Palkanlaskenta on yrityksen perustoiminto. Kun se sujuu ilman ongelmia, henkilöstö saa palkkansa ajoissa ja oikein laskettuna. Lainsäädäntö kuitenkin asettaa palkkojen laskemiseen haasteita monissa Euroopan maissa, kertoo SD Worxin kyselytutkimus. Kyselyyn vastasi yli 4 500 eri toimialoja edustavaa yritystä16 Euroopan maassa. 

Kyselyn mukaan useammalle kuin joka toiselle (52 %) eurooppalaisyritykselle sosiaaliturvajärjestelmä aiheuttaa merkittäviä haasteita palkanlaskennassa. Suomessa tällä kannalla on joka toinen (50,1 %) yritys. Lähes yhtä hankalana koetaan sosiaaliturva- ja työlainsäädännön nopea muuttuminen, jonka mainitsi palkanlaskennan haasteena 48 prosenttia eurooppalaisista ja 44 prosenttia suomalaisista yrityksistä. 

Myös verojärjestelmä on palkanlaskennassa rasite 

Lähes kuusi kymmenestä (57 %) eurooppalaisyrityksestä ja useampi kuin joka toinen suomalaisyritys (55,2%) pitää verojärjestelmää suurimpana palkanlaskennan haasteena. 

Lähes joka kolmas eurooppalainen (28 %) ja joka neljäs suomalainen (24%) yritys näkee, että lainsäädännöllä on yleensä ottaen kielteinen vaikutus palkanlaskentaan. Nihkeimmin lainsäädäntöön suhtaudutaan Ranskassa ja Belgiassa (molemmat 42 %).  

– Myös monimutkaiset palkan osatekijöitä koskevat säännöt sekä erilaiset poikkeukset ja erityisjärjestelmät koetaan haastaviksi sujuvan palkanlaskennan kannalta. Näiden kanssa painii lähes joka toinen eurooppalainen yritys ja useampi kuin neljä kymmenestä suomalaisyrityksestä, Suomen SD Worxin maajohtaja Hanna Mattinen kertoo.  

Suomi ei yllä kärkikolmikkoon palkanlaskennan sujuvuudessa 
 

SD Worxin kysely mittaa, kuinka hyvin eurooppalaiset yritykset hoitavat palkanlaskentansa. Palkanlaskennan sujuvuudessa ykkössijalla on Puola, jossa 71,7 prosenttia yrityksistä onnistuu palkanlaskennassa ongelmitta. Hopeaa saa Norja (71,20 %) ja pronssisijalla on Espanja (70,49 %).  

Suomi (64,7%) sjoittuu vertailussa hieman ennen Saksaa (63,60 %) ja Tanskaa (63,45 %). Ranskassa ongelmia on eniten, koska maan palkanlaskentaan liittyvä lainsäädäntö on monimutkaista.  

– Osa palkanlaskennan haasteista johtuu siitä, että yritysten työkalut ovat takapajuisia. Vain noin joka kolmas eurooppalaisyritys käyttää yksinomaan pilviteknologiaa palkanlaskennassa, vaikka se voisi helpottaa työtä. Kaksi kolmasosaa kaikista vastaajista toki uskoo, että teknologia toisi arvoa palkanlaskentaan. Suomalaisista tällä kannalla on lähes joka toinen yritys, Mattinen kertoo. 

Harvempi kuin joka kolmas (29 %) eurooppalaisyritys käyttää pelkästään pilviteknologiaa palkanlaskennassa. Teknologisesti edistynein maa on Alankomaat, jossa 44 prosenttia yrityksistä käyttää ainoastaan pilviteknologiaa. Hollantilaisten perässä tulevat Pohjoismaat: Suomi (35 %) sekä Tanska ja Ruotsi (molemmat 33 %).  

Joka kymmenes yritys käyttää palkanlaskennassa ohjelmistoa, joka toimii sekä paikallisilla palvelimilla että pilvessä. Lähes puolet kaikista (44 %) ja miltei kolmasosa suomalaisista yrityksistä (27,8%) käyttää palkanlaskentaan pelkästään paikallisella palvelimella olevaa ohjelmistoa.  

Työajan hallinta on suomalaisille vaikeampaa kuin muille 

Lähes kaikissa maissa ongelmat alkavat jo palkanlaskentaa edeltävässä vaiheessa.  

Suomessa työajan (kuten työtuntien ja ylitöiden) ja poissaolojen hallinta on vaikeampaa kuin muualla Euroopassa. Lähes kuusi kymmenestä suomalaisyrityksestä (56,4%) arvioi, että tämä kuuluu viiden monimutkaisimman HR-prosessin joukkoon. Muualla Euroopassa työajan ja poissaolojen hallinta on erityinen ongelma alle puolelle (45 %) yrityksistä. 

Haastavaa yrityksille on myös tiedonkeruu, sopimusten hallinnointi sekä eläkkeiden ja vakuutusten, kuten ryhmävakuutuksen, hallinnointi. Näiden asioiden kanssa tuskailee neljä kymmenestä eurooppalaisyrityksestä. 

SD Worxin kyselyyn osallistui syksyllä 2022 yli 4 500 erikokoista yritystä, jotka toimivat useilla toimialoilla 16 Euroopan maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Irlannissa, Kroatiassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Sveitsissä, Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.