Lannoitteiden ja viljan jälkeen saatavuusongelmia voi syntyä ruokaöljyissä – Etla selvitti Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan roolia maailmankaupassa

Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut Euroopan markkinoilla jo näkyviä häiriöitä. Pian hyökkäyksen jälkeen esimerkiksi saksalainen autonvalmistaja Volkswagen ilmoitti sulkevansa tehtaitaan Euroopassa raaka-ainepulan vuoksi. Etla on selvittänyt tänään julkaistussa muistiossa ”In search of upcoming supply chain surprises: World export market shares of Belarus, Russia and Ukraine” (Etla Muistio 107) Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän roolia maailmankaupassa. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää mahdollisia tuotteita ja materiaaleja, joista voi seuraavaksi olla pula ja häiriö kansainvälisissä toimitusketjuissa.
Öljyn ja maakaasun lisäksi Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainalla on suuria globaaleja markkinaosuuksia esimerkiksi ruokien ainesosissa, lannoitteissa ja lannoitteiden raaka-aineissa (urea, kalium, fosfori). Lannoitteissa maiden globaali vientiosuus on 21 prosenttia ja mineraaleissa 12 prosenttia. Venäjä ja Ukraina ovat suurimpia viljan viejiä maailmassa vastaten kuudesosasta globaalista viljakaupasta. Ukraina on jättiläinen myös auringonkukkaöljyn tuotannossa. Mineraaleissa maiden osuus globaalista viennistä on 8 prosenttia.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Sekä Ukrainan sota että koronakriisi ovat tuoneet esiin maailmankaupan toimitusketjuihin liittyvät riskit, huomauttaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
– Vaikka toimitusketjut ovat pyörineet hyvin jo useamman vuosikymmenen, nyt niihin sisältyvät epävarmuudet ovat realisoituneet. Niin yritysten kuin kansantaloudenkin näkökulmasta on tärkeää pyrkiä ennalta tunnistamaan kriittisiä tuoteryhmiä, jotka voisivat aiheuttaa laajempia häiriöitä yhteiskuntaan, Ali-Yrkkö toteaa.
Eri tuoteryhmien saatavuusongelmien vakavuus riippuu osittain siitä, missä määrin korvaavia tuotteita ja raaka-aineita on saatavissa. Osassa tuotteista Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat keskeisiä myös korvaavien tuotteiden toimittajina. Tällaisia ovat esimerkiksi ruokaöljyt. Kolme neljäsosaa maailman auringonkukkaöljystä tulee Venäjältä ja Ukrainasta, mutta maat ovat myös korvaavien ruokaöljyjen, kuten rypsiöljyn, suuria tuottajia.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Venäjältä tuleva raakaöljy, maakaasu, nikkeli, puu ja metanoli Suomelle keskeisiä
Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta tulevien tuotteiden tärkeys eri yhteiskunnille vaihtelee. Suomelle merkittävää on Venäjältä tuotavan energian lisäksi monien raaka-aineiden ja materiaalien tuonti. Muun muassa nikkelin, sahatavaran ja metanolin tuonti Venäjältä on ollut keskeisessä roolissa, samoin useiden lannoitteiden raaka-aineiden tuonti.
– Venäjältä Suomeen tuotavat tuotteet ovat yksinkertaisia raaka-aineita, joilla on melko alhainen lisäarvo. Siitä huolimatta niillä saattaa olla tärkeä rooli eri tuotantovaiheissa Suomessa. Viime aikoina meillä on puhuttu häiriöistä dieselpolttoaineessa käytettävästä AdBlue-raaka-aineesta. Siihen tarvitaan ureaa, jota tarvitaan myös monissa lannoitteissa. Venäjän osuus urean tuonnista kattaa yli 85 prosenttia, Ali-Yrkkö sanoo.
Tutkijat huomauttavat, että nyt julkaistussa kauppatilastoja hyödyntävässä analyysissa ei ole huomioitu kotimaista tarjontaa, kuten suomalaista puuta, ja sen vuoksi tarvitaan vielä lisätutkimusta.
Ali-Yrkkö, Jyrki - Hirvonen, Johannes - Rouvinen, Petri: In search of upcoming supply chain surprises: World export market shares of Belarus, Russia and Ukraine (Etla Brief 107)
Liitteenä kuviot (2 kpl)
Viennin yhteenlaskettu maailmanmarkkinaosuus tuoteryhmittäin Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Ukrainasta ja tuoteryhmän osuus maailman vientimarkkinasta.
Viennin yhteenlaskettu maailmanmarkkinaosuus tuotteittain Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Ukrainasta ja tuotteen osuus maailman vientimarkkinasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat




Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia19.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.
Etla-arvio: Kohinaa raakaöljymarkkinoilla14.1.2026 08:58:45 EET | Tiedote
Raakaöljymarkkinoita on vuoden alussa ravistellut Yhdysvaltojen isku Venezuelaan sekä merkittävä sisäinen levottomuus Iranissa. Venezuela tuskin heiluttaa raakaöljyn hintaa, mutta Iran voi vaikuttaa enemmänkin, ilmenee tuoreesta Etla-arviosta. Jos nykyisin pakotteiden alainen öljyn vienti Iranista vähenisi, voi maailmanmarkkinahinta jonkin verran nousta lyhyellä aikavälillä. Epävarmuus on jo nostanut öljyn hintaa. Jos maassa tapahtuisi vallanvaihto ja pakotteet poistettaisiin, voisivat tuotanto ja vienti kasvaa, mikä ajan myötä alentaisi raakaöljyn hintaa. Etla-arvion on laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.
Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä13.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.
Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
