääkkönen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosastolla julkisen talouden yksikön päällikkönä. Pääkkönen aloittaa 1.5.2026 Etlassa uudessa pääekonomistin tehtävässä ja johtaa talouden tilannekuvaa ylläpitävää tutkijaryhmää.
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen selvästi, mutta ohjaus on toimenpiteenä kallis16.3.2026 10:30:00 EET | Tiedote
Aktiivisella ja henkilökohtaisella ohjauksella saataisiin matalasti koulutetut työntekijät osallistumaan tehokkaimmin aikuiskoulutukseen. Pelkkä yleinen tiedonjakaminen ei riitä muuttamaan koulutuskäyttäytymistä, ilmenee Etlan ja Laboren tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista toisen asteen koulutukseen noin 8 prosenttia. Matalasti koulutettujen aikuisten osallistuminen aikuiskoulutukseen on Suomessa vähäistä, vaikka työn murroksen riskit osuvat heihin voimakkaimmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme