Audiomedia Oy

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: EU yrittää murentaa metsäpolitiikan kansallista päätösvaltaa

Jaa

Euroopan Unionissa on meneillään useita metsätalouteen vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita, joiden pelätään vievän metsätaloutta yhä vahvemmin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piiriin. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pelkää, että kansallista päätösvaltaa metsäasioissa halutaan murentaa alemman tason ilmasto-, energia- ja rahoituspolitiikkaa koskevilla säädöksillä.

Jari Leppä, kuvaaja Markku Lempinen
Jari Leppä, kuvaaja Markku Lempinen

-Suomen poliittisen kantin tulee riittää hallituksen määrittelemien tavoitteiden läpivientiin. Olen todella tyytyväinen pääministeri Sanna Marinin esiintymiseen metsäasioissa ja uskon Suomen tavoitteiden toteutumiseen EU:n metsälinjauksissa. Lähtökohtana on pitää metsäasiat omissa kansallisissa käsissä eikä päästää niitä EU:n päätösvallan piiriin. Tällä linjauksella on eduskunnan suuren valiokunnan enemmistön tuki, muistuttaa Leppä.

Leppä korostaa metsien kokonaiskestävyyttä, missä otetaan huomioon metsien ympäristövaikutusten lisäksi myös taloudelliset ja työllisyysvaikutukset. – Tässä hallituksen enemmistön linja eroaa vihreiden kannasta. He korostavat vain metsien nieluvaikutuksia sekä monimuotoisuutta ja haluavat metsäpolitiikan ilmastopolitiikalle alisteiseksi. Tämä ei meille käy.

-Oli erittäin tärkeää, että Suomen ja Ruotsin pääministerit kirjelmöivät komissiolle kestävän rahoituksen luokittelua koskevasta taksonomiasta. Toteutuessaan komission esityksen muodossa taksonomia lisäisi metsätalouteen maataloudesta tuttua säätelyä ja olisi metsänomistajille kohtuuton. Ei järjen häivää tällaisessa asiassa.

Maakohtaisen nielujen seurannan tulee Lepän mukaan riittää, varsinkin kun Suomella on yli sadan vuoden perinne metsien inventoinnissa. - Mielellään tarjotaan apua, millä tavalla tätä metsätietoa tutkitaan, kootaan, tulkitaan ja käytetään. Komissio ei pyydä meiltä apua, vaan tulee neuvomaan meitä. Tämä on erikoinen asetelma, kun me olemme vieneet metsäosaamista maailmalle vuosikymmenien ajan. Kun sille on arvostusta ja kysyntää, niin toivoisin, että komissiokin kysyisi, muistuttaa Leppä.

Suomen vaikutusmahdollisuuksia heikennetään

Suomen tulee olla Lepän mukaan tiukkana puolustaessaan metsäpolitiikan kansallista päätösvaltaa, jota ollaan nyt murentamassa alemman tason ilmasto-, energia- ja rahoituspolitiikkaa koskevilla säädöksillä. – Nyt komissio yrittää tulla keittiön kautta metsäpolitiikkaan. Me olemme tästä keskustelleet monen muunkin metsämaan kanssa ja todenneet, että nyt ollaan vaarallisilla vesillä.

-En ymmärrä eräiden suomalaisten europarlamentaarikkojen esittämää kritiikkiä Suomen metsävaikuttamista kohtaan, koska metsäasioissa toimivalta kuuluu jäsenvaltioille. Strategiatasolla voidaan EU:ssa edetä, mutta ei tuoda metsäasioita koskevaa lainsäädäntöä.

Hallituksen, metsäteollisuuden ja metsänomistajien viestit ovat Lepän mukaan yhdensuuntaisia komissioon päin. - Valitettavasti sinne menee myös ideologisiin tarkoitusperiin perustuvia vastakkaisia viestejä. Kun suomalaiset poliitikot arvostelevat hallituksen metsien kokonaiskestävyyttä korostavaa linjaa, se heikentää Suomen vaikuttamismahdollisuuksia.

-Suomi on aktiivinen toimija metsämaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Ruotsin lisäksi Baltian maat, Itävalta, Slovenia, Saksa ja Ranska ovat maita, joiden kanssa on läheistä edunvalvontaa metsäasioissa. On tärkeää, että mukana on isojakin maita, vaikka metsäklusterin merkitys ei olekaan niissä maissa yhtä suuri kuin Suomella ja Ruotsilla.

Metsien kokonaiskestävyys ratkaisee

Leppä ihmettelee, miksi metsien kokonaiskestävyyden ymmärtäminen on niin vaikeata ja se on jäänyt ääripäiden hallitsemassa keskustelussa taka-alalle. -Me olemme luonnonvara-alalla tehneet monia asioita yhtä aikaa. Suomi on esimerkkimaa siitä, miten metsien talouden, työllisyyden ja monimuotoisuuden tarpeet voidaan yhdistää.

-Kun suomalaiset poliitikot moittivat Suomen metsien tilaa huonoksi, olisi hyvä katsoa historiaa, miten tähän on tultu. Liikahakkuut olivat Suomen metsien uhkana vuoteen 1924 saakka, jolloin säädettiin Lex Pulkkinen, mikä pakotti metsiä ostaneet puunjalostusyritykset palauttamaan hankkimansa maat maatalous- ja asutustarkoituksiin. Kun perhemetsänomistajilla pienelläkin metsällä on suuri merkitys, niitä hoidetaan sukupolvelta toiselle hyvin ilman EU:n ohjaustakin.

Leppä huomauttaa, että keskieurooppalaisten ei pitäisi neuvoa Suomea metsien hoidossa, kun ovat itse tuhonneet metsänsä aikana, jolloin me ymmärsimme niiden uudistamisen merkityksen. -Suomesta pyritään luomaan mielikuvaa, että me tuhoamme metsämme sukupuuttoon. Meillä on maailman vanhin, yli sata vuotta vanha metsien inventointijärjestelmä, tiedämme metsistä enemmän kuin kukaan maailmassa. Metsien tilavuus on lisääntynyt, hiilensidontakyky on kasvanut merkittävästi ja vuotuinen kasvu jatkaa kasvuaan terveissä metsissä, kuvailee Leppä.

-Esimerkiksi uudelleen avatun maankäyttösektorin ilmastovaikutuksia säätelevän LULUCF: n laskentatapa ei voi olla laskennallinen tai poliittinen, vaan sen on nojattava siihen, mikä metsien todellinen tila on. Se on ainoa oikea tapa näitä asioita lähestyä. Olen pitänyt alun alkaen tätä laskentaa tosi ongelmallisena, koska se voi johtaa siihen, että meidän metsien kasvulla kompensoidaan muiden EU maiden päästöjä.

Sama koskee Lepän mukaan puun energiakäyttöä säätelevän uusiutuvan energian direktiivin (RED) avaamista. -Ei ole mitään tarvetta sen avaamiseen. Metsäbiomassa on tärkeä osa meidän ilmastopolitiikkaamme, ja kun siellä käytetään tähteitä, se on kiertotaloutta parhaimmillaan.

-Me teemme Suomessa valtavasti töitä metsien monimuotoisuuden ja biodiversiteetin eteen. Haluamme osoittaa komissiolle, että olemme vapaaehtoisella suojelulla ja talousmetsien luonnonhoidolla saavuttaneet erittäin niin hyviä tuloksia, että emme enää tarvitse tällaista EU-tason ohjausta. Meillä on puolet koko Euroopan tiukasti suojelluista metsistä.

Leppä uskoo, että metsävääntö jatkuu lähikuukausina, kun EU:n metsästrategia tulee parlamentin käsittelyyn. – Siinä on sisään rakennettuna sama asetelma, nähdäänkö metsien kestävyys kokonaisvaltaisesti vai pyritäänkö metsäpolitiikkaa alistamaan ilmastopolitiikan osaksi. Me emme tule hyväksymään kansallisen päätösvallan murentamista metsäasioissa.

-Minulla oli suuri odotusarvoa komission Green Deal -aloitteeseen, mikä ei valitettavasti tunnista kuitenkaan uusia puupohjaisia fossiilisia korvaavia tuotteita. Yksi uusi mielenkiintoinen esimerkki on Stora Enson kehittämä ligniinipohjainen akkumineraalin korvaava ratkaisu. Kehitystyön alla on useita merkittäviä globaaleja monille aloille kuten kemian-, lääke- ja tekstiiliteollisuuteen soveltuvia ratkaisuja.


Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

jari.leppa@mmm.fi

Kuvat

Jari Leppä, kuvaaja Markku Lempinen
Jari Leppä, kuvaaja Markku Lempinen
Lataa
Jari Leppä
Jari Leppä
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Metsähallituksen Timo Laitinen: Metsähallitus ei politikoi eikä provosoidu8.4.2022 09:57:25 EEST | Tiedote

Metsien suuri huoltovarmuusmerkitys korostuu kriisin aikana Metsähallituksen hallituksen puheenjohtajan paikan jättänyt, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen muistuttaa Venäjän hakkeen tuonnin loppumisen nostavan esiin metsien huoltovarmuuden merkityksen. – Kun lämpölaitokset ovat toimineet Venäjän hakkeen varassa, on aika kääntää katseet omiin resursseihin. Turpeen alas-ajolla tavoiteltiin ilmaston kannalta oikeita asioita, mutta sen ja kotimaisen hakkeen käyttöä tulee nyt arvioida siltä kannalta, että talot pysyvät lämpiminä ja takaamme energian huoltovarmuuden kaikissa oloissa. Toisaalta poikkeustilanne kiihdyttää vihreää siirtymää. -Ukrainan sota nostaa esiin uudella tavalla maamme huoltovarmuuden myös metsien kannalta. Puun tuonnin loppuminen vaikuttaa tehtaiden puun, erityisesti koivun saantiin, pitkällä aikavälillä. Metsähallitus ei pysty tähän koivupuun tarpeeseen vastaamaan. Tavoite metsien erilaisista käyttömuodoista toteutuu Suomessa Laitinen kokee epäonnistumiseksi sen,

Euroopan metsänomistajajärjestön Maria Pohjala: Metsänomistajat pelkäävät EU:n tavoittelevan pohjoisen metsien suojelua koko Euroopan hiilivarastoksi24.3.2022 10:13:27 EET | Tiedote

EU:n komissio valmistelee parhaillaan useita Suomenkin metsätalouteen vaikuttavia esityksiä. Metsätalouden kannalta haastavana esimerkkinä Euroopan metsänomistajien etujärjestön CEPF:n pohjoismaiden edustaja Maria Pohjala pitää maankäyttöä säätelevää LULUCF asetusta. Se määrittelee, miten metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. - Siinä ratkaistaan, annetaanko muiden sektoreiden jatkaa päästöjen tupruttamista ja metsien käyttöä vähennetään nielujen kasvattamiseksi. Suomalaiset metsänomistajat kysyvät, jääväkö heidän metsänsä nielureservaateiksi vai kannattaako vielä ylipäätään jatkaa metsien hoitamista.

Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert: Metsien suojelutoimien seurannaisvaikutuksista tarvitaan kokonaisvaltainen arvio22.2.2022 11:05:21 EET | Tiedote

Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert kaipaa metsäkeskusteluun kokonaisvaltaista näkökulmaa. -Joko talous tai monimuotoisuus edellä menevien pitäisi ymmärtää toisen osapuolen ajattelutapaa ja luoda yhteistä konsensusta. Luken tehtävänä on olla rakentavan keskustelun pelinrakentaja tuomalla uutta mahdollisimman kokonaisvaltaista tutkimustietoa ja ratkoa metsiin liittyviä haasteita poikkitieteellisesti. Yhden asian ajaminen ei vie mihinkään.

Kunnat vähähiilisen rakentamisen vetureiksi – Vähähiilisestä rakentamisesta kuntien ilmastopolitiikan työkalu1.2.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni – hankkeen rahoittama www.puussaontulevaisuus.fi verkkosivusto on avoinna 1.2.2022 alkaen. Verkkosivusto käsittelee puurakentamisen merkitystä ja mahdollisuuksia hiilen sidonnassa ja varastoinnissa erityisesti julkisessa rakentamisessa. Sivusto esittelee useita toteutettuja puurakentamisen kohteita, kuten kouluja ja päiväkoteja sekä kertoo tarinoiden ja faktatietojen muodossa niiden hankekuvauksen päätöksenteosta, kilpailutuksesta, rakentamisesta valmiiseen rakennukseen ja hiilijalanjäljen laskentaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme