Liikunta lapsena voi kantaa pitkälle – lapsuuden liikunnalla yhteys työurien kehittymiseen
Arviolta vain noin kolmannes suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti vähintään tunnin reippaasti päivässä. Liikunta ja siihen panostaminen voivat toimia myös investointina, jonka tulokset näkyvät vuosikymmenten päästä parempana työmarkkinoille kiinnittymisenä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin liikunta-aktiivisuuden ja työurien välisiä yhteyksiä lapsuudesta aikuisuuteen vuosina 1980–2010. Tulosten mukaan liikunta oli positiivisesti yhteydessä työssäolokuukausiin ja negatiivisesti yhteydessä työttömyyskuukausiin. Lapsuudessa paljon liikkuneilla oli aikuisena keskimäärin kuukausi enemmän työllisyyskuukausia vuodessa verrattuna lapsena vähän liikkuneisiin.
– Lapsuuden liikunnan yhteydet työuriin ovat Suomen kansantalouden näkökulmasta kiinnostavia, koska väestörakenne kasvattaa painetta sille, että mahdollisimman moni työikäinen olisi työelämässä työkykyisenä mahdollisimman pitkään, kertoo Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Tutkimus keskittyi koulutuntien ulkopuolella tapahtuvaan vapaa-ajan liikuntaan 9-15 vuoden iässä. Tutkimusaineistona hyödynnettiin Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät – LASERI -tutkimusta ja Tilastokeskuksen työmarkkinatietoja. Aineistojen yhdistäminen mahdollisti LASERI -tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden liikunnan ja työmarkkinatoteutumien yhteyksien tarkastelun 30 vuoden ajalta.
– Elämänkulkunäkökulma antaa mahdollisuuden tarkastella liikunnan merkitystä pitkällä aikavälillä, sillä liikunnan vaikutukset voivat kumuloitua vuosien päähän, Kari kertoo.
Liikunta yhteydessä muuhunkin kuin terveyteen ja kuntoon
Lapsuuden liikunta ei suoraan johda korkeampaan työllisyyteen. Yhteys voi selittyä terveydellä, sosiaalisilla suhteilla, kognitiivisilla taidoilla tai signaloinnilla.
– Liikunnan yhteydet terveyteen ovat kiistattomia. Parempi terveys voi näkyä alempina sairauspoissaolomäärinä tai tehokkaampana työssä suoriutumisena. Tämä voi selittää liikunnallisesti aktiivisten lasten paremman työmarkkinoille kiinnittymiseen vähemmän liikkuneisiin lapsiin verrattuna.
Organisoitu liikunta voi myös laajentaa lapsen sosiaalisia suhteita ja verkostoja. Työurien näkökulmasta verkostoilla voi olla suuri merkitys koulutuspolulta työmarkkinoille siirryttäessä tai työurien myöhemmässä kehityksessä esimerkiksi työpaikkaa vaihdettaessa.
Lapsuuden liikunta voi myös parantaa oppimisen edellytyksiä, kuten tarkkaavaisuutta tai toiminnanohjausta. Näiden taitojen kehittyminen voi olla olennaista koulumenestyksen ja peruskoulun jälkeisen kouluttautumisen näkökulmasta. Nämä puolestaan luovat pohjaa työurien kehitykselle.
– Signaloinnilla puolestaan tarkoitetaan sitä, että työnantajat voivat kokea liikunnallisen elämätavan tekijänä, joka kuvastaa työntekijän hyvää terveyttä, motivaatiota, kunnianhimoa ja tuottavuutta. Tämä voi vaikuttaa työnantajien rekrytointipäätöksiin ja siten selittää eroja työmarkkinoille kiinnittymisessä työuran eri vaiheissa, Kari pohtii.
Alkuperäisjulkaisu:
Kari J.T., Pehkonen, J., Tammelin, T.H., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O.T. 2020. Childhood physical activity as a labor market investment. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports, doi: 10.1111/sms.13829. Online ahead of print.
Lisätietoja:
Yliopistonopettaja Jaana Kari
jaana.t.kari@jyu.fi
+358406234336
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iiro VuoriViestinnän asiantuntija / kauppakorkeakoulu
Puh:040 805 4636iiro.p.l.vuori@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme