Lasten tehohoitokapasiteettia ja yhteistyötä yliopistosairaaloiden kesken tulee lisätä
Lokakuussa työnsä aloittanut kansallinen työryhmä on selvittänyt lasten tehohoidon nykykapasiteetin ja mahdollisen lisäkapasiteetin tarpeen yliopistosairaaloittain. Tavoitteena on varmistaa lasten tehohoidon kansallinen toimintavalmius kaikissa tehohoidon riittävyyttä nykyisellään uhkaavissa tilanteissa, kuten epidemioissa ja kriisitilanteissa.
HUSin vastasyntyneiden teho-osasto kykenee hoitamaan leikkauksen jälkeistä tehohoitoa nykyistä enemmän. Edellytyksenä on, että HUSin riskisynnyttäjiä siirretään pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen.
Logistisesti synnyttäjiä olisi mahdollista siirtää Turun (TYKS) ja Tampereen (TAYS) yliopistosairaaloihin sen jälkeen, kun vastasyntyneiden tehohoitokapasiteettia on kyseisissä sairaaloissa lisätty. TYKSiin ja TAYSiin molempiin on suunnitteilla kahden lisäpaikan perustaminen vastasyntyneiden teho-osastolle. Eksoten alueelta synnyttäjät ohjataan Kuopioon (KYS), mikäli heillä ei ole erityistä hoidontarvetta HUSissa.
”Kansallinen huoltovarmuus ja Uusi lastensairaala hyötyisivät molemmat tukisairaaloista, jotka ottaisivat valikoidun osan nyt vastuullamme olevista tehtävistä. Samalla lisättäisiin keskinäistä koulutusyhteistyötä yliopistosairaaloidemme välillä”, sanoo tehohoitoryhmän puheenjohtaja, HUSin lastenkirurgian linjajohtaja Jukka Salminen.
Huoltovarmuuden ja osaamisen ylläpitämiseksi ratkaisu olisi luoda systemaattinen lasten tehohoidon ja tehohoitolääketieteen lisäkoulutuspolku sairaanhoitajille ja erikoislääkäreille.
”Selvittelyssämme on paraikaa myös lasten sydänleikkausten ostopalvelu-mahdollisuus muista pohjoismaisista yliopistosairaaloista. Ongelmana tosin heilläkin on vallitseva hoitajapula”, Salminen kertoo.
Tehohoitopaikkoja lapsille on Suomessa kaikkiaan 150. Tällä hetkellä lapsia kuitenkin voidaan hoitaa ainoastaan 132 tehohoitopaikalla. Näistä 98 on vastasyntyneiden paikkoja ja isompien lasten paikkoja 34. Merkittävä osa tehohoitopaikoista on suljettuina hoitohenkilökunnan vajeen vuoksi.
Ratkaisu kysyy päättäjiltä yhteisvastuuta
Rahoitusta tarvitaan HUSin tehohoidon yksiköihin vähintään kolmen vuoden ajaksi. Välitön rahoitustarve kohdennetaan hoitajien rekrytointiin ja kannustuslisiin. Uusien tehopaikkojen perustaminen muualle maahan huoltovarmuuden perusteella vaatii kustannusten kattamista lisärahoituksella. Lasten tehohoitajien koulutuspolku on pysyvä lisäkustannus.
”Nyt tehty selvitys tarjoaa kestävän tien tehohoidon palauttamiseen koko Suomeen. Yhteiskunnan vastuu asiassa on iso. Tilanne kysyy päättäjiltä yhteisvastuuta ja päättäväisyyttä. Lasten tehohoidon turvaamiseen tarvittava, yliopistosairaaloille kohdennettava noin 5 miljoonan euron vuosittainen rahoitustarve on asian painoarvoon nähden hyvin maltillinen”, tiivistää HUSin Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä.
HUSin Uudessa lastensairaalassa hoidetaan kaikkein vaativinta tehohoitoa tarvitsevat lapset Suomessa. Sairaalaan on keskitetty lainsäädännöllisesti lasten sydänkirurgia ja elinsiirrot kaikkialta Suomesta. Keskittäminen on yhteispohjoismainen linja, jolla on voitu taata erinomaiset hoitotulokset harvinaisten sairauksien ja vikojen hoidossa.
Kyseessä on kansallisesti kriittinen, erityisosaamista tarjoava yksikkö, jonka toimintakyvystä sairaat lapset ovat riippuvaisia. Tehohoidosta ainoastaan kolmasosa (33 %) kohdistuu HUS-piirin lapsille ja kaksi kolmasosaa (67 %) muiden sairaanhoitopiirien lapsille.
Tehohoidon riittämättömyys on johtanut sydänkirurgian leikkausten jonoutumiseen. Leikkausjonossa Uuteen lastensairaalaan on 110 sydänlasta. Heistä 50 leikkauspotilasta on jonottanut yli lakisääteisen hoitotakuun mukaiset 180 vuorokautta. Lasten tehohoidon kriittisen tilanteen vuoksi HUS teki lokakuussa asiasta omavalvontailmoituksen aluehallintovirastolle ja Valviralle sekä informoi osaltaan sosiaali- ja terveysministeriötä.
Lisätietoa:
tehohoitoryhmän puheenjohtaja, lastenkirurgian linjajohtaja Jukka Salminen, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, jukka.salminen@hus.fi
toimialajohtaja Jari Petäjä, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, jari.petaja@hus.fi
johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, HUS, markku.makijarvi@hus.fi
Haastattelupyynnöt:
viestintäasiantuntija Leena Piirto, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, leena.piirto@hus.fi 040 158 3282
HUSin mediapalvelu viestinta@hus.fi p. 050 427 2875
Mediatiedote 19.10.2022
HUS selvittää lasten tehohoidon saatavuuden yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden kanssa | HUS
Valokuva:
lasten sydänkirurgia, Copyright @HUS Ville Männikkö
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Valviras beslut om tillgången till icke brådskande specialiserad sjukvård är mycket hårt9.10.2025 12:10:08 EEST | Pressmeddelande
Den budgetram som HUS-sammanslutningen har fått gör det inte möjligt att avhjälpa vårdköerna. Målet under 2024–2025 har varit att i bästa fall stoppa en ökning av vårdköerna. Tillgången till vård har ändå förbättrats betydligt.
Valviran päätös kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsystä erittäin ankara9.10.2025 12:10:08 EEST | Tiedote
HUS-yhtymälle annettu talousarvioraami ei mahdollista hoitojonojen purkamista. Vuosina 2024−2025 tavoitteena on ollut parhaimmillaan hoitojonojen kasvun pysäyttäminen. Hoitoonpääsyä on silti onnistuttu parantamaan merkittävästi.
Unga vuxna som genomgått en transplantation i barndomen behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar9.10.2025 08:13:26 EEST | Pressmeddelande
I en nyligen färdigställd studie framgick det att personer som genomgått en transplantation som barn har högre benägenhet för långvariga sjukdomar än den övriga befolkningen och behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar än andra personer i samma ålder.
Lapsuudessa elinsiirron saaneet nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin9.10.2025 08:13:26 EEST | Tiedote
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että lapsena elinsiirron saaneet ovat muuta väestöä alttiimpia pitkäaikaisille sairauksille, ja tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin muut samanikäiset.
Den palliativa vården för barn utvecklas aktivt8.10.2025 08:39:53 EEST | Pressmeddelande
Palliativ vård för barn och unga är övergripande vård, där hela familjen beaktas. Vi HUS utvecklas den palliativa vården för barn aktivt bland annat inom det europeiska projektet PALLIAKID. Projektets syfte är att ännu bättre än tidigare identifiera patienter som har nytta av palliativ vård.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme