Lapsen aivot – enemmän kuin pienet aikuisen aivot
Aivojen kehitys ymmärretään usein asteittaisina muutoksina aikuisuutta kohti. Ajatellaan, että lapsen aivot tavallaan vain saavat lisäelementtejä ja kasvavat kooltaan täyteen mittaansa. Tämä käsitys ei vastaa aivotutkimuksen antamaa tietoa aivojen kehityksestä. Jyväskylän yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että lapsen aivot ovat aivan eri asia, kun pienet, keskeneräiset aikuisen aivot.
Psykologian laitoksen yliopistotutkija Tiina Parviaisen johtama tutkijaryhmä osoitti lasten aivoissa aikuisen aivoista selvästi poikkeavan pitkäkestoisen aktivaation. Tämä aivoaktivaatio liittyy erityisesti aivojen kehitysvaiheeseen, ja se näyttäisi katoavan aikuisuuteen mennessä. Tuloksista on raportoitu Human Brain Mapping -lehdessä.
Lapsille ominainen aivotoiminnan piirre syntyy hyvin yksinkertaisille aistiärsykkeille, joten se heijastaa todennäköisesti rakenteellisesti erilaista hermoverkkoa lapsen aivoissa. Tämä tulkinta saa tukea myös Japanissa ja Yhdysvalloissa vaikuttavan professori Takao Henschin tutkimusryhmän viimeaikaisista solutason tutkimustuloksista. Näissä on osoitettu hermoverkkojen tasolla kehitykseen liittyviä ”muovautuvuuden ikkunoita”, joissa aivojen biokemialliset ominaisuudet ovat erityisen otollisia hermosolujen välisten yhteyksien muotoutumiselle.
Parviaisen tutkimusryhmä pyrkii ymmärtämään lapsille erityisen aivoaktivaation merkitystä tiedollisen kehityksen taustalla. Ryhmässä työskentelevä väitöskirjatutkija Sam van Bijnen on tutkinut tämän aktivaation ilmenemistä lapsilla, joilla on kielen kehityksen erityisvaikeus. Vaste on näillä lapsilla poikkeuksellisen voimakas, mutta vain kielen käsittelyyn erikoistuneessa vasemmassa aivopuoliskossa.
Vasen aivopuolisko näyttäisi myös säilyttävän pidempään lapsen aivoille tyypilliset ”keskeneräiset” piirteet. Nämä kansainvälisestikin harvinaislaatuiset löydökset sopivat yhteen vasemman aivopuoliskon tunnettuun rooliin kielellisten toimintojen taustalla. Kunkin kielijärjestelmän erityispiirteet nojaavat aikuisuudessa erityisesti vasemman kuuloaivokuoren toimintaan. On siis tärkeää pitää hermoverkot joustavana ympäristön vaikutuksille kehityksen aikana. Aivot muovautuvat silloin juuri omaan kieliympäristöönsä.
Parviaisen tutkimusryhmä jatkaa kehittyvien aivojen erityispiirteiden selvittämistä yhteistyössä Henschin tutkimusryhmän kanssa. Jo nyt on selvää, että näillä löydöksillä on suuri merkitys myös aikuisten aivojen toiminnan ymmärtämiselle, sillä toimiva hermoverkosto aikuisuudessa perustuu kehittyvien aivojen erityispiirteisiin. Lapsuuden aikana rakennetaan se hermoverkosto, jonka toimintaan pohjautuu aivojen toiminta läpi elämänkaaren.
Julkaisut aiheesta:
https://www.nature.com/articles/s41598-019-45597-y
https://doi.org/10.1002/hbm.24553
Lisätietoa:
Tiina Parviainen, +358408053533, tiina.m.parviainen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme