Marjatta ja Eino Kollin säätiön asiamies Esko Kolli 60 vuotta - Säätiön tavoitteena tukea metsän jalostusasteen nostoa
-Tavoitteena on tukea hankkeita ja innovaatioita, joilla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Haluamme olla metsäkeskustelussa mukana ja puhua metsien jalostusasteen nostamisen puolesta. Nykyinen metsäkeskustelu lipsuu mielestäni ajoittain pahasti väärille raiteille. Suomessa metsistä ei voi puhua vain yhdestä näkökulmasta. Tärkeitä ympäristöasioita on mahdotonta käsitellä reaalitaloudesta irrallisina asioina, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa.
Kollin mukaan metsien hoitamatta jättäminen ei ole ratkaisu. - Isossa kuvassa on keskityttävä siihen, että pystymme jalostamaan tärkeintä kansallisomaisuuttamme nykyistä pitemmälle. Silloin yhteiskunnalla on todellinen mahdollisuus kehittyä ja vastata myös ympäristöön liittyvistä velvoitteistaan.
-Uusien innovaatioiden, tieteellisten läpimurtojen tai ratkaisevien oivalluksien tuottamiseen vaaditaan usein valtavia määriä sitkeää perustyötä, yksityiskohtaisia selvityksiä ja asioiden tutkimista. Haasteena on ruokkia nimenomaan sellaista kehitystä, jolla olisi elinympäristömme kannalta positiivista vaikutusta pitkällä tähtäimellä, kuvailee Kolli säätiön toiminnan tavoitteita.
Hyvänä esimerkkinä säätiön toimintaideasta Kollin mainitsee säätiön vuosittain jakaman Metsä360-palkinnon. Vuonna 2021 palkinto annettiin innovaatiolle, jossa metsäteollisuuden sivuvirtana saatavasta ligniinistä jatkojalostetaan biohiiltä akkuteollisuuden raaka-aineeksi rajallisten maametallien sijaan.
- Se on ratkaisu, jossa sivuvirrasta saatava jaloste on monin verroin arvokkaampaa kuin alkuperäinen sellujaloste. Onnistuessaan nämä läpimurrot voivat luoda kansantalouteen kokonaan uudenlaisia näkymiä. Säätiön tehtävänä on rohkaista ja tukea tällaisten syntymistä.
Säätiö on ollut vahvasti panostamassa osaamisen kasvattamiseen niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Kun LUT-yliopisto muuttui Lappeenrannan-Lahden teknilliseksi yliopistoksi, perustettiin Lahteen saman tien neljä säätiön rahoittamaa biotekniikan professuuria. Lisäksi säätiö on osaltaan mukana rahoittamassa Lahden kampuksella kahta muutakin professuuria.
Entisenä SM-tason hiihtäjänä myös urheilu on aina ollut osa Esko Kollin elämää. Aktiivivaiheen jälkeen tutuksi on tullut myös järjestötoiminta urheilun parissa. Yli vuosikymmen vierähti Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun hallitustehtävissä. Kotipaikka Vierumäen urheiluopiston kyljessä tarjoaa huikeat mahdollisuudet liikuntaan, ja matkan varrella lajikirjoa onkin tullut rutkasti lisää.
-Mieluiten liikun joko metsässä koiran tai tutun metsästysseurueen kanssa samoten, hyvässä porukassa lenkkeillen tai vaimon kanssa mökkimaisemissa puuhaillen. Mikäpä sen makoisampaa kuin laittaa savusauna lämpiämään ja lähteä mäkiseen metsämaisemaan kunnon hikilenkille. Kun koronatilanne ei salli vastaanoton järjestämistä, vietämme syntymäpäivää omien poikien kanssa hiihtoreissulla.
Esko Kolli, syntynyt 22.1.1962 Heinolassa
Naimisissa, kaksi lasta
Res. ylil.
Ylioppilas, Lahden Lyseo 1981
Maa- ja metsätaloustieteen maisteri MMM, Helsingin Yliopisto 1988
Johtotehtävissä Säästöpankki-ryhmän pankeissa 1988-2007
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö sr., asiamies 1993-
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali v. 2007
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi v. 2018
Marjatta ja Eino Kollin säätiö: www.kollinsaatio.fi
Metsä360 – Uutta arvoa metsästä - LUT
https://arvokasmetsamme.fi 2(2)
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Tutkimusjohtaja Taija Hämäläinen: Fossiilisten vaihtoehdot löytyvät puusta10.9.2025 09:31:04 EEST | Artikkeli
Suomi on uusiutuvien tuotteiden kehityksen eturintamassa Metsäteollisuuden prosessien sivuvirroissa syntyvistä ligniinistä ja biogeenisestä hiilidioksidista voi LUT yliopiston tutkimusjohtajan Taija Hämäläisen mukaan syntyä uusia teollisuudenaloja, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. –Maapallon ongelmien kuten ilmastomuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan teknologiahyppyjä ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen ja kiertotalouden edistäminen edellyttävät täysin uusia ratkaisuja. Uusien tuotteiden kehittäminen ei tapahdu Hämäläisen mukaan hetkessä. –Isossa mittakaavassa markkinoille pääsy vie helposti yli kymmenen vuotta, vaikka pienempiä sovelluksia nähdään jo aiemmin. –Suomi on tässä kehityksessä etulinjassa. Metsäteollisuuden vahva pohja ja tutkimuslaitosten aktiivisuus ovat tehneet Suomesta suunnannäyttäjän. Jo nyt Suomessa toimii pilottihankkeita, kuten Metsä Groupin Raumalle rakentama laitos, jossa biogeenistä hiilidioksidia o
Metsäkeskuksen Pekka Pennanen: Kaavoitusta ei tule käyttää metsäsuojelun välineenä1.9.2025 13:16:19 EEST | Artikkeli
Suomen tiheimmin asutulla alueella Uudellamaalla metsätaloutta haastavat väestönkasvu, infrarakentaminen, uusiutuvan energian hankkeet ja siirtoverkkojen laajennus. Arvioiden mukaan alueella menetetään vuosittain noin 1 000 hehtaaria metsämaata muuhun käyttöön. Nämä menetykset ovat usein pysyviä, koska rakentamisen alle jäänyt metsä ei palaudu metsätalouskäyttöön. –Metsätalouden ja muun maankäytön yhteensovittaminen on yhä monimutkaisempaa, kun kaavoituksessa on otettava huomioon samanaikaisesti asumisen, liikenteen, energiantuotannon, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön tarpeet. Tämä aiheuttaa väistämättä ristiriitoja eri intressiryhmien välillä, sanoo elinkeinopäällikkö Pekka Pennanen Metsäkeskuksesta. Metsien suojeluun kannustetaan Pennasen mukaan vapaaehtoisuuden kautta. –Metsäkeskuksen linja on, että suojelutoimet perustuvat vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaavat ole ensisijainen suojelun väline. Tavoitteena on, että metsänomistajalle korvataan taloudellinen menetys, mikä tukee myös oma
Ovatko metsänomistajaperheet valmiita sukupolvenvaihdokseen21.8.2025 09:30:56 EEST | Artikkeli
Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun Yksi Metsämuseo Luston merkittävimmistä viimeaikaisista yhteiskunnallisista avauksista liittyy metsänomistajien sukupolvenvaihdokseen. – Olemme yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa toteuttaneet hankkeen, missä kannustetaan perheitä puhumaan suvun metsistä, niiden merkityksestä, arvosta ja tulevaisuudesta, sanoo toimitusjohtaja Niina Uronen. – Haluamme nostaa esiin metsäomistuksen ylisukupolvisuutta. Se muistuttaa, että jos metsään ei sitouduta tai siitä ei osata keskustella, omaisuus voi päätyä myyntiin ja kadottaa suvun yhteyden metsään. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös kulttuurinen ja ekologinen menetys, muistuttaa Uronen. Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan johdolla on kehitetty keskustelumenetelmä, jonka avulla metsänomistajuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä avoimesti. Keskustelulla haetaan vastauksia kysymyksiin, mitä metsä merkitsee yksilölle, suvulle, yhteisölle tai Suomelle. – Vaikka metsät edelleen siirt
Stora Enson Antto Kauhanen: Suomi putoamassa puurakentamisen kasvavasta valtavirrasta Euroopassa13.8.2025 10:47:20 EEST | Artikkeli
Laki rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoista jäi torsoksi Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhasen mukaan Suomesta puuttuu kunnianhimo puurakentamisen edistämisessä, vaikka samaan aikaan puurakentaminen on kokenut kansainvälisesti renessanssin. – Puurakentaminen on siirtynyt Keski-Euroopassa marginaalista kohti rakentamisen valtavirtaa. Ranska on määrätietoisesti ohjannut regulaatiolla rakentamista vähähiilisyyden suuntaan. Tanska on asettanut kunnianhimoisimmat päästörajat koko rakentamisalalle. Suomessa vastaavaa kunnianhimoa ei ole vielä nähty, me on pudottu siinä tasossa kakkosliigaan. Kauhasen mukaan yhteiskunnan käytännön toimet puurakentamisen edistämiseksi ovat jääneet vaatimattomiksi. – Lainsäädännön tuore ilmastosääntely on jäänyt torsoksi, kun hiilirajat asetettiin tasolle, joka ei pakota muuttamaan nykykäytäntöjä. Tämän seurauksena puurakentaminen ei saa tarvittavaa sysäystä kohti valtavirtaa. –Yksi puun merkittävimmistä vahvuuksi
Seppo Vuokko: Metsäkeskustelussa vallalla yhden totuuden ääni6.8.2025 10:40:43 EEST | Artikkeli
Monen vuosikymmenen uran tunnettuna kasvitieteilijänä tehnyt Seppo Vuokko kokee joutuneensa toisinajattelijan rooliin, jota ei koe omakseen. – Minut on julkisesti siirretty ympäristökeskustelun marginaaliin, kun esitän mediassa valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Ympäristökeskustelua hallitsee yksi totuus, aivan kuten 1970-luvun vasemmistolaisesti värittyneessä yhteiskunnassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme