SD Worxin mukaan työvoimapula ja kilpailu huippuosaajista kiihtyvät edelleen kuluvana vuonna. 

– Työvoimapulan vallitessa korostuu, että työntekijät haluavat tehdä tietoisia valintoja työhön liittyen. Työntekijät kaikkialla Euroopassa vaativat nyt joustoja työaikoihin, työn tekemisen paikkaan ja työn sisältöön. Yhä useampi osaaja pohtii, miten työ on tasapainossa yksityiselämän kanssa, Suomen SD Worxin maajohtaja Hanna Mattinen toteaa. 

Vain joka kolmas johtaja seuraa työaikaansa 

Työajan seuranta on yleistä kaikkialla Euroopassa. Kaikkiaan 69 prosenttia eurooppalaisista työntekijöistä pitää kirjaa työajoistaan ja 55 prosenttia käyttää siihen järjestelmää.  

Järjestelmät ovat yleisimpiä Norjassa (56 %), Espanjassa (54 %), Saksassa (53 %), Ruotsissa (53 %), Suomessa (51 %) sekä Italiassa (46 %). Luku on merkittävästi pienempi Alankomaissa (33 %) ja Ranskassa (32 %). 

Työajan kirjaaminen on kaikkialla Euroopassa yleisintä suorittavassa työssä, jossa lähes joka toinen työntekijä (49 %) seuraa työaikaansa. Keskijohdossa tämä on tapana yli kolmanneksen (37 %) ja ylimmässä johdossa kolmasosan (30 %) kohdalla. 

Työajan seuranta on yleisintä julkisella sektorilla (56 %) ja teollisuudessa (53 %) sekä suurissa organisaatioissa. Mitä enemmän työntekijöitä on, sitä todennäköisempää on, että työaikaa seurataan.   

Työajan seuranta organisaation koon mukaan 

• 1–9 työntekijän organisaatiot: 33 % 
• 10–49 työntekijän organisaatiot: 39 % 
• 50–249 työntekijän organisaatiot: 47 % 
• yli 250 työntekijän organisaatiot: 49 % 

Suomalaisyritys on kiinnostuneempi henkilöstön osaamisesta kuin ruotsalainen tai norjalainen 

Euroopassa on yleistä, että henkilöstöhallinnossa käytetään HR-järjestelmien tuottamaa dataa ensisijaisesti poissaolojen ja läsnäolon seurantaan. Tätä dataa kerää keskimäärin 44 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä. 

– Jos yrityksissä yhdistettäisiin erilaiset henkilöstöjärjestelmät, dataa olisi mahdollista hyödyntää älykkäämmin myös resursoinnin suunnittelussa. Näin yritys voisi toimia entistä ketterämmin ja vastata työntekijöiden toiveisiin joustavista työajoista, jotka sopivat yksilöllisiin elämäntilanteisiin, Mattinen sanoo. 

Datan avulla yritys voi myös tietää, millaista osaamista henkilöstöllä on. Joka kolmas eurooppalainen yritys (29 %) kerää järjestelmällisesti henkilöstön kykyihin ja taitoihin liittyvää dataa.

Suomi ja Irlanti ovat osaamisen kartoittamisessa ansioituneempia kuin eurooppalaisyritykset keskimäärin, sillä näissä maissa taitoihin ja kykyihin liittyvää dataa kerää lähes neljä kymmenestä yrityksestä (38 %). Peräpäätä pitävät muista Pohjoismaista Norja (20 %) ja Ruotsi (22 %). 

Itsepalvelutyökalut yleisimpiä Pohjoismaissa 

Joka kolmas eurooppalainen yritys on investoinut sovelluksiin, joiden avulla henkilöstö voi itse hallinnoida ja syöttää tietojaan HR-järjestelmään. Näin datan syöttäminen ei ole ainoastaan henkilöstöhallinnon tehtävä, vaan se on koko organisaation vastuu. 

Itsepalvelutyökalut ovat erityisen yleisiä Pohjoismaissa ja Irlannissa, joissa niitä käyttää noin joka kolmas organisaatio. Ranskassa ja Italiassa niitä käyttää vain 14 prosenttia ja Itävallassa 15 prosenttia yrityksistä.  

– Älykäs teknologia oikein käytettynä lisää tehokkuutta, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Yhä useamman yrityksen kannattaisi ottaa käyttöön työkaluja, joita työntekijät voivat käyttää omien tietojensa hallintaan ja työnsä suunnitteluun. Moni sovellus käsittelee dataa reaaliajassa ja tarjoaa näin tarkan yleiskuvan kokonaistilanteesta. Lisäksi data saadaan nopeammin järjestelmään, kun työntekijät itse syöttävät tietonsa järjestelmään. Olennaista toki on, että käyttäjä osaa syöttää tiedot oikein, Mattinen tiivistää. 

Suosituimmat HR-itsepalvelutyökalujen toiminnot 

1. Poissaolohakemukset (33 %) 
2. Työajan kirjaaminen (32 %) 
3. Kulukorvausten hakeminen (28 %) 

SD Worxin teettämä kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2022 Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Sveitsissä. Siihen osallistui yhteensä 10 119 työntekijää 4 371 yrityksessä. Otos edustaa paikallisia työmarkkinoita sukupuolen, iän ja koulutuksen suhteen. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö iVox.