Audiomedia Oy

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: EU yrittää murentaa metsäpolitiikan kansallista päätösvaltaa

Jaa

Euroopan Unionissa on meneillään useita metsätalouteen vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita, joiden pelätään vievän metsätaloutta yhä vahvemmin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piiriin. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pelkää, että kansallista päätösvaltaa metsäasioissa halutaan murentaa alemman tason ilmasto-, energia- ja rahoituspolitiikkaa koskevilla säädöksillä.

Jari Leppä, kuvaaja Markku Lempinen
Jari Leppä, kuvaaja Markku Lempinen

-Suomen poliittisen kantin tulee riittää hallituksen määrittelemien tavoitteiden läpivientiin. Olen todella tyytyväinen pääministeri Sanna Marinin esiintymiseen metsäasioissa ja uskon Suomen tavoitteiden toteutumiseen EU:n metsälinjauksissa. Lähtökohtana on pitää metsäasiat omissa kansallisissa käsissä eikä päästää niitä EU:n päätösvallan piiriin. Tällä linjauksella on eduskunnan suuren valiokunnan enemmistön tuki, muistuttaa Leppä.

Leppä korostaa metsien kokonaiskestävyyttä, missä otetaan huomioon metsien ympäristövaikutusten lisäksi myös taloudelliset ja työllisyysvaikutukset. – Tässä hallituksen enemmistön linja eroaa vihreiden kannasta. He korostavat vain metsien nieluvaikutuksia sekä monimuotoisuutta ja haluavat metsäpolitiikan ilmastopolitiikalle alisteiseksi. Tämä ei meille käy.

-Oli erittäin tärkeää, että Suomen ja Ruotsin pääministerit kirjelmöivät komissiolle kestävän rahoituksen luokittelua koskevasta taksonomiasta. Toteutuessaan komission esityksen muodossa taksonomia lisäisi metsätalouteen maataloudesta tuttua säätelyä ja olisi metsänomistajille kohtuuton. Ei järjen häivää tällaisessa asiassa.

Maakohtaisen nielujen seurannan tulee Lepän mukaan riittää, varsinkin kun Suomella on yli sadan vuoden perinne metsien inventoinnissa. - Mielellään tarjotaan apua, millä tavalla tätä metsätietoa tutkitaan, kootaan, tulkitaan ja käytetään. Komissio ei pyydä meiltä apua, vaan tulee neuvomaan meitä. Tämä on erikoinen asetelma, kun me olemme vieneet metsäosaamista maailmalle vuosikymmenien ajan. Kun sille on arvostusta ja kysyntää, niin toivoisin, että komissiokin kysyisi, muistuttaa Leppä.

Suomen vaikutusmahdollisuuksia heikennetään

Suomen tulee olla Lepän mukaan tiukkana puolustaessaan metsäpolitiikan kansallista päätösvaltaa, jota ollaan nyt murentamassa alemman tason ilmasto-, energia- ja rahoituspolitiikkaa koskevilla säädöksillä. – Nyt komissio yrittää tulla keittiön kautta metsäpolitiikkaan. Me olemme tästä keskustelleet monen muunkin metsämaan kanssa ja todenneet, että nyt ollaan vaarallisilla vesillä.

-En ymmärrä eräiden suomalaisten europarlamentaarikkojen esittämää kritiikkiä Suomen metsävaikuttamista kohtaan, koska metsäasioissa toimivalta kuuluu jäsenvaltioille. Strategiatasolla voidaan EU:ssa edetä, mutta ei tuoda metsäasioita koskevaa lainsäädäntöä.

Hallituksen, metsäteollisuuden ja metsänomistajien viestit ovat Lepän mukaan yhdensuuntaisia komissioon päin. - Valitettavasti sinne menee myös ideologisiin tarkoitusperiin perustuvia vastakkaisia viestejä. Kun suomalaiset poliitikot arvostelevat hallituksen metsien kokonaiskestävyyttä korostavaa linjaa, se heikentää Suomen vaikuttamismahdollisuuksia.

-Suomi on aktiivinen toimija metsämaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Ruotsin lisäksi Baltian maat, Itävalta, Slovenia, Saksa ja Ranska ovat maita, joiden kanssa on läheistä edunvalvontaa metsäasioissa. On tärkeää, että mukana on isojakin maita, vaikka metsäklusterin merkitys ei olekaan niissä maissa yhtä suuri kuin Suomella ja Ruotsilla.

Metsien kokonaiskestävyys ratkaisee

Leppä ihmettelee, miksi metsien kokonaiskestävyyden ymmärtäminen on niin vaikeata ja se on jäänyt ääripäiden hallitsemassa keskustelussa taka-alalle. -Me olemme luonnonvara-alalla tehneet monia asioita yhtä aikaa. Suomi on esimerkkimaa siitä, miten metsien talouden, työllisyyden ja monimuotoisuuden tarpeet voidaan yhdistää.

-Kun suomalaiset poliitikot moittivat Suomen metsien tilaa huonoksi, olisi hyvä katsoa historiaa, miten tähän on tultu. Liikahakkuut olivat Suomen metsien uhkana vuoteen 1924 saakka, jolloin säädettiin Lex Pulkkinen, mikä pakotti metsiä ostaneet puunjalostusyritykset palauttamaan hankkimansa maat maatalous- ja asutustarkoituksiin. Kun perhemetsänomistajilla pienelläkin metsällä on suuri merkitys, niitä hoidetaan sukupolvelta toiselle hyvin ilman EU:n ohjaustakin.

Leppä huomauttaa, että keskieurooppalaisten ei pitäisi neuvoa Suomea metsien hoidossa, kun ovat itse tuhonneet metsänsä aikana, jolloin me ymmärsimme niiden uudistamisen merkityksen. -Suomesta pyritään luomaan mielikuvaa, että me tuhoamme metsämme sukupuuttoon. Meillä on maailman vanhin, yli sata vuotta vanha metsien inventointijärjestelmä, tiedämme metsistä enemmän kuin kukaan maailmassa. Metsien tilavuus on lisääntynyt, hiilensidontakyky on kasvanut merkittävästi ja vuotuinen kasvu jatkaa kasvuaan terveissä metsissä, kuvailee Leppä.

-Esimerkiksi uudelleen avatun maankäyttösektorin ilmastovaikutuksia säätelevän LULUCF: n laskentatapa ei voi olla laskennallinen tai poliittinen, vaan sen on nojattava siihen, mikä metsien todellinen tila on. Se on ainoa oikea tapa näitä asioita lähestyä. Olen pitänyt alun alkaen tätä laskentaa tosi ongelmallisena, koska se voi johtaa siihen, että meidän metsien kasvulla kompensoidaan muiden EU maiden päästöjä.

Sama koskee Lepän mukaan puun energiakäyttöä säätelevän uusiutuvan energian direktiivin (RED) avaamista. -Ei ole mitään tarvetta sen avaamiseen. Metsäbiomassa on tärkeä osa meidän ilmastopolitiikkaamme, ja kun siellä käytetään tähteitä, se on kiertotaloutta parhaimmillaan.

-Me teemme Suomessa valtavasti töitä metsien monimuotoisuuden ja biodiversiteetin eteen. Haluamme osoittaa komissiolle, että olemme vapaaehtoisella suojelulla ja talousmetsien luonnonhoidolla saavuttaneet erittäin niin hyviä tuloksia, että emme enää tarvitse tällaista EU-tason ohjausta. Meillä on puolet koko Euroopan tiukasti suojelluista metsistä.

Leppä uskoo, että metsävääntö jatkuu lähikuukausina, kun EU:n metsästrategia tulee parlamentin käsittelyyn. – Siinä on sisään rakennettuna sama asetelma, nähdäänkö metsien kestävyys kokonaisvaltaisesti vai pyritäänkö metsäpolitiikkaa alistamaan ilmastopolitiikan osaksi. Me emme tule hyväksymään kansallisen päätösvallan murentamista metsäasioissa.

-Minulla oli suuri odotusarvoa komission Green Deal -aloitteeseen, mikä ei valitettavasti tunnista kuitenkaan uusia puupohjaisia fossiilisia korvaavia tuotteita. Yksi uusi mielenkiintoinen esimerkki on Stora Enson kehittämä ligniinipohjainen akkumineraalin korvaava ratkaisu. Kehitystyön alla on useita merkittäviä globaaleja monille aloille kuten kemian-, lääke- ja tekstiiliteollisuuteen soveltuvia ratkaisuja.


Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

jari.leppa@mmm.fi

Kuvat

Jari Leppä, kuvaaja Markku Lempinen
Jari Leppä, kuvaaja Markku Lempinen
Lataa
Jari Leppä
Jari Leppä
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Metsäjohtaja Karoliina Niemi: Metsätalous uhkaa jäädä alisteiseksi EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikalle25.5.2021 11:01:36 EEST | Tiedote

Euroopan Unionissa on meneillään useita metsätalouteen vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita, jotka vievät metsätaloutta yhä vahvemmin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piiriin. Maankäyttösektorin ilmastovaikutuksia säätelevä LULUCF, puun energiakäyttöä säätelevä uusiutuvan energian direktiivi (RED) ja metsäsektorin rahoitukseen vaikuttava kestävän rahoituksen taksonomia vaikuttavat metsien käyttöön ensi sijassa luonnon monimuotoisuuden ja metsien hiilinieluroolin säilymisen kannalta.

Tutkimusraportti: EU:n elvytysrahaa puurakentamiseen ja puupohjaisten biotalouden tuotteiden kehittämiseen19.4.2021 11:07:00 EEST | Tiedote

PTT ehdottaa puun käytön osuuden kasvattamista rakentamisessa ja uusien jalostusarvoltaan korkeiden puupohjaisten biotaloustuotteiden kehittämistä koronan jälkeiseksi elpymiskeinoksi. Pellervon taloustutkimus PTT on laatinut raportin ”Aluetalouden ja vihreän siirtymän elpymisinstrumentit”, jossa arvioidaan EU:n elpymisvälineen käyttöä uudistus- ja investointihankkeisiin. Hankkeilla tavoitellaan yhtä aikaa talouden elpymistä ja päästöjen vähentämistä.

Stora Enson maajohtaja Seppo Parvi: Metsäpohjainen biotalous on metsäteollisuudelle iso mahdollisuus12.3.2021 10:00:00 EET | Tiedote

Stora Enson maajohtaja ja Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Parvi uskoo metsäteollisuuden aseman Suomen merkittävimpänä vientialana säilyvän tulevaisuudessa. – Uudet ja vireillä olevat investoinnit osoittavat sitoutumista myös Suomeen. Ne ovat investointeja tulevaisuuteen ja niillä varmistetaan kyky olla uusien metsäteollisuuden tuotteiden kehittämisessä ja tuottamisessa globaalisti eturivissä.

Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä: Metsäteollisuudella edessään rankka sopeutumisen vuosikymmen – Uusien tuotteiden tutkimus- ja kehitystoimintaa lisättävä13.2.2021 10:00:00 EET | Tiedote

Metsä Fibren päätös Kemin sellutehtaan rakentamisesta korostaa tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitystä sellupohjaisten uusien tuotteiden kehittämisessä, arvioi Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä. - Selluhan on monimuotoinen välituote, mitä voidaan sen sivuvirtojen kanssa hyödyntää paperin ja kartongin lisäksi monissa eri käyttökohteissa, kuten tekstiileissä, lääkkeissä, kemikaaleissa, elintarvikkeissa, biokomposiiteissa ja liimoissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme