Jyväskylän yliopisto

Lapsen aivot – enemmän kuin pienet aikuisen aivot

Jaa

Jyväskylän yliopiston tutkimus osoitti lapsen aivoissa erityispiirteitä, joita aikuisten aivoissa ei nähdä. Lapsuus ja nuoruus ovat aivojen näkökulmasta erityistä aikaa, sillä aivojen hermoverkot ovat silloin herkkiä muovautumaan vuorovaikutuksen perusteella.

Tutkija Sam van Bijnen ohjaa tutkittavaa lasta Meg-laboratoriossa. Kuvaaja Petteri Kivimäki
Tutkija Sam van Bijnen ohjaa tutkittavaa lasta Meg-laboratoriossa. Kuvaaja Petteri Kivimäki

Aivojen kehitys ymmärretään usein asteittaisina muutoksina aikuisuutta kohti. Ajatellaan, että lapsen aivot tavallaan vain saavat lisäelementtejä ja kasvavat kooltaan täyteen mittaansa. Tämä käsitys ei vastaa aivotutkimuksen antamaa tietoa aivojen kehityksestä. Jyväskylän yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että lapsen aivot ovat aivan eri asia, kun pienet, keskeneräiset aikuisen aivot.

Psykologian laitoksen yliopistotutkija Tiina Parviaisen johtama tutkijaryhmä osoitti lasten aivoissa aikuisen aivoista selvästi poikkeavan pitkäkestoisen aktivaation. Tämä aivoaktivaatio liittyy erityisesti aivojen kehitysvaiheeseen, ja se näyttäisi katoavan aikuisuuteen mennessä. Tuloksista on raportoitu Human Brain Mapping -lehdessä.

Lapsille ominainen aivotoiminnan piirre syntyy hyvin yksinkertaisille aistiärsykkeille, joten se heijastaa todennäköisesti rakenteellisesti erilaista hermoverkkoa lapsen aivoissa. Tämä tulkinta saa tukea myös Japanissa ja Yhdysvalloissa vaikuttavan professori Takao Henschin tutkimusryhmän viimeaikaisista solutason tutkimustuloksista. Näissä on osoitettu hermoverkkojen tasolla kehitykseen liittyviä ”muovautuvuuden ikkunoita”, joissa aivojen biokemialliset ominaisuudet ovat erityisen otollisia hermosolujen välisten yhteyksien muotoutumiselle.

Parviaisen tutkimusryhmä pyrkii ymmärtämään lapsille erityisen aivoaktivaation merkitystä tiedollisen kehityksen taustalla. Ryhmässä työskentelevä väitöskirjatutkija Sam van Bijnen on tutkinut tämän aktivaation ilmenemistä lapsilla, joilla on kielen kehityksen erityisvaikeus. Vaste on näillä lapsilla poikkeuksellisen voimakas, mutta vain kielen käsittelyyn erikoistuneessa vasemmassa aivopuoliskossa.

Vasen aivopuolisko näyttäisi myös säilyttävän pidempään lapsen aivoille tyypilliset ”keskeneräiset” piirteet. Nämä kansainvälisestikin harvinaislaatuiset löydökset sopivat yhteen vasemman aivopuoliskon tunnettuun rooliin kielellisten toimintojen taustalla. Kunkin kielijärjestelmän erityispiirteet nojaavat aikuisuudessa erityisesti vasemman kuuloaivokuoren toimintaan. On siis tärkeää pitää hermoverkot joustavana ympäristön vaikutuksille kehityksen aikana. Aivot muovautuvat silloin juuri omaan kieliympäristöönsä.

Parviaisen tutkimusryhmä jatkaa kehittyvien aivojen erityispiirteiden selvittämistä yhteistyössä Henschin tutkimusryhmän kanssa. Jo nyt on selvää, että näillä löydöksillä on suuri merkitys myös aikuisten aivojen toiminnan ymmärtämiselle, sillä toimiva hermoverkosto aikuisuudessa perustuu kehittyvien aivojen erityispiirteisiin. Lapsuuden aikana rakennetaan se hermoverkosto, jonka toimintaan pohjautuu aivojen toiminta läpi elämänkaaren.

Julkaisut aiheesta:

https://www.nature.com/articles/s41598-019-45597-y

https://doi.org/10.1002/hbm.24553

Lisätietoa:

Tiina Parviainen, +358408053533, tiina.m.parviainen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkija Sam van Bijnen ohjaa tutkittavaa lasta Meg-laboratoriossa. Kuvaaja Petteri Kivimäki
Tutkija Sam van Bijnen ohjaa tutkittavaa lasta Meg-laboratoriossa. Kuvaaja Petteri Kivimäki
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarja osaksi yliopiston opetusohjelmaa. Kutsu medialle: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennus 29.1.2020 klo 14.00–16.0023.1.2020 12:00:26 EETTiedote

Jyväskylän yliopiston tavoitteena on lisätä opintoihin ammatillisia valmiuksia väkivallan kohtaamiseen ja siihen puuttumiseen. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta liittää Tuffi Films -tuotantoyhtiön toteuttaman Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjan osaksi opetusta. Sen tuotannossa mukana ollut näyttelijä Krista Kosonen osallistuu Ruusupuiston tilaisuuteen. Lyhytelokuvasarja käsittelee monipuolisesti sukupuolistunutta vallankäyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme