Kutsu medialle: Suomi takaisin kasvu-uralle, mutta millä keinoin?
2.11.2022 10:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Meitä koettelee nyt poikkeuksellinen yhdistelmä terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja talouskriisejä. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota, kiihtyvä ilmastonmuutos, energiamarkkinoiden sokki ja pitkäaikainen talouden pysähtyminen muokkaavat uusiksi yhteiskuntia - eikä Suomi ole joukossa poikkeus.
Jotta talouskasvu saataisiin takaisin kestävälle kasvu-uralle, edellyttää se innovatiivisuuden elvyttämistä, investointeja yhteiskuntien sietokykyyn sekä suotuisaa poliittista ympäristöä uudistusten tekemiseen.
Etlan ja Turun yliopiston yhteinen tutkimushanke ”REGROW – kasvun uudistaminen innovaatioiden avulla” pyrkii vastaamaan talouskasvun haasteisiin. Hanke etsii myös uusia politiikan vipuja, joiden avulla innovaatioiden tuottavuutta globaalissa myllerryksessä voitaisiin kasvattaa. Hankkeessa on mukana useita nimekkäitä kansainvälisiä toteuttajia myös Stanfordin, Waterloon ja Oxfordin yliopistoista sekä Kansainvälisestä valuuttarahastosta (IMF).
Nyt on tullut aika esitellä tutkimustuloksia. Media on tervetullut osallistumaan seminaariin, tai haastattelemaan asiantuntijoita ja puhujia. Haastatteluille on aikaa lounastauolla tai klo 14 jälkeen. Haastattelupyynnöt: tiedottaja Justiina Airas, Etla (justiina.airas@etla.fi).
Aamupäivän tilaisuus on englanninkielinen ja iltapäivän syventävä tutkijaseminaari (klo 12.15 alkaen) on suomenkielinen.
Aika: Keskiviikko 9.11.2022 klo 9–14
Paikka: Hotel Kämp, Peilisali, 2.krs (Kluuvikatu 4b, Helsinki)
Alustava ohjelma:
09.00 Seminaarin avauspuheenvuoro / tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
09.10 Keynote: Productivity Perspectives on Growth Challenges / professori Bart van Ark, Manchesterin yliopisto, UK
09.40 Keynote: Trials, Tensions and Trilemmas - Political economy challenges facing Europe / professori Iain Begg, London School of Economics, Eurooppa-tutkimuskeskus
10.10 Kahvitauko
10.20 Paneelikeskustelu: Mitä mahdollisuuksia talouspolitiikan työkalupakissa on?
- professori Bart van Ark
- professori Iain Begg
- varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen, Kokoomus
- tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
- moderoija: taloustoimittaja Emil Elo, HS Visio
11.00 Yleisökeskustelu
11.30 Lounas
12.15 Tutkijaseminaari
- Kilpailu innovaatioista, läpimurrot ja kasvun haaste / tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
- Innovaatiot, osaajat ja yritykset – teknologia- ja alustayritysten kokemuksia pandemia-aikana / professori Anne Kovalainen, Turun yliopisto
- Nokian romahdus – Miten lopulta kävikään? / tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla
14.00 Tilaisuus päättyy
Ilmoittautumiset seminaariin tiistaihin 8.11. klo 9 mennessä osoitteeseen tilaisuudet@etla.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä osallistutko koko päiväksi vai vain aamu- tai iltapäivän osuuteen.
Lämpimästi tervetuloa!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Justiina AirasTiedottaja, ETLA
Puh:040 052 9652justiina.airas@etla.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Kuntapalveluiden nykyinen tuottavuusmittaus ei kerro totuutta tuottavuudesta – data hajallaan, mittarit kapeita4.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Kunnissa kerätään jo runsaasti dataa palveluiden järjestämisestä, mutta tieto ei jalostu systemaattisesti tuottavuuden kehittämiseksi. Tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat erityisesti markkinahintojen puuttuminen, sekä eri rekisterien ja toiminnanohjausjärjestelmien hajanaisuus. Kannustimet ohjaavat päätöksiä liian kapeiden kustannus- ja suoritemittareiden perusteella. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kunnilla olisi mahdollisuus parantaa mittaamisen laatua, jos jo olemassa olevia tietovarantoja hyödynnettäisiin johdonmukaisesti ja liitettäisiin ne osaksi strategista johtamista.
Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!4.2.2026 09:57:10 EET | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!4.2.2026 09:29:32 EET | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Etla selvitti: Kauhukuva ei käynyt toteen, tekoäly ei ole syrjäyttänyt nuoria Suomen työmarkkinoilla27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomessa ei havaita merkkejä siitä, että tekoäly olisi syrjäyttänyt nuoria työmarkkinoilla, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Korkean tekoälyaltistuksen ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys kehittyy lähes identtisesti matalan altistuksen ammattien kanssa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, korkea tekoälyaltistus ei johda työllisyyden laskuun, koska pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja suojaavat teknologiasokkeja vastaan. Suomessa jo liki 40 prosenttia työllisistä käyttää generatiivista tekoälyä työssään.
Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia19.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme