Liikunta lapsena voi kantaa pitkälle – lapsuuden liikunnalla yhteys työurien kehittymiseen
29.10.2020 07:30:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus
Arviolta vain noin kolmannes suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti vähintään tunnin reippaasti päivässä. Liikunta ja siihen panostaminen voivat toimia myös investointina, jonka tulokset näkyvät vuosikymmenten päästä parempana työmarkkinoille kiinnittymisenä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin liikunta-aktiivisuuden ja työurien välisiä yhteyksiä lapsuudesta aikuisuuteen vuosina 1980–2010. Tulosten mukaan liikunta oli positiivisesti yhteydessä työssäolokuukausiin ja negatiivisesti yhteydessä työttömyyskuukausiin. Lapsuudessa paljon liikkuneilla oli aikuisena keskimäärin kuukausi enemmän työllisyyskuukausia vuodessa verrattuna lapsena vähän liikkuneisiin.
– Lapsuuden liikunnan yhteydet työuriin ovat Suomen kansantalouden näkökulmasta kiinnostavia, koska väestörakenne kasvattaa painetta sille, että mahdollisimman moni työikäinen olisi työelämässä työkykyisenä mahdollisimman pitkään, kertoo Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Tutkimus keskittyi koulutuntien ulkopuolella tapahtuvaan vapaa-ajan liikuntaan 9-15 vuoden iässä. Tutkimusaineistona hyödynnettiin Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät – LASERI -tutkimusta ja Tilastokeskuksen työmarkkinatietoja. Aineistojen yhdistäminen mahdollisti LASERI -tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden liikunnan ja työmarkkinatoteutumien yhteyksien tarkastelun 30 vuoden ajalta.
– Elämänkulkunäkökulma antaa mahdollisuuden tarkastella liikunnan merkitystä pitkällä aikavälillä, sillä liikunnan vaikutukset voivat kumuloitua vuosien päähän, Kari kertoo.
Liikunta yhteydessä muuhunkin kuin terveyteen ja kuntoon
Lapsuuden liikunta ei suoraan johda korkeampaan työllisyyteen. Yhteys voi selittyä terveydellä, sosiaalisilla suhteilla, kognitiivisilla taidoilla tai signaloinnilla.
– Liikunnan yhteydet terveyteen ovat kiistattomia. Parempi terveys voi näkyä alempina sairauspoissaolomäärinä tai tehokkaampana työssä suoriutumisena. Tämä voi selittää liikunnallisesti aktiivisten lasten paremman työmarkkinoille kiinnittymiseen vähemmän liikkuneisiin lapsiin verrattuna.
Organisoitu liikunta voi myös laajentaa lapsen sosiaalisia suhteita ja verkostoja. Työurien näkökulmasta verkostoilla voi olla suuri merkitys koulutuspolulta työmarkkinoille siirryttäessä tai työurien myöhemmässä kehityksessä esimerkiksi työpaikkaa vaihdettaessa.
Lapsuuden liikunta voi myös parantaa oppimisen edellytyksiä, kuten tarkkaavaisuutta tai toiminnanohjausta. Näiden taitojen kehittyminen voi olla olennaista koulumenestyksen ja peruskoulun jälkeisen kouluttautumisen näkökulmasta. Nämä puolestaan luovat pohjaa työurien kehitykselle.
– Signaloinnilla puolestaan tarkoitetaan sitä, että työnantajat voivat kokea liikunnallisen elämätavan tekijänä, joka kuvastaa työntekijän hyvää terveyttä, motivaatiota, kunnianhimoa ja tuottavuutta. Tämä voi vaikuttaa työnantajien rekrytointipäätöksiin ja siten selittää eroja työmarkkinoille kiinnittymisessä työuran eri vaiheissa, Kari pohtii.
Alkuperäisjulkaisu:
Kari J.T., Pehkonen, J., Tammelin, T.H., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O.T. 2020. Childhood physical activity as a labor market investment. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports, doi: 10.1111/sms.13829. Online ahead of print.
Lisätietoja:
Yliopistonopettaja Jaana Kari
jaana.t.kari@jyu.fi
+358406234336
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iiro VuoriViestinnän asiantuntija / kauppakorkeakoulu
Puh:040 805 4636iiro.p.l.vuori@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Opettajien stressi ja työn imu näkyvät luokkahuonevuorovaikutuksessa4.2.2026 09:10:57 EET | Tiedote
Opettajien työhyvinvointi heijastuu suoraan luokkahuoneeseen ja opettajan ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen laatuun. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että opettajien kokema stressi, työuupumus ja työn imu ovat yhteydessä siihen, millaista tunnetukea, ohjauksellista tukea ja toiminnan organisointia oppilaat saavat opetustilanteissa suomalaisissa peruskouluissa.
Tutkimuksen mukaan taidelaitosten tehtävä kestävyysmurroksessa ei ole miellyttää – vaan kestää ristiriitoja4.2.2026 06:59:00 EET | Tiedote
Teolliseen eläintuotantoon liittyy monimutkaisia kysymyksiä yhteiskunnan kestävyysmurroksessa. Ne ravistelevat ruokailutottumuksiamme, tuotannon tapoja ja ihmisen suhdetta muihin eläimiin. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan taidelaitokset voivat toimia merkittävinä areenoina tällaisten tunteita herättävien teemojen käsittelyssä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme