Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Lannoitteiden ja viljan jälkeen saatavuusongelmia voi syntyä ruokaöljyissä – Etla selvitti Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan roolia maailmankaupassa

29.3.2022 08:12:08 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Maailmankaupan häiriöt Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta lähtevissä toimitusketjuissa kiihtyvät sodan ja pakotteiden johdosta. Energiantuotannon lisäksi maat ovat merkittäviä vilja- ja lannoitekaupan toimijoita. Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina vastaavat kuudesosasta maailman viljakaupasta ja viidesosasta lannoitekaupasta. Saatavuusongelmia pahentaa se, että maat ovat keskeisiä myös korvaavissa tuotteissa. Yritysten ja kansantalouden kannalta on keskeistä tunnistaa jo ennalta kriittisiä tuoteryhmiä, jotka voivat aiheuttaa yhteiskunnallisia häiriöitä.
Tutkimuksen ovat tehneet työelämäprofessori Petri Rouvinen VTT:stä sekä Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja tutkija Johannes Hirvonen.
Tutkimuksen ovat tehneet työelämäprofessori Petri Rouvinen VTT:stä sekä Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja tutkija Johannes Hirvonen.

Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut Euroopan markkinoilla jo näkyviä häiriöitä. Pian hyökkäyksen jälkeen esimerkiksi saksalainen autonvalmistaja Volkswagen ilmoitti sulkevansa tehtaitaan Euroopassa raaka-ainepulan vuoksi. Etla on selvittänyt tänään julkaistussa muistiossa ”In search of upcoming supply chain surprises: World export market shares of Belarus, Russia and Ukraine” (Etla Muistio 107) Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän roolia maailmankaupassa. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää mahdollisia tuotteita ja materiaaleja, joista voi seuraavaksi olla pula ja häiriö kansainvälisissä toimitusketjuissa.

Öljyn ja maakaasun lisäksi Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainalla on suuria globaaleja markkinaosuuksia esimerkiksi ruokien ainesosissa, lannoitteissa ja lannoitteiden raaka-aineissa (urea, kalium, fosfori). Lannoitteissa maiden globaali vientiosuus on 21 prosenttia ja mineraaleissa 12 prosenttia. Venäjä ja Ukraina ovat suurimpia viljan viejiä maailmassa vastaten kuudesosasta globaalista viljakaupasta. Ukraina on jättiläinen myös auringonkukkaöljyn tuotannossa. Mineraaleissa maiden osuus globaalista viennistä on 8 prosenttia.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Sekä Ukrainan sota että koronakriisi ovat tuoneet esiin maailmankaupan toimitusketjuihin liittyvät riskit, huomauttaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

– Vaikka toimitusketjut ovat pyörineet hyvin jo useamman vuosikymmenen, nyt niihin sisältyvät epävarmuudet ovat realisoituneet. Niin yritysten kuin kansantaloudenkin näkökulmasta on tärkeää pyrkiä ennalta tunnistamaan kriittisiä tuoteryhmiä, jotka voisivat aiheuttaa laajempia häiriöitä yhteiskuntaan, Ali-Yrkkö toteaa.

Eri tuoteryhmien saatavuusongelmien vakavuus riippuu osittain siitä, missä määrin korvaavia tuotteita ja raaka-aineita on saatavissa. Osassa tuotteista Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat keskeisiä myös korvaavien tuotteiden toimittajina. Tällaisia ovat esimerkiksi ruokaöljyt. Kolme neljäsosaa maailman auringonkukkaöljystä tulee Venäjältä ja Ukrainasta, mutta maat ovat myös korvaavien ruokaöljyjen, kuten rypsiöljyn, suuria tuottajia.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Venäjältä tuleva raakaöljy, maakaasu, nikkeli, puu ja metanoli Suomelle keskeisiä

Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta tulevien tuotteiden tärkeys eri yhteiskunnille vaihtelee. Suomelle merkittävää on Venäjältä tuotavan energian lisäksi monien raaka-aineiden ja materiaalien tuonti. Muun muassa nikkelin, sahatavaran ja metanolin tuonti Venäjältä on ollut keskeisessä roolissa, samoin useiden lannoitteiden raaka-aineiden tuonti.

– Venäjältä Suomeen tuotavat tuotteet ovat yksinkertaisia raaka-aineita, joilla on melko alhainen lisäarvo. Siitä huolimatta niillä saattaa olla tärkeä rooli eri tuotantovaiheissa Suomessa. Viime aikoina meillä on puhuttu häiriöistä dieselpolttoaineessa käytettävästä AdBlue-raaka-aineesta. Siihen tarvitaan ureaa, jota tarvitaan myös monissa lannoitteissa. Venäjän osuus urean tuonnista kattaa yli 85 prosenttia, Ali-Yrkkö sanoo.

Tutkijat huomauttavat, että nyt julkaistussa kauppatilastoja hyödyntävässä analyysissa ei ole huomioitu kotimaista tarjontaa, kuten suomalaista puuta, ja sen vuoksi tarvitaan vielä lisätutkimusta.

Ali-Yrkkö, Jyrki - Hirvonen, Johannes - Rouvinen, Petri: In search of upcoming supply chain surprises: World export market shares of Belarus, Russia and Ukraine (Etla Brief 107)

Liitteenä kuviot (2 kpl)

Viennin yhteenlaskettu maailmanmarkkinaosuus tuoteryhmittäin Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Ukrainasta ja tuoteryhmän osuus maailman vientimarkkinasta.

Viennin yhteenlaskettu maailmanmarkkinaosuus tuotteittain Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Ukrainasta ja tuotteen osuus maailman vientimarkkinasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimuksen ovat tehneet työelämäprofessori Petri Rouvinen VTT:stä sekä Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja tutkija Johannes Hirvonen.
Tutkimuksen ovat tehneet työelämäprofessori Petri Rouvinen VTT:stä sekä Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja tutkija Johannes Hirvonen.
Lataa
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Lataa
Viennin yhteenlaskettu maailmanmarkkinaosuus tuoteryhmittäin Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Ukrainasta (vasen) ja tuoteryhmän osuus maailman vientimarkkinasta (oikea).
Viennin yhteenlaskettu maailmanmarkkinaosuus tuoteryhmittäin Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Ukrainasta (vasen) ja tuoteryhmän osuus maailman vientimarkkinasta (oikea).
Lataa
Viennin yhteenlaskettu maailmanmarkkinaosuus tuotteittain (HS6) Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Ukrainasta (vasen) ja tuotteen osuus maailman vientimarkkinasta (oikea).
Viennin yhteenlaskettu maailmanmarkkinaosuus tuotteittain (HS6) Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Ukrainasta (vasen) ja tuotteen osuus maailman vientimarkkinasta (oikea).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.

Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.

Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.

Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote

Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye