Marjatta ja Eino Kollin säätiön asiamies Esko Kolli 60 vuotta - Säätiön tavoitteena tukea metsän jalostusasteen nostoa
21.1.2022 14:27:19 EET | Audiomedia Oy | Tiedote
-Tavoitteena on tukea hankkeita ja innovaatioita, joilla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Haluamme olla metsäkeskustelussa mukana ja puhua metsien jalostusasteen nostamisen puolesta. Nykyinen metsäkeskustelu lipsuu mielestäni ajoittain pahasti väärille raiteille. Suomessa metsistä ei voi puhua vain yhdestä näkökulmasta. Tärkeitä ympäristöasioita on mahdotonta käsitellä reaalitaloudesta irrallisina asioina, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa.
Kollin mukaan metsien hoitamatta jättäminen ei ole ratkaisu. - Isossa kuvassa on keskityttävä siihen, että pystymme jalostamaan tärkeintä kansallisomaisuuttamme nykyistä pitemmälle. Silloin yhteiskunnalla on todellinen mahdollisuus kehittyä ja vastata myös ympäristöön liittyvistä velvoitteistaan.
-Uusien innovaatioiden, tieteellisten läpimurtojen tai ratkaisevien oivalluksien tuottamiseen vaaditaan usein valtavia määriä sitkeää perustyötä, yksityiskohtaisia selvityksiä ja asioiden tutkimista. Haasteena on ruokkia nimenomaan sellaista kehitystä, jolla olisi elinympäristömme kannalta positiivista vaikutusta pitkällä tähtäimellä, kuvailee Kolli säätiön toiminnan tavoitteita.
Hyvänä esimerkkinä säätiön toimintaideasta Kollin mainitsee säätiön vuosittain jakaman Metsä360-palkinnon. Vuonna 2021 palkinto annettiin innovaatiolle, jossa metsäteollisuuden sivuvirtana saatavasta ligniinistä jatkojalostetaan biohiiltä akkuteollisuuden raaka-aineeksi rajallisten maametallien sijaan.
- Se on ratkaisu, jossa sivuvirrasta saatava jaloste on monin verroin arvokkaampaa kuin alkuperäinen sellujaloste. Onnistuessaan nämä läpimurrot voivat luoda kansantalouteen kokonaan uudenlaisia näkymiä. Säätiön tehtävänä on rohkaista ja tukea tällaisten syntymistä.
Säätiö on ollut vahvasti panostamassa osaamisen kasvattamiseen niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Kun LUT-yliopisto muuttui Lappeenrannan-Lahden teknilliseksi yliopistoksi, perustettiin Lahteen saman tien neljä säätiön rahoittamaa biotekniikan professuuria. Lisäksi säätiö on osaltaan mukana rahoittamassa Lahden kampuksella kahta muutakin professuuria.
Entisenä SM-tason hiihtäjänä myös urheilu on aina ollut osa Esko Kollin elämää. Aktiivivaiheen jälkeen tutuksi on tullut myös järjestötoiminta urheilun parissa. Yli vuosikymmen vierähti Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun hallitustehtävissä. Kotipaikka Vierumäen urheiluopiston kyljessä tarjoaa huikeat mahdollisuudet liikuntaan, ja matkan varrella lajikirjoa onkin tullut rutkasti lisää.
-Mieluiten liikun joko metsässä koiran tai tutun metsästysseurueen kanssa samoten, hyvässä porukassa lenkkeillen tai vaimon kanssa mökkimaisemissa puuhaillen. Mikäpä sen makoisampaa kuin laittaa savusauna lämpiämään ja lähteä mäkiseen metsämaisemaan kunnon hikilenkille. Kun koronatilanne ei salli vastaanoton järjestämistä, vietämme syntymäpäivää omien poikien kanssa hiihtoreissulla.
Esko Kolli, syntynyt 22.1.1962 Heinolassa
Naimisissa, kaksi lasta
Res. ylil.
Ylioppilas, Lahden Lyseo 1981
Maa- ja metsätaloustieteen maisteri MMM, Helsingin Yliopisto 1988
Johtotehtävissä Säästöpankki-ryhmän pankeissa 1988-2007
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö sr., asiamies 1993-
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali v. 2007
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi v. 2018
Marjatta ja Eino Kollin säätiö: www.kollinsaatio.fi
Metsä360 – Uutta arvoa metsästä - LUT
https://arvokasmetsamme.fi 2(2)
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Tutkija Tuomas Niinistö: Lähes puolet Suomen kaukolämmöstä tuotetaan puulla28.1.2026 08:52:32 EET | Artikkeli
Puun poltto energiatuotannossa korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää päästöjä Nykyään noin 45 prosenttia suomalaisista asuu kaukolämmitetyissä kiinteistöissä ja lähes puolet kaukolämmöstä tuotetaan puupohjaisilla polttoaineilla. – Puuenergia on ollut erinomainen vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Tuomas Niinistö. –Suomen energiajärjestelmä on muuttunut voimakkaasti 2000-luvun aikana. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt, turpeen energiakäyttöä on ajettu alas ja uusiutuvan energian osuus on kasvanut nopeasti. Vaikka viime vuosina energiapaletti on monipuolistunut tuuli- ja aurinkovoiman, hukkalämpöjen ja energiatehokkuusinvestointien myötä, puuenergian merkitys maamme energiajärjestelmässä on edelleen erittäin suuri. Poliittiset tavoitteet ovat ohjanneet metsäenergian käytön lisäämiseen. – Puuenergia tarjoaa useita etuja. Se on kotimainen helposti saatavilla oleva polttoaine, joka soveltuu hyvin hajautettuun ener
Tutkimuksen tulokset yllättivät tutkijat: Hiljaisen suojelun piirissä yli miljoona metsähehtaaria21.1.2026 12:00:00 EET | Artikkeli
PTT:n tekemän tutkimuksen mukaan lähes joka toinen yksityismetsänomistaja toteuttaa omistamissaan metsissä hiljaista suojelua. – Tulokset ovat pysäyttäviä. Kun 43 prosenttia vastaajista kertoi toteuttavansa hiljaista suojelua, skaalattuna koko yksityismetsien pinta-alaan tämä tarkoittaa noin 1,1 miljoonaa hehtaaria, sanoo Pellervon Taloustutkimuksen, PTT:n vanhempi metsäekonomisti MMT Jani Laturi. –Pinta-alallisesti tämä on erittäin merkittävä määrä. Se on suurempi kuin monet viralliset suojelukokonaisuudet yksityismailla. Vaikka emme tiedä tarkasti, millaisia ekologisia arvoja kaikilla näillä kohteilla on, jo pelkkä mittakaava tekee ilmiöstä tärkeän ja yhteiskunnallisesti merkittävän. Laturin mukaan tutkimuksen tärkein viesti päättäjille on, että hiljainen suojelu on todellinen ja laaja ilmiö. – Kun puhutaan metsien käytöstä, ilmastotavoitteista ja monimuotoisuudesta, tämä on osa kokonaisuutta. On varottava, ettei tästä yritetä tehdä byrokraattista järjestelmää, koska se voi karkottaa
Lapin matkailun menestystarina ilmestyy kirjana Matkamessuilla12.1.2026 10:52:13 EET | Artikkeli
Lapin matkailu on kasvanut muutaman yrittäjän rohkeasta visiosta 50 vuodessa kansainväliseksi elämysteollisuudeksi. Kävijäennätyksiä rikotaan, kun joka toinen Suomeen matkaava haluaa pohjoiseen. Lapista on tullut ”kerran elämässä” -kohde miljoonille matkailijoille ympäri maailmaa.
Suomalainen innovaatio: Metsäpohjainen tuote sairauksien ehkäisyyn8.1.2026 08:25:44 EET | Artikkeli
Metsäpohjaisen Re-Connecting Nature™ -mikrobiuutteen kehittäjä Uute Scientific Oy on tulossa vahvasti kosmetiikka- ja lääketeollisuuteen. Kehitysyhtiö palkittiin vuosi sitten LUT-yliopiston sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiön Metsä360 tunnustuspalkinnolla, mikä on edesauttanut uuden rahoituskierroksen onnistumista ja uusien kumppanuuksien löytämistä. Yhtiö sai joulukuussa Aalto Design Factoryn tuotekehityksen tiennäyttäjät -tunnustuksen kuluttajalähtöisestä tuotekehittämisestä. Metsien mikrobit lisäävät vastustuskykyä sairauksille Uute Scientific Oy:n toimitusjohtaja Kari Sinivuoren mukaan kehitetty mikrobiuute altistaa luonnon mikrobeille, kun sitä lisätään raaka-aineena kosmetiikka- tai muihin kuluttajatuotteisiin. – Metsänpuupohjainen uute on enemmän kuin uusi raaka-aine: se on täysin uusi skaalautuva liiketoiminta-alusta, joka haastaa metsäteollisuuden perinteet. Kun arvo ei enää synny tonneista ja kuutioista, metsä voi päätyä kirjaimellisesti ihmisten iholle asiakkaittemme tuotte
Metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi: Metsänieluihin nojaava ilmastopolitiikka epäonnistunut18.12.2025 11:26:36 EET | Artikkeli
Ilmastotavoitteiden realismia ei ole kyseenalaistettu Suomen ilmastotavoitteet on asetettu OP Pohjolan metsäpalvelupäällikön Petri Kortejärven mukaan hataralle tietopohjalle. – Tavoitteet eivät enää perustu tutkittuun tietoon, vaan politiikka ohjaa tiedettä, eikä päinvastoin. Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa on ymmärretty kapeasti, ja tästä seuraa sekä virheellisiä johtopäätöksiä että jopa ilmastonmuutoksen hillinnälle haitallista politiikkaa. – Maankäyttösektorin ilmastopoliittiset maalitolpat on asetettu hyvin kapealle. 2010- luvun alun tietopohjaan perustuva EU:n maankäyttösektoria koskeva tavoiteasetanta ei vastaa nykyistä tieteellistä ymmärrystä. Suomessa on tehty runsaasti tutkimusta siitä, miten näihin asetettuihin tavoitteisiin voitaisiin päästä, mutta itse tavoitteiden realismia ei ole kunnolla kyseenalaistettu. Lopputuloksena on politiikka, joka on ajanut itsensä nurkkaan. Metsiin kohdistuu Kortejärven mukaan valtava määrä ristiriitaisia odotuksia
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme