Jyväskylän yliopisto

Kuusi uutta SA-rahoitusta kulttuurin- ja yhteiskunnan tutkimukseen Jyväskylän yliopistoon

Jaa

Suomen Akamian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on valinnut uudet akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit, molempia kolme Jyväskylän yliopistoon. Aiheiden ja lähestymistapojen monimuotoisuus näkyy myönnetyissä rahoituksissa.

Akatemiatutkijarahoitus tukee uran keskivaiheessa olevia lahjakkaita tutkijoita. Toimikunta rahoittaa 21 akatemiatutkijan hankkeita noin 9,4 miljoonalla eurolla. Hakemuksista rahoitettiin 11 prosenttia ja hakemusten yhteissumma oli 84 miljoonaa. Rahoituskausi on viisivuotinen ja liki 448 000 euroa.

Tutkijatohtorirahoitus mahdollistaa lupaavien, äskettäin tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden pätevöitymisen vaativiin tutkimus- tai asiantuntijatehtäviin sekä edistää heidän siirtymistään kohti itsenäistä tutkijanuraa. Tutkijatohtoreiden rahoitusta myönnettiin 30 tutkijalle yhteensä seitsemän miljoonaa euroa. Hakemuksien yhteissumma oli 65 miljoonaa ja myöntöprosentti oli 11. Kolmivuotinen rahoitus on keskimäärin noin 240 000 euroa.

Akatemiatutkijat:

Miiamaaria Kujalan (psykologian laitos) hankkeessa etsitään vastausta siihen, mikä tekee koirasta ihmisen parhaan ystävän. Millaisia ovat lajienvälisen ystävyyden taustalla vaikuttavat psykologiset ja fysiologiset mekanismit?

Hankkeessa tarkastellaan ihmisen ja koiran vuorovaikutuksen mekanismeja, synkroniaa ja yksilöllisten taustamuuttujien vaikutusta useilla toisiaan täydentävillä tutkimusmenetelmillä: käyttäytymisen, katseenseurannan, sykemittauksen ja kajoamattomien aivotutkimusmenetelmien avulla, sekä ihmisten että koirien näkökulmasta.

Samoin selvitetään, millainen vaikutus persoonallisuudella, empatialla ja asiantuntemuksella on vuorovaikutukseen. Projektin avulla pyritään ylittämään metodologinen kuilu ihmisen ja muiden lajien kognitiivisten kykyjen ymmärryksessä.

Annukka Näyhä (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakulu): Kestävyystransitio edellyttää yhteistä arvonluontia, osallistavaa ennakointia ja toisiaan tukevia toimia yrityksiltä ja niiden sidosryhmiltä. Näihin liittyvät toimintatavat ovat usein puutteellisia. Näyhän tutkimus vastaa haasteeseen selvittämällä, kuinka tulevaisuuteen tähtäävät, yhteistoiminnalliset liiketoimintamallit edistävät kestävyystransitiota. Se perustuu tekstiaineistojen, haastattelujen ja työryhmäkeskustelujen analyysiin.

Lopputulos on tulevaisuusorientoituneisiin, yhteistoiminnallisiin liiketoimintamalleihin pohjaava transitiokehikko, jota yritykset ja julkinen sektori voivat hyödyntää strategiatyössään ja sidosryhmäkeskusteluissaan. Tutkimus edistää sidosryhmien yhteisiä näkemyksiä ja näiden tutkimusta. Tulokset vaikuttavat liiketoiminta-, ennakointi- ja transitiotutkimusaloihin.

Markus Salo (informaatioteknologian tiedekunta) tutkii robottien ja älykkäiden järjestelmien työkäytöstä aiheutuvaa teknostressiä. Työperäinen stressi on yksi yleisimmistä stressin muodoista, ja siihen linkittyvä teknostressi on jo havaittu useilla työpaikoilla yleiseksi ja haitalliseksi ilmiöksi.

Robottien ja älykkäiden järjestelmien hyödyntäminen työpaikoilla yleistyy, jolloin työntekijät kohtaavat uudenlaisia ja yllättäviäkin työskentelytilanteita. Niissä voi ilmetä myös kielteisiä vaikutuksia, kuten teknostressiä. Robottien ja älykkäiden järjestelmien käyttöön liittyy erilaisia piirteitä kuin tavanomaisemman teknologian käyttöön.

– Tämän projektin tarkoituksena on ymmärtää yksityiskohtaisesti, miten teknostressi ilmenee eri muodoissa robottien ja älykkäiden järjestelmien kanssa työskennellessä ja miten sitä voidaan hallita, Markus Salo kertoo.

Tutkijatohtorit:

Miia Kuhan (historian ja etnologian laitos) hankkeessa tutkitaan pappien vaimoja ja leskiä Ruotsin valtakunnan itäsuomalaisissa paikallisyhteisöissä (1650–1710). Tutkimus valottaa auktoriteettiasemassa olleiden naisten toimintaa ja suhdetta yhteisöön patriarkaalisessa yhteiskunnassa sekä uskonnon vaikutusta naisten arkielämään ja kokemusten rakentumiseen.

Tutkimus keskittyy aikakauteen, jolloin luterilainen papisto perheineen oli vakiinnuttanut asemansa paikallisyhteisöissä. Hankkeessa yhdistetään erilaisia lähteitä ja niitä analysoidaan uudella tavalla, jolloin aiemmin marginaaliin jääneistä pappien puolisoista saadaan uutta tietoa. Mittavaa lähdeaineistoa analysoidaan pääasiassa laadullisin menetelmin. Hankkeessa kootaan ja analysoidaan elämäkerrallista tietoa sisältävä tietokanta.

Sanna Moilasen (kasvatustieteiden laitos) tutkimus koskettaa yhteiskunnallisesti ajankohtaista aihetta, joka liittyy syntyvyyden laskuun niin Suomessa kuin muissa korkean tulotason maissa.

Yhtenä syynä ilmiöön on esitetty yhden lapsen perheiden yleistymistä. OneChild-tutkimus selvittää, millaiset tekijät selittävät yhden lapsen perheissä elävien vanhempien aikomusta hankkia toinen lapsi.

Tutkimuksessa hyödynnetään Suomen Akatemian rahoittamissa CobaGloba ja CHILDCARE -konsortiohankkeissa kerättyjä pitkittäiskyselyaineistoja. Tarkastelussa ovat yhteisvanhemmuuteen liittyvien raskausaikaisten odotusten ja kokemusten vaikutukset suomalaisten, portugalilaisten ja japanilaisten vanhempien aikomuksiin hankkia toinen lapsi. Lisäksi tarkastellaan, miten suomalaisten vanhempien sosioekonominen tausta, vanhemmuuskokemukset, työhön liittyvät tekijät sekä koettu työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen selittävät toisen lapsen syntymää.

Tutkimuksen tulokset tuottavat uudenlaista ymmärrystä syntyvyyden laskuun liittyvistä tekijöistä perhe- ja yksilötasolla niin suomalaisesta kuin kansainvälisestä näkökulmasta.

Maria Psyridou (opettajankoulutuslaitos) tarkastelee tutkimuksessaan lukemisen ja matematiikan vaikeuksien kehitystä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat tekijät, jotka voisivat selittää vaikeuksien lievittymistä vuosien myötä sekä koulutukseen sitoutumista oppimisvaikeuksista huolimatta.  

Tutkimus pyrkii tunnistamaan erilaisia oppijan resilienssiä edistäviä tekijöitä kehityksen aikana varhaislapsuudesta aikuisuuteen. Tutkimus hyödyntää pitkittäistutkimusaineistoja kahdesta suomalaisesta tutkimuksesta (JLD ja Alkuportaat/Koulupolku-tutkimukset).

Tutkimustulokset edistävät teoreettista ymmärrystä aiheesta, mutta hyödyttävät myös opettajankoulutusta ja auttavat kehittämään tukijärjestelmiä ja interventio-ohjelmia oppimisvaikeuksia kohtaaville lapsille ja nuorille.

Lisätietoja:

Miiamaaria Kujala, psykologian laitos, puh. +358 406411316, miiamaaria.v.kujala@jyu.fi,

Markus Salo, informaatioteknologian tiedekunta, puh. 040 805 4295, markus.t.salo@jyu.fi

Annukka Näyhä, kauppakorkeakoulu, +358408054817, annukka.nayha@jyu.fi

Miia Kuha, historian ja etnologian laitos, puh +358469207190, miia.p.kuha@jyu.fi

Sanna Moilanen, kasvatustieteiden laitos, sanna.k.moilanen@jyu.fi (vanhempainvapaalla, yhteydenotot sähköpostitse)

Maria Psyridou, opettajankoulutuslaitos, puh. +358408053016, maria.m.psyridou@jyu.fi

Rahoituspäätökset akatemian sivulla:

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen tutkijatohtorit on valittu

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiatutkijarahoitusta korkeatasoisille ja vaikuttaville hankkeille

Jyväskylän yliopiston sivulla:

https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/05/kuusi-uutta-sa-rahoitusta-kulttuurin-ja-yhteiskunnan-tutkimukseen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ylläpitävät luustoa ja mahdollistavat tehokkaan luuliikunnan myös vanhetessa14.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Säännöllinen, intensiivinen liikunta ylläpitää terveen luun mukautumiskykyä ja vastustaa ikääntymiseen liittyvää luuston heikkenemistä. Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ovat tärkeitä myös erityisen haurasluisten iäkkäiden henkilöiden, kuten lonkkamurtumapotilaiden luuston kunnon ylläpysymiselle. Tulokset selviävät Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Hyvä juoksukyky edistää tehokasta aineenvaihduntaa myös ikääntyessä12.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Juoksukyky kertoo terveydestä ja ennustaa odotettavissa olevia elinvuosia. Toistaiseksi ei tiedetä, missä määrin perinnöllinen juoksukyky vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ikääntymisen yhteydessä. Jyväskylän ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus selvitti perimän ja ikääntymisen vaikutuksia eri kudosten aineenvaihduntaan ja havaitsi, että rasvakudoksella voi olla aiempaa suurempi merkitys terveelle vanhenemiselle.

Väitös 18.6.2021: Taitavia tenavia ympäri Suomen: lapset tietävät olevansa hyviä liikkujia, mutta motorisissa taidoissa löytyi alueellisia eroja Suomen sisällä (Niemistö)10.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikuntaharrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamenttipiirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen oppimista. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot Suomessa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Yleisesti alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkujia.

Väitös 19.6.2021: ”Pystynkö minä?” – Lasten uskomukset omista kyvyistään merkityksellisiä lukutaidon kehittymiselle (Peura)9.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Lasten myönteiset uskomukset omista kyvyistään lukemisessa vahvistavat lukutaidon kehitystä, selviää tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta. Myönteiset kokemukset oppimistilanteista auttavat kehittämään uskoa omiin kykyihin, mutta huolestuttavaa on, että osa lapsista kokee saavansa vähemmän kannustavaa palautetta ja vertaiskokemuksia lukemisessa ajan myötä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme