Lannoitteiden ja viljan jälkeen saatavuusongelmia voi syntyä ruokaöljyissä – Etla selvitti Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan roolia maailmankaupassa
29.3.2022 08:12:08 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut Euroopan markkinoilla jo näkyviä häiriöitä. Pian hyökkäyksen jälkeen esimerkiksi saksalainen autonvalmistaja Volkswagen ilmoitti sulkevansa tehtaitaan Euroopassa raaka-ainepulan vuoksi. Etla on selvittänyt tänään julkaistussa muistiossa ”In search of upcoming supply chain surprises: World export market shares of Belarus, Russia and Ukraine” (Etla Muistio 107) Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän roolia maailmankaupassa. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää mahdollisia tuotteita ja materiaaleja, joista voi seuraavaksi olla pula ja häiriö kansainvälisissä toimitusketjuissa.
Öljyn ja maakaasun lisäksi Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainalla on suuria globaaleja markkinaosuuksia esimerkiksi ruokien ainesosissa, lannoitteissa ja lannoitteiden raaka-aineissa (urea, kalium, fosfori). Lannoitteissa maiden globaali vientiosuus on 21 prosenttia ja mineraaleissa 12 prosenttia. Venäjä ja Ukraina ovat suurimpia viljan viejiä maailmassa vastaten kuudesosasta globaalista viljakaupasta. Ukraina on jättiläinen myös auringonkukkaöljyn tuotannossa. Mineraaleissa maiden osuus globaalista viennistä on 8 prosenttia.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Sekä Ukrainan sota että koronakriisi ovat tuoneet esiin maailmankaupan toimitusketjuihin liittyvät riskit, huomauttaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
– Vaikka toimitusketjut ovat pyörineet hyvin jo useamman vuosikymmenen, nyt niihin sisältyvät epävarmuudet ovat realisoituneet. Niin yritysten kuin kansantaloudenkin näkökulmasta on tärkeää pyrkiä ennalta tunnistamaan kriittisiä tuoteryhmiä, jotka voisivat aiheuttaa laajempia häiriöitä yhteiskuntaan, Ali-Yrkkö toteaa.
Eri tuoteryhmien saatavuusongelmien vakavuus riippuu osittain siitä, missä määrin korvaavia tuotteita ja raaka-aineita on saatavissa. Osassa tuotteista Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat keskeisiä myös korvaavien tuotteiden toimittajina. Tällaisia ovat esimerkiksi ruokaöljyt. Kolme neljäsosaa maailman auringonkukkaöljystä tulee Venäjältä ja Ukrainasta, mutta maat ovat myös korvaavien ruokaöljyjen, kuten rypsiöljyn, suuria tuottajia.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Venäjältä tuleva raakaöljy, maakaasu, nikkeli, puu ja metanoli Suomelle keskeisiä
Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta tulevien tuotteiden tärkeys eri yhteiskunnille vaihtelee. Suomelle merkittävää on Venäjältä tuotavan energian lisäksi monien raaka-aineiden ja materiaalien tuonti. Muun muassa nikkelin, sahatavaran ja metanolin tuonti Venäjältä on ollut keskeisessä roolissa, samoin useiden lannoitteiden raaka-aineiden tuonti.
– Venäjältä Suomeen tuotavat tuotteet ovat yksinkertaisia raaka-aineita, joilla on melko alhainen lisäarvo. Siitä huolimatta niillä saattaa olla tärkeä rooli eri tuotantovaiheissa Suomessa. Viime aikoina meillä on puhuttu häiriöistä dieselpolttoaineessa käytettävästä AdBlue-raaka-aineesta. Siihen tarvitaan ureaa, jota tarvitaan myös monissa lannoitteissa. Venäjän osuus urean tuonnista kattaa yli 85 prosenttia, Ali-Yrkkö sanoo.
Tutkijat huomauttavat, että nyt julkaistussa kauppatilastoja hyödyntävässä analyysissa ei ole huomioitu kotimaista tarjontaa, kuten suomalaista puuta, ja sen vuoksi tarvitaan vielä lisätutkimusta.
Ali-Yrkkö, Jyrki - Hirvonen, Johannes - Rouvinen, Petri: In search of upcoming supply chain surprises: World export market shares of Belarus, Russia and Ukraine (Etla Brief 107)
Liitteenä kuviot (2 kpl)
Viennin yhteenlaskettu maailmanmarkkinaosuus tuoteryhmittäin Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Ukrainasta ja tuoteryhmän osuus maailman vientimarkkinasta.
Viennin yhteenlaskettu maailmanmarkkinaosuus tuotteittain Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Ukrainasta ja tuotteen osuus maailman vientimarkkinasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat




Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle: Onko Suomen talouden käänne vihdoin täällä? Etlan syksyn Suhdanne-ennuste julki 17.9.9.9.2026 13:25:14 EEST | Kutsu
Meneekö 2 prosentin kasvu tänä vuonna rikki? Miten maailman myrskyt nyt vaikuttavat? Milloin näemme merkkejä paremmasta työllisyydestä? Uskaltavatko kotitaloudet kuluttaa? Vähentääkö piristyvä talouskasvu tulevaisuuden sopeutustarvetta?
Etlan 80-vuotisjuhlaseminaari nyt katsottavissa myös verkossa8.9.2026 10:57:39 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen 80-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talossa on nyt julkaistu kokonaisuudessaan tallenteena verkossa. Etla juhli merkkipäiväänsä 2. syyskuuta Finlandia-talossa Helsingissä. Seminaari kokosi yhteen liki kolmesataa kutsuvierasta, niin talouden johtavia asiantuntijoita kuin yrityselämää ja päättäjiä. Tilaisuuden teemana oli Suomi vuonna 2051 ja lavahaastattelussa Suomen haasteita ja vahvuuksia pohti myös tasavallan presidentti Alexander Stubb.
Etla: Pohjoismaisissa arvoketjuissa piilee huomattava altistuminen Euroopan ulkopuolelle7.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiden välisessä kaupassa piilee merkittävä ja näkymätön riippuvuus Euroopan ulkopuolisista maista, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Keskimäärin 11 prosenttia muista Pohjoismaista tulevasta välituotetuonnista on arvoketjun toisessa portaassa peräisin Euroopan ulkopuolelta, ja suuri osa siitä muodostuu tuonnista Kiinasta ja muista BRICS+-maista. Tutkijoiden mukaan pelkkä hankinta lähialueiltakaan ei takaa enää huoltovarmuutta kiristyvässä geopoliittisessa tilanteessa.
Näin Suomi saavuttaa muun Pohjolan elintason vuoteen 2051 mennessä – Etlan juhlakirja vaatii rohkeita kokeiluja, osaajapulan ratkaisemista ja julkisen sektorin alustamallia2.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen elintaso on jäänyt jälkeen naapurimaistaan jo vuosia. Jotta pystymme kuromaan umpeen elintasokuilun vuoteen 2051 mennessä, on maamme talouden kasvettava keskimäärin 2–2,5 prosenttia vuodessa seuraavan 25 vuoden ajan. Tavoite on kova, eikä se toteudu odottamalla tai pienillä poliittisilla viilauksilla, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Tänään julkaistu Etlan 80-vuotisjuhlakirja ”Suomi 2051” vaatii sotaa apatiaa vastaan. Kirja tarjoaa viitisenkymmentä konkreettista toimenpide-ehdotusta työn määrän lisäämiseksi, osaamistason nostamiseksi, kannustimien korjaamiseksi ja julkisen sektorin tehostamiseksi.
Etla: Geopoliittisten riskien kasvu leikannut yli kaksi prosenttia suomalaisyritysten tuottavuudesta24.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etlan tutkimuksen mukaan ulkomaiseen materiaali- ja komponenttituontiin liittyvä epävarmuus on heikentänyt yritysten tuottavuutta yli kaksi prosenttia verrattuna yrityksiin, joiden riskit eivät kasvaneet. Vaikutus näkyy yleensä viiveellä ja notkahdus osuu kovimmin Länsi-Euroopan ulkopuolelta tuoviin yrityksiin. Suomen teollisuus on kytkeytynyt voimakkaasti globaaliin kauppaan ja ulkomaisen arvonlisän osuus viennistä on nyt jo liki 40 prosenttia. Uusi maailmantalouden aika vaatii niin yrityksiltä kuin kansantaloudeltakin sopeutumista hitaampaan tuottavuuskasvuun ja korkeampiin riskeihin. Uusia menestyjiä ovat ne, jotka löytävät uuden aikakauden tuomat kasvumahdollisuudet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
