Marjatta ja Eino Kollin säätiön asiamies Esko Kolli 60 vuotta - Säätiön tavoitteena tukea metsän jalostusasteen nostoa
21.1.2022 14:27:19 EET | Audiomedia Oy | Tiedote
-Tavoitteena on tukea hankkeita ja innovaatioita, joilla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Haluamme olla metsäkeskustelussa mukana ja puhua metsien jalostusasteen nostamisen puolesta. Nykyinen metsäkeskustelu lipsuu mielestäni ajoittain pahasti väärille raiteille. Suomessa metsistä ei voi puhua vain yhdestä näkökulmasta. Tärkeitä ympäristöasioita on mahdotonta käsitellä reaalitaloudesta irrallisina asioina, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa.
Kollin mukaan metsien hoitamatta jättäminen ei ole ratkaisu. - Isossa kuvassa on keskityttävä siihen, että pystymme jalostamaan tärkeintä kansallisomaisuuttamme nykyistä pitemmälle. Silloin yhteiskunnalla on todellinen mahdollisuus kehittyä ja vastata myös ympäristöön liittyvistä velvoitteistaan.
-Uusien innovaatioiden, tieteellisten läpimurtojen tai ratkaisevien oivalluksien tuottamiseen vaaditaan usein valtavia määriä sitkeää perustyötä, yksityiskohtaisia selvityksiä ja asioiden tutkimista. Haasteena on ruokkia nimenomaan sellaista kehitystä, jolla olisi elinympäristömme kannalta positiivista vaikutusta pitkällä tähtäimellä, kuvailee Kolli säätiön toiminnan tavoitteita.
Hyvänä esimerkkinä säätiön toimintaideasta Kollin mainitsee säätiön vuosittain jakaman Metsä360-palkinnon. Vuonna 2021 palkinto annettiin innovaatiolle, jossa metsäteollisuuden sivuvirtana saatavasta ligniinistä jatkojalostetaan biohiiltä akkuteollisuuden raaka-aineeksi rajallisten maametallien sijaan.
- Se on ratkaisu, jossa sivuvirrasta saatava jaloste on monin verroin arvokkaampaa kuin alkuperäinen sellujaloste. Onnistuessaan nämä läpimurrot voivat luoda kansantalouteen kokonaan uudenlaisia näkymiä. Säätiön tehtävänä on rohkaista ja tukea tällaisten syntymistä.
Säätiö on ollut vahvasti panostamassa osaamisen kasvattamiseen niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Kun LUT-yliopisto muuttui Lappeenrannan-Lahden teknilliseksi yliopistoksi, perustettiin Lahteen saman tien neljä säätiön rahoittamaa biotekniikan professuuria. Lisäksi säätiö on osaltaan mukana rahoittamassa Lahden kampuksella kahta muutakin professuuria.
Entisenä SM-tason hiihtäjänä myös urheilu on aina ollut osa Esko Kollin elämää. Aktiivivaiheen jälkeen tutuksi on tullut myös järjestötoiminta urheilun parissa. Yli vuosikymmen vierähti Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun hallitustehtävissä. Kotipaikka Vierumäen urheiluopiston kyljessä tarjoaa huikeat mahdollisuudet liikuntaan, ja matkan varrella lajikirjoa onkin tullut rutkasti lisää.
-Mieluiten liikun joko metsässä koiran tai tutun metsästysseurueen kanssa samoten, hyvässä porukassa lenkkeillen tai vaimon kanssa mökkimaisemissa puuhaillen. Mikäpä sen makoisampaa kuin laittaa savusauna lämpiämään ja lähteä mäkiseen metsämaisemaan kunnon hikilenkille. Kun koronatilanne ei salli vastaanoton järjestämistä, vietämme syntymäpäivää omien poikien kanssa hiihtoreissulla.
Esko Kolli, syntynyt 22.1.1962 Heinolassa
Naimisissa, kaksi lasta
Res. ylil.
Ylioppilas, Lahden Lyseo 1981
Maa- ja metsätaloustieteen maisteri MMM, Helsingin Yliopisto 1988
Johtotehtävissä Säästöpankki-ryhmän pankeissa 1988-2007
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö sr., asiamies 1993-
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali v. 2007
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi v. 2018
Marjatta ja Eino Kollin säätiö: www.kollinsaatio.fi
Metsä360 – Uutta arvoa metsästä - LUT
https://arvokasmetsamme.fi 2(2)
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Professori Maarit Kallio: EU:n ilmastotavoitteiden toteuttaminen johtaisi merkittävään metsien hakkuuvuotoon Euroopasta8.4.2026 09:35:10 EEST | Artikkeli
Hakkuurajoitukset siirtävät hakkuut ja tulot ulkomaille – ilmasto ei kiitä EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden ja biodiversiteettistrategian toteutuminen aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Käytännössä se merkitsisi valtavaa tulonsiirtoa EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla olisi toteutuessaan erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Niiden toteuttaminen on kuitenkin osoittautumassa huomattavasti vaikeammaksi kuin poliittisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Myöskään tavoitteiden globaaleja seurannaisvaikutuksia ei ole arvioitu. Kyse on Euroopan metsätalouden historiallisesta leikkauksesta Euroopan unionin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsä
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle1.4.2026 10:49:19 EEST | Artikkeli
Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle. –Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen. Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämm
Kansanedustaja Vesa Kallio: Hallitus hidastelee vähähiilisen rakentamisen edistämisessä26.3.2026 09:37:43 EET | Artikkeli
Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai
Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja11.3.2026 08:30:00 EET | Artikkeli
Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja
MTK:n Tero Hemmilä: Metsiin nojaava ilmastopolitiikka on ajautunut sivuraiteelle4.3.2026 08:44:37 EET | Artikkeli
Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme