Liejutaskurapu levittäytynyt edelleen – uusimmat havainnot pääkaupunkiseudulta
Vuonna 2009 Suomen rannikolle ilmaantunut taskurapuihin kuuluva pienikokoinen liejutaskurapu jatkaa levittäytymistään. Liejutaskurapu ilmaantui ensin Naantalin vesille. Sieltä se levisi Saaristomerelle, jossa liejutaskurapukanta on runsain. Vuosikymmenen ajan liejutaskurapu ei levinnyt Saaristomereltä idemmäs, mutta viime vuosina se on jatkanut levittäytymistä Suomenlahdelle. Uusimmat havainnot on tehty loppukesästä Kirkkonummen, Espoon ja Helsingin edustalta. Ravut ovat levinneet myös Pohjanlahdella, missä pohjoisimmat havainnot on tehty Rauman seudulla. Lisäksi laji elää Ahvenanmaan vesillä.
Uusimpien havaintojen tueksi kaivataan nyt kansalaisten havaintoja liejutaskuravusta varsinkin uusilta esiintymisalueilta pääkaupunkiseudulta ja Pohjanlahdelta.
Tutkijat Katriina Könönen ja Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta muistuttavat, että taskurapuja ei saa siirtää alueelta toiselle. Havaitut yksilöt tulisi poistaa merestä.
Liejutaskurapu on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Samalta seudulta meille on laivojen painolastivesien mukana kulkeutunut muitakin äyriäislajeja, kuten esimerkiksi tiikerikatka, jotka nekin ovat jo monin paikoin hyvin runsaita etenkin Suomenlahdella. Yhteistä lajeille on se, että ne viihtyvät murtovesissä Ne eivät ole kovin vaateliaita, ja niiden lisääntymispotentiaali on suuri. Kerran runsastuttuaan niistä on lähes mahdotonta päästä eroon.
Tuntomerkit erottavat muista vieraslajiravuista
Liejutaskuravun voi sekoittaa kahteen muuhun vieraslajirapuun eli nuoriin villasaksirapuihin tai rantataskurapuihin. Suurempikokoista villasaksirapua esiintyy vesissämme satunnaisesti sekä rannikolla että Saimaan kanavaa pitkin kulkeutuneena myös Itä-Suomen järvissä. Tänä vuonna villasaksiravuista on saatu muutamia kymmeniä havaintoja pitkin Suomen rannikkoa, aina Kokkolan edustalta Perämereltä Suomenlahden itärajalle saakka. Villasaksirapu kuuluu EU:n haitallisten vieraslajien listalle ja havaitut yksilöt tulisi poistaa vesistöstä. Atlantilta ja Itämeren eteläosista kotoisin olevaa, kolmatta taskurapulajia, rantataskurapua on löydetty vain muutaman kerran satamien läheltä.
”Liejutaskuravulla ei ole villasaksi- ja rantataskuravulle tyypillisiä selviä nystyjä otsalla, kuoren etureunassa, vaan keskellä on pieni lovi. Aikuisen liejutaskuravun selkäkilpi on enintään noin 2,5 senttimetriä leveä. Sen väri vaihtelee ruskeasta oliivinvihreään ja etenkin selässä ja saksien päällä voi olla läikikkyyttä. Saksien etureunat ja alapinta ovat usein vaaleat. Oikeanpuoleinen saksi on tyypillisesti toista suurempi”, kertoo tutkija Katriina Könönen.
Liejutaskurapu vaikuttaa paikalliseen ekosysteemiin
Liejutaskurapu elää matalilla rannoilla. Se kaivautuu liejuun tai hakee suojaa kivien, levien ja kasvillisuuden seasta. Runsastuttuaan liejutaskurapu voi vaikuttaa alkuperäisiin Itämeren lajeihin. Liejutaskurapu on hyvin kaikkiruokainen ja syö muun muassa äyriäisiä, kotiloita, simpukoita ja erilaisia matoja.
”Liejutaskuravut vähentävät tehokkaasti rakkohaurun pinnalla eläviä äyriäisiä ja kotiloita, jotka pitävät rakkohaurun puhtaana muista levistä. Siitä voi olla haittaa koko rakkohauruyhteisölle”, kertoo Maiju Lehtiniemi. ”Liejutaskuravut voivat myös tukkia vedenottamoita ja häiritä kalastusta syömällä kaloja verkosta. Toisaalta ravut ovat muiden eläimien ravintoa. Niitä onkin jo löytynyt esimerkiksi lintujen ja kalojen vatsoista.”
Mikäli epäilee tavanneensa liejutaskuravun tai jonkun muun vieraslajin, kannattaa havainnosta ilmoittaa kansallisessa vieraslajiportaalissa. Havaintoilmoitukseen on hyvä liittää mukaan tarkka lähikuva lajista, jotta havainto voidaan varmistaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 356, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tutkija Katriina Könönen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 933, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Finnish Ecosystem Observatory makes nature data accessible to all22.4.2024 15:13:39 EEST | Press release
The significance of nature data in society has grown significantly in recent years, as decision-making often requires more accurate, up-to-date, and diverse information about nature. The Finnish Ecosystem Observatory project has responded to society's information needs by, for example, building the Finnish Nature Information Hub website. In addition, a group bringing together different organisations has been established to coordinate nature information.
Viikkokatsaus 22.–26.4.202422.4.2024 14:11:46 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Finlands ekosystemobservatorium gör naturinformationen tillgänglig för alla22.4.2024 12:50:17 EEST | Tiedote
Behovet av naturinformation i samhället har de senaste åren ökat kraftigt, eftersom beslutsfattande ofta kräver allt mer exakt, aktuell och mångsidig information om naturen. Inom ramen för det finska ekosystemobservatorieprojektet har samhällets informationsbehov bland annat mötts genom att bygga en gemensam och omfattande plattform, Luontotieto.fi. Dessutom har projektet lett till att en samordningsgrupp för naturinformation har bildats, vilket tidigare inte funnits i Finland.
Luonto koetaan tärkeäksi arkimaisemissa22.4.2024 09:54:55 EEST | Tiedote
Maisemat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, arvioivat lähes kaikki valtakunnalliseen maisemakyselyyn vastanneista. Tyytyväisyyttä omiin arkimaisemiin tuovat erityisesti vesien ja metsien läheisyys. Useimpien mielestä maisemat tulisi ottaa päätöksenteossa nykyistä paremmin huomioon niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.
Naturen upplevs viktig i vardagslandskap22.4.2024 09:54:39 EEST | Tiedote
Landskap påverkar människors välbefinnande, enligt nästan alla som svarade på en riksomfattande landskapsundersökning. Särskilt nöjda är de med närheten till vatten och skogar i sina vardagslandskap. De flesta anser att landskapen bör beaktas bättre i beslutsfattandet både i städerna och på landsbygden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme