Marjatta ja Eino Kollin säätiön asiamies Esko Kolli 60 vuotta - Säätiön tavoitteena tukea metsän jalostusasteen nostoa
-Tavoitteena on tukea hankkeita ja innovaatioita, joilla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Haluamme olla metsäkeskustelussa mukana ja puhua metsien jalostusasteen nostamisen puolesta. Nykyinen metsäkeskustelu lipsuu mielestäni ajoittain pahasti väärille raiteille. Suomessa metsistä ei voi puhua vain yhdestä näkökulmasta. Tärkeitä ympäristöasioita on mahdotonta käsitellä reaalitaloudesta irrallisina asioina, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa.
Kollin mukaan metsien hoitamatta jättäminen ei ole ratkaisu. - Isossa kuvassa on keskityttävä siihen, että pystymme jalostamaan tärkeintä kansallisomaisuuttamme nykyistä pitemmälle. Silloin yhteiskunnalla on todellinen mahdollisuus kehittyä ja vastata myös ympäristöön liittyvistä velvoitteistaan.
-Uusien innovaatioiden, tieteellisten läpimurtojen tai ratkaisevien oivalluksien tuottamiseen vaaditaan usein valtavia määriä sitkeää perustyötä, yksityiskohtaisia selvityksiä ja asioiden tutkimista. Haasteena on ruokkia nimenomaan sellaista kehitystä, jolla olisi elinympäristömme kannalta positiivista vaikutusta pitkällä tähtäimellä, kuvailee Kolli säätiön toiminnan tavoitteita.
Hyvänä esimerkkinä säätiön toimintaideasta Kollin mainitsee säätiön vuosittain jakaman Metsä360-palkinnon. Vuonna 2021 palkinto annettiin innovaatiolle, jossa metsäteollisuuden sivuvirtana saatavasta ligniinistä jatkojalostetaan biohiiltä akkuteollisuuden raaka-aineeksi rajallisten maametallien sijaan.
- Se on ratkaisu, jossa sivuvirrasta saatava jaloste on monin verroin arvokkaampaa kuin alkuperäinen sellujaloste. Onnistuessaan nämä läpimurrot voivat luoda kansantalouteen kokonaan uudenlaisia näkymiä. Säätiön tehtävänä on rohkaista ja tukea tällaisten syntymistä.
Säätiö on ollut vahvasti panostamassa osaamisen kasvattamiseen niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Kun LUT-yliopisto muuttui Lappeenrannan-Lahden teknilliseksi yliopistoksi, perustettiin Lahteen saman tien neljä säätiön rahoittamaa biotekniikan professuuria. Lisäksi säätiö on osaltaan mukana rahoittamassa Lahden kampuksella kahta muutakin professuuria.
Entisenä SM-tason hiihtäjänä myös urheilu on aina ollut osa Esko Kollin elämää. Aktiivivaiheen jälkeen tutuksi on tullut myös järjestötoiminta urheilun parissa. Yli vuosikymmen vierähti Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun hallitustehtävissä. Kotipaikka Vierumäen urheiluopiston kyljessä tarjoaa huikeat mahdollisuudet liikuntaan, ja matkan varrella lajikirjoa onkin tullut rutkasti lisää.
-Mieluiten liikun joko metsässä koiran tai tutun metsästysseurueen kanssa samoten, hyvässä porukassa lenkkeillen tai vaimon kanssa mökkimaisemissa puuhaillen. Mikäpä sen makoisampaa kuin laittaa savusauna lämpiämään ja lähteä mäkiseen metsämaisemaan kunnon hikilenkille. Kun koronatilanne ei salli vastaanoton järjestämistä, vietämme syntymäpäivää omien poikien kanssa hiihtoreissulla.
Esko Kolli, syntynyt 22.1.1962 Heinolassa
Naimisissa, kaksi lasta
Res. ylil.
Ylioppilas, Lahden Lyseo 1981
Maa- ja metsätaloustieteen maisteri MMM, Helsingin Yliopisto 1988
Johtotehtävissä Säästöpankki-ryhmän pankeissa 1988-2007
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö sr., asiamies 1993-
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali v. 2007
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi v. 2018
Marjatta ja Eino Kollin säätiö: www.kollinsaatio.fi
Metsä360 – Uutta arvoa metsästä - LUT
https://arvokasmetsamme.fi 2(2)
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli
Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli
Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme