Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta ei tule viedä eteenpäin esitetyltä pohjalta

Jaa

Kuntaliitto päätti 28.10.2021 lausunnostaan ympäristöministeriön lakiluonnoksesta uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Kuntaliitto katsoo lausunnossaan, että lakiluonnosta ei tule viedä eteenpäin nykymuodossaan. Lakiluonnos kaipaa merkittäviä muutoksia ja selvennyksiä, mutta näyttää siltä, että tarvittavien muutosten tekeminen ja niiden vaikutusten arvioiminen ei ole mahdollista suunnitellussa aikataulussa.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.kuntaliitto.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Kunnat kantavat päävastuun yhdyskuntien toimivuudesta sekä kuntalaisten elinympäristöstä ja useista palveluista. Kaavoitus, maapolitiikka ja rakentamisen ohjaus muodostavat kokonaisuuden, joka luo pohjan kunnan elinvoimalle ja kuntalaisten hyvinvoinnille. Näitä toimintoja ohjaava laki on tulevaisuuden kunnan tärkein erillislaki, mikä edellyttää erityisen huolellista lainvalmistelua ja kuntien tarpeiden asianmukaista huomioimista.

- Kunnat tarvitsevat toimintansa tueksi toimivan lainsäädännön. Lakiuudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia, mutta lakiluonnoksessa esitetyllä mallilla ei voida mennä eteenpäin, toteaa Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen.

Lain toimeenpanosta ja sen vaatimasta resursoinnista tulisi olla esitettyä parempi kokonaiskäsitys. Lainsäädäntö ei myöskään kaikissa tapauksissa ole paras ohjauskeino tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulisikin vielä arvioida, mitä vaihtoehtoisia tapoja olisi edistää tavoiteltuja vaikutuksia.

- Lakiehdotusta vaivaa kokonaisuutena se, että sen tavoitteita ja ratkaistavia ongelmia ei ole kunnolla määritelty tai tunnistettu. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki on kuntien kannalta edelleen varsin toimiva, eivätkä luonnoksessa esitetyt muutokset yhteisvaikutukseltaan näyttäisi olevan omiaan sitä parantamaan, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Luonnoksen tavoitteet tärkeitä, mutta keinot liian byrokraattisia

Lakiuudistuksen tavoitteet kuten hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen ovat tärkeitä. Lakiuudistus ei kuitenkaan muodosta yhteensovitettua kokonaisuutta.

Lakiluonnos toisi uuden lakisääteisen suunnittelutason ja -menettelyn suurimmille kaupunkiseuduille, lisäisi kaavoituksen ja rakentamisen selvitysvelvoitteita, lisäisi maapolitiikan ja kaavojen toteuttamisen byrokratiaa, minkä lisäksi ELY-keskuksen valitusoikeus laajenisi sekä rakentamisen ohjaukseen ja viranomaisvalvontaan liittyen tehtäisiin epäselviä muutoksia.

Kuntakentän ollessa suuren muutoksen edessä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksen myötä tulisi pidättäytyä sellaisista lakimuutoksista, joiden tosiasiallinen vaikuttavuus jää epäselväksi suhteessa lain kunnilta vaatimaan työmäärään. Lakimuutosten tulisi luoda kunnille entistä paremmat edellytykset edistää elinvoimaa sujuvin prosessein.

Lakiluonnos jo yksinään sisältäisi kunnille lukuisia uusia vaatimuksia ja huomattavasti vähemmän kevennyksiä tai joustoelementtejä. Eräiden menettelyä mahdollisesti sujuvoittavien ehdotusten ohella lakiluonnos toisi mukanaan kunnille nykyistä raskaampia ja hitaampia menettelyitä sekä lisäresursoinnin tarpeen.

Kuntien toiminnassa on keskeistä lainsäädännön kokonaisuus. Kuntien toiminnan ja talouden näkökulmasta on huomioitava eri lakiuudistusten (mm. lunastuslaki, luonnonsuojelulaki, digitalisaation lakihankkeet, ilmastolaki) yhteisvaikutukset. Kokonaisuuden tulee noudattaa hallitusohjelman kirjausta kuntien maapolitiikan vahvistamisesta ja kuntien kaavamonopolin säilyttämisestä.

-Esimerkiksi lunastuslakiin kaavailtu muutos 15 %:n korvauslisästä vaikeuttaisi ja hidastaisi kuntien maanhankintaa, mikä haittaisi yhdyskuntien kestävää kehittämistä, toteaa varatoimitusjohtaja Reina.

Vaikuttavuutta rajatummilla uudistuksilla ja toimintaa kehittämällä

Mahdolliset pakottavat korjaustarpeet lainsäädäntöön voitaisiin Kuntaliiton näkemyksen mukaan toteuttaa esitettyä hallittavampina ja rajatumpina kokonaisuuksina. Näin voitaisiin myös turvata riittävä jatkuvuus ja pienentää kunnille kerralla aiheutuvan muutostaakan määrää. Uusien ja laajenevien lakisääteisten tehtävien osalta on noudatettava rahoitusperiaatetta.

- Tulisi myös tunnistaa, että lainsäädännön asemesta tavoitteita voidaan monin paikoin edistää paremmin muilla tavoin, kuten esimeriksi tietopohjan vahvistamisella, toiminnan kehittämisellä sekä valtion rahoituksen ohjaamisella kuntien kehittämishankkeisiin, Timo Reina summaa.

Lisätiedot:

Timo Reina, varatoimitusjohtaja, timo.reina@kuntaliitto.fi

Joona Räsänen, hallituksen puheenjohtaja, joona.rasanen@kuntaliitto.fi

Minna Mättö, lakimies, minna.matto@kuntaliitto.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuodelta 2020 — yksi asukas maksoi kunnalle keskimäärin 3 632 euroa26.11.2021 13:44:53 EET | Tiedote

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset kustannukset olivat 3 632 euroa vuonna 2020. Tästä erikoissairaanhoidon osuus oli reilun kolmanneksen (37 prosenttia) eli 1 334 euroa per asukas. Perusterveydenhuollon osuus oli puolestaan hieman alle viidennes (18 prosenttia) eli 672 euroa per asukas. Ikääntyneiden palveluiden (pois lukien kotihoito) osuus oli 13 prosenttia eli 483 euroa per asukas.

Fler skattesänkningar än höjningar för invånarna: antalet kommuner som höjer skattesatsen lägst under hela 2000-talet18.11.2021 13:13:33 EET | Tiedote

År 2022 höjs kommunalskatten i 16 kommuner och sänks i 12. Höjningarna gäller 116 000 kommuninvånare, medan 140 000 invånare får lägre kommunalskatt. I 281 kommuner är inkomstskattesatsen oförändrad. Det är exceptionellt att de invånare som får sänkt skatt är fler än de vars kommunalskatt höjs. Av de kommuner som sänker skatten är Raumo och Nyslott störst. Antalet kommuner som höjer skattesatsen är nu lägst under hela 2000-talet, 23 färre än i fjol. De största kommunerna som höjer skattesatsen är Kotka och Nurmes.

Useamman kuntalaisen verotus kevenee kuin nousee vuonna 2022: korottajien määrä 2000-luvun matalin18.11.2021 13:00:24 EET | Tiedote

Vuonna 2022 kunnallisvero nousee 16 kunnassa eli 116 000 kuntalaisella ja laskee 12 kunnassa eli 140 000 kuntalaisella. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 281 kunnassa. On poikkeuksellista, että useamman kuntalaisen verotus kevenee kuin nousee. Laskijoista suurimmat kunnat ovat Rauma ja Savonlinna. Korottajien määrä on 2000-luvun matalin, 23 kuntaa vähemmän kuin vuosi sitten. Suurimmat kunnat, jotka nostavat veroprosenttiaan, ovat Kotka ja Nurmes.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme