Liikunta-aktiivisuuden lasku alkaa usein jo 7-vuotiaana
Liikunta-aktiivisuuden taso vaihtelee ihmisten välillä, mutta se voi myös vaihdella yksittäisellä henkilöllä elämän eri vaiheissa. Jyväskylän yliopiston tuore tieteellinen katsausartikkeli selvitti, minkälaisia liikunta-aktiivisuuden alaryhmiä on havaittu eri maiden eri ikäisillä ihmisillä.
Liikunta-aktiivisuuden vähentäjien osuus oli erityisen suuri lapsuus- ja nuoruusvuosina. Liikunta-aktiivisuuden taso alkoi laskea jo ensimmäisten kouluvuosien aikana niin vähän liikkuvien kuin paljon liikkuvien keskuudessa. Liikunta-aktiivisuutta kyselylomakkeilla mitanneiden tutkimusten mukaan lasku alkoi noin kymmenvuotiaana, kun puolestaan nykyaikaisia, objektiivisia liikunta-aktiivisuuden mittareita käyttäneiden tutkimusten mukaan lasku alkoi jo seitsenvuotiaana.
- Vaikuttaa kuitenkin siltä, että liikuntaa vähentäneiden aktivisuustaso ei laske inaktiivisten tasolle kuin vasta keski-iässä tai eläkeiässä. Tämä tarkoittaa, että lapsuuden fyysinen aktiivisuus – vaikka sen trendi onkin laskeva – voi olla terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää, koska se voi siirtää kauemmaksi hetkeä, jolloin elämäntyyli muuttuu passiiviseksi, kertoo tohtorikoulutettava Irinja Lounassalo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Liikunnan lisääminen onnistuu myös myöhemmällä iällä
Inaktiivinen elämäntapa oli pysyvämpää kuin aktiivinen, ja inaktiivisten osuus oli suhteellisen suuri kaikissa ikävaiheissa. Tämä osuus vielä lisääntyi iän myötä. Toisaalta niin aikuisilla kuin iäkkäillä havaittiin myös liikunnan lisääjien ryhmiä.
- Näitä liikunnan lisääjiä tulisi tutkia jatkossa tarkemmin, jotta ymmärrettäisiin, miten mahdollinen elinikäinen inaktiivisuus saataisiin käännettyä aktiivisuudeksi, toteaa Lounassalo.
Katsauksen tutkimuksista osa selvitti myös, mitkä eri tekijät olivat yhteydessä liikunnan kuhunkin alaryhmään. Lasten liikunnalle vanhemman tuki oli tärkeää: vanhemman tarjotessa lapselleen tukea ja kannustusta liikuntaan tämä todennäköisemmin kuului liikunnan lisääjiin kuin ne lapset, jotka eivät tätä tukea perheeltään saaneet. Nuorilla puolestaan pysyvä liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä vähäisempään television katseluun. Aikuisilla tupakoinnin lopettamisen havaittiin olevan yhteydessä liikunnan lisäämiseen. Eläkeiässä hyvä toimintakyky oli yhteydessä aktiivisempaan elämäntapaan, kun kroonisia sairauksia sairastavat tai heikon toimintakyvyn omaavat ikääntyvät ihmiset olivat usein inaktiivisempia.
- Tulosten perusteella olisi ensiarvoisen tärkeää panostaa heti seitsenvuotiaista eteenpäin liikunta-aktiivisuuden vähenemisen ehkäisyyn esimerkiksi tukemalla kouluja, perheitä ja seuroja. Tärkeää olisi myös rakentaa lähiliikuntapaikkoja ja panostaa turvallisiin kävely- ja pyöräteihin, jotka tukisivat lapsen omaehtoista liikuntaa, suosittelee Lounassalo.
Katsauksessa mukana olleet 27 tieteellistä artikkelia oli julkaistu vuosien 2004 ja 2018 välillä.
- Kaikissa tutkimuksissa käytettiin tilastollisena menetelmänä viime vuosina yleistynyttä ns. kehityspolkuanalyysiä, jonka avulla voidaan usean mittauspisteen aineistosta tunnistaa erilaisia alaryhmiä. Tässä tapauksessa mm. liikunnallisesti aktiivisten, inaktiivisten, liikunnan lisääjien tai vähentäjien ryhmiä. Useimmissa tutkimuksissa tutkittavat jakautuivat 3–4 erilaiseen liikunta-aktiivisuusryhmään, Lounassalo sanoo.
Vapaasti saatavilla oleva alkuperäinen julkaisu: Lounassalo, I., Salin, K., Kankaanpää, A., Hirvensalo, M., Palomäki, S., Tolvanen, A., Yang, X. & Tammelin, T. H. 2019. Distinct trajectories of physical activity and related factors during the life course in the general population: a systematic review. BMC Public Health, Article number: 19:271. https://doi.org/10.1186/s12889-019-6513-y
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava Irinja Lounassalo, 050 546 8744, irinja.lounassalo@jyu.fi
Tiedottaja Martta Walker, 040 805 4717, martta.a.walker@jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme