Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: EU yrittää murentaa metsäpolitiikan kansallista päätösvaltaa

-Suomen poliittisen kantin tulee riittää hallituksen määrittelemien tavoitteiden läpivientiin. Olen todella tyytyväinen pääministeri Sanna Marinin esiintymiseen metsäasioissa ja uskon Suomen tavoitteiden toteutumiseen EU:n metsälinjauksissa. Lähtökohtana on pitää metsäasiat omissa kansallisissa käsissä eikä päästää niitä EU:n päätösvallan piiriin. Tällä linjauksella on eduskunnan suuren valiokunnan enemmistön tuki, muistuttaa Leppä.

Leppä korostaa metsien kokonaiskestävyyttä, missä otetaan huomioon metsien ympäristövaikutusten lisäksi myös taloudelliset ja työllisyysvaikutukset. – Tässä hallituksen enemmistön linja eroaa vihreiden kannasta. He korostavat vain metsien nieluvaikutuksia sekä monimuotoisuutta ja haluavat metsäpolitiikan ilmastopolitiikalle alisteiseksi. Tämä ei meille käy.

-Oli erittäin tärkeää, että Suomen ja Ruotsin pääministerit kirjelmöivät komissiolle kestävän rahoituksen luokittelua koskevasta taksonomiasta. Toteutuessaan komission esityksen muodossa taksonomia lisäisi metsätalouteen maataloudesta tuttua säätelyä ja olisi metsänomistajille kohtuuton. Ei järjen häivää tällaisessa asiassa.

Maakohtaisen nielujen seurannan tulee Lepän mukaan riittää, varsinkin kun Suomella on yli sadan vuoden perinne metsien inventoinnissa. - Mielellään tarjotaan apua, millä tavalla tätä metsätietoa tutkitaan, kootaan, tulkitaan ja käytetään. Komissio ei pyydä meiltä apua, vaan tulee neuvomaan meitä. Tämä on erikoinen asetelma, kun me olemme vieneet metsäosaamista maailmalle vuosikymmenien ajan. Kun sille on arvostusta ja kysyntää, niin toivoisin, että komissiokin kysyisi, muistuttaa Leppä.

Suomen vaikutusmahdollisuuksia heikennetään

Suomen tulee olla Lepän mukaan tiukkana puolustaessaan metsäpolitiikan kansallista päätösvaltaa, jota ollaan nyt murentamassa alemman tason ilmasto-, energia- ja rahoituspolitiikkaa koskevilla säädöksillä. – Nyt komissio yrittää tulla keittiön kautta metsäpolitiikkaan. Me olemme tästä keskustelleet monen muunkin metsämaan kanssa ja todenneet, että nyt ollaan vaarallisilla vesillä.

-En ymmärrä eräiden suomalaisten europarlamentaarikkojen esittämää kritiikkiä Suomen metsävaikuttamista kohtaan, koska metsäasioissa toimivalta kuuluu jäsenvaltioille. Strategiatasolla voidaan EU:ssa edetä, mutta ei tuoda metsäasioita koskevaa lainsäädäntöä.

Hallituksen, metsäteollisuuden ja metsänomistajien viestit ovat Lepän mukaan yhdensuuntaisia komissioon päin. - Valitettavasti sinne menee myös ideologisiin tarkoitusperiin perustuvia vastakkaisia viestejä. Kun suomalaiset poliitikot arvostelevat hallituksen metsien kokonaiskestävyyttä korostavaa linjaa, se heikentää Suomen vaikuttamismahdollisuuksia.

-Suomi on aktiivinen toimija metsämaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Ruotsin lisäksi Baltian maat, Itävalta, Slovenia, Saksa ja Ranska ovat maita, joiden kanssa on läheistä edunvalvontaa metsäasioissa. On tärkeää, että mukana on isojakin maita, vaikka metsäklusterin merkitys ei olekaan niissä maissa yhtä suuri kuin Suomella ja Ruotsilla.

Metsien kokonaiskestävyys ratkaisee

Leppä ihmettelee, miksi metsien kokonaiskestävyyden ymmärtäminen on niin vaikeata ja se on jäänyt ääripäiden hallitsemassa keskustelussa taka-alalle. -Me olemme luonnonvara-alalla tehneet monia asioita yhtä aikaa. Suomi on esimerkkimaa siitä, miten metsien talouden, työllisyyden ja monimuotoisuuden tarpeet voidaan yhdistää.

-Kun suomalaiset poliitikot moittivat Suomen metsien tilaa huonoksi, olisi hyvä katsoa historiaa, miten tähän on tultu. Liikahakkuut olivat Suomen metsien uhkana vuoteen 1924 saakka, jolloin säädettiin Lex Pulkkinen, mikä pakotti metsiä ostaneet puunjalostusyritykset palauttamaan hankkimansa maat maatalous- ja asutustarkoituksiin. Kun perhemetsänomistajilla pienelläkin metsällä on suuri merkitys, niitä hoidetaan sukupolvelta toiselle hyvin ilman EU:n ohjaustakin.

Leppä huomauttaa, että keskieurooppalaisten ei pitäisi neuvoa Suomea metsien hoidossa, kun ovat itse tuhonneet metsänsä aikana, jolloin me ymmärsimme niiden uudistamisen merkityksen. -Suomesta pyritään luomaan mielikuvaa, että me tuhoamme metsämme sukupuuttoon. Meillä on maailman vanhin, yli sata vuotta vanha metsien inventointijärjestelmä, tiedämme metsistä enemmän kuin kukaan maailmassa. Metsien tilavuus on lisääntynyt, hiilensidontakyky on kasvanut merkittävästi ja vuotuinen kasvu jatkaa kasvuaan terveissä metsissä, kuvailee Leppä.

-Esimerkiksi uudelleen avatun maankäyttösektorin ilmastovaikutuksia säätelevän LULUCF: n laskentatapa ei voi olla laskennallinen tai poliittinen, vaan sen on nojattava siihen, mikä metsien todellinen tila on. Se on ainoa oikea tapa näitä asioita lähestyä. Olen pitänyt alun alkaen tätä laskentaa tosi ongelmallisena, koska se voi johtaa siihen, että meidän metsien kasvulla kompensoidaan muiden EU maiden päästöjä.

Sama koskee Lepän mukaan puun energiakäyttöä säätelevän uusiutuvan energian direktiivin (RED) avaamista. -Ei ole mitään tarvetta sen avaamiseen. Metsäbiomassa on tärkeä osa meidän ilmastopolitiikkaamme, ja kun siellä käytetään tähteitä, se on kiertotaloutta parhaimmillaan.

-Me teemme Suomessa valtavasti töitä metsien monimuotoisuuden ja biodiversiteetin eteen. Haluamme osoittaa komissiolle, että olemme vapaaehtoisella suojelulla ja talousmetsien luonnonhoidolla saavuttaneet erittäin niin hyviä tuloksia, että emme enää tarvitse tällaista EU-tason ohjausta. Meillä on puolet koko Euroopan tiukasti suojelluista metsistä.

Leppä uskoo, että metsävääntö jatkuu lähikuukausina, kun EU:n metsästrategia tulee parlamentin käsittelyyn. – Siinä on sisään rakennettuna sama asetelma, nähdäänkö metsien kestävyys kokonaisvaltaisesti vai pyritäänkö metsäpolitiikkaa alistamaan ilmastopolitiikan osaksi. Me emme tule hyväksymään kansallisen päätösvallan murentamista metsäasioissa.

-Minulla oli suuri odotusarvoa komission Green Deal -aloitteeseen, mikä ei valitettavasti tunnista kuitenkaan uusia puupohjaisia fossiilisia korvaavia tuotteita. Yksi uusi mielenkiintoinen esimerkki on Stora Enson kehittämä ligniinipohjainen akkumineraalin korvaava ratkaisu. Kehitystyön alla on useita merkittäviä globaaleja monille aloille kuten kemian-, lääke- ja tekstiiliteollisuuteen soveltuvia ratkaisuja.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.