Lasten tehohoitokapasiteettia ja yhteistyötä yliopistosairaaloiden kesken tulee lisätä
Lokakuussa työnsä aloittanut kansallinen työryhmä on selvittänyt lasten tehohoidon nykykapasiteetin ja mahdollisen lisäkapasiteetin tarpeen yliopistosairaaloittain. Tavoitteena on varmistaa lasten tehohoidon kansallinen toimintavalmius kaikissa tehohoidon riittävyyttä nykyisellään uhkaavissa tilanteissa, kuten epidemioissa ja kriisitilanteissa.
HUSin vastasyntyneiden teho-osasto kykenee hoitamaan leikkauksen jälkeistä tehohoitoa nykyistä enemmän. Edellytyksenä on, että HUSin riskisynnyttäjiä siirretään pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen.
Logistisesti synnyttäjiä olisi mahdollista siirtää Turun (TYKS) ja Tampereen (TAYS) yliopistosairaaloihin sen jälkeen, kun vastasyntyneiden tehohoitokapasiteettia on kyseisissä sairaaloissa lisätty. TYKSiin ja TAYSiin molempiin on suunnitteilla kahden lisäpaikan perustaminen vastasyntyneiden teho-osastolle. Eksoten alueelta synnyttäjät ohjataan Kuopioon (KYS), mikäli heillä ei ole erityistä hoidontarvetta HUSissa.
”Kansallinen huoltovarmuus ja Uusi lastensairaala hyötyisivät molemmat tukisairaaloista, jotka ottaisivat valikoidun osan nyt vastuullamme olevista tehtävistä. Samalla lisättäisiin keskinäistä koulutusyhteistyötä yliopistosairaaloidemme välillä”, sanoo tehohoitoryhmän puheenjohtaja, HUSin lastenkirurgian linjajohtaja Jukka Salminen.
Huoltovarmuuden ja osaamisen ylläpitämiseksi ratkaisu olisi luoda systemaattinen lasten tehohoidon ja tehohoitolääketieteen lisäkoulutuspolku sairaanhoitajille ja erikoislääkäreille.
”Selvittelyssämme on paraikaa myös lasten sydänleikkausten ostopalvelu-mahdollisuus muista pohjoismaisista yliopistosairaaloista. Ongelmana tosin heilläkin on vallitseva hoitajapula”, Salminen kertoo.
Tehohoitopaikkoja lapsille on Suomessa kaikkiaan 150. Tällä hetkellä lapsia kuitenkin voidaan hoitaa ainoastaan 132 tehohoitopaikalla. Näistä 98 on vastasyntyneiden paikkoja ja isompien lasten paikkoja 34. Merkittävä osa tehohoitopaikoista on suljettuina hoitohenkilökunnan vajeen vuoksi.
Ratkaisu kysyy päättäjiltä yhteisvastuuta
Rahoitusta tarvitaan HUSin tehohoidon yksiköihin vähintään kolmen vuoden ajaksi. Välitön rahoitustarve kohdennetaan hoitajien rekrytointiin ja kannustuslisiin. Uusien tehopaikkojen perustaminen muualle maahan huoltovarmuuden perusteella vaatii kustannusten kattamista lisärahoituksella. Lasten tehohoitajien koulutuspolku on pysyvä lisäkustannus.
”Nyt tehty selvitys tarjoaa kestävän tien tehohoidon palauttamiseen koko Suomeen. Yhteiskunnan vastuu asiassa on iso. Tilanne kysyy päättäjiltä yhteisvastuuta ja päättäväisyyttä. Lasten tehohoidon turvaamiseen tarvittava, yliopistosairaaloille kohdennettava noin 5 miljoonan euron vuosittainen rahoitustarve on asian painoarvoon nähden hyvin maltillinen”, tiivistää HUSin Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä.
HUSin Uudessa lastensairaalassa hoidetaan kaikkein vaativinta tehohoitoa tarvitsevat lapset Suomessa. Sairaalaan on keskitetty lainsäädännöllisesti lasten sydänkirurgia ja elinsiirrot kaikkialta Suomesta. Keskittäminen on yhteispohjoismainen linja, jolla on voitu taata erinomaiset hoitotulokset harvinaisten sairauksien ja vikojen hoidossa.
Kyseessä on kansallisesti kriittinen, erityisosaamista tarjoava yksikkö, jonka toimintakyvystä sairaat lapset ovat riippuvaisia. Tehohoidosta ainoastaan kolmasosa (33 %) kohdistuu HUS-piirin lapsille ja kaksi kolmasosaa (67 %) muiden sairaanhoitopiirien lapsille.
Tehohoidon riittämättömyys on johtanut sydänkirurgian leikkausten jonoutumiseen. Leikkausjonossa Uuteen lastensairaalaan on 110 sydänlasta. Heistä 50 leikkauspotilasta on jonottanut yli lakisääteisen hoitotakuun mukaiset 180 vuorokautta. Lasten tehohoidon kriittisen tilanteen vuoksi HUS teki lokakuussa asiasta omavalvontailmoituksen aluehallintovirastolle ja Valviralle sekä informoi osaltaan sosiaali- ja terveysministeriötä.
Lisätietoa:
tehohoitoryhmän puheenjohtaja, lastenkirurgian linjajohtaja Jukka Salminen, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, jukka.salminen@hus.fi
toimialajohtaja Jari Petäjä, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, jari.petaja@hus.fi
johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, HUS, markku.makijarvi@hus.fi
Haastattelupyynnöt:
viestintäasiantuntija Leena Piirto, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, leena.piirto@hus.fi 040 158 3282
HUSin mediapalvelu viestinta@hus.fi p. 050 427 2875
Mediatiedote 19.10.2022
HUS selvittää lasten tehohoidon saatavuuden yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden kanssa | HUS
Valokuva:
lasten sydänkirurgia, Copyright @HUS Ville Männikkö
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme