Marjatta ja Eino Kollin säätiön asiamies Esko Kolli 60 vuotta - Säätiön tavoitteena tukea metsän jalostusasteen nostoa
21.1.2022 14:27:19 EET | Audiomedia Oy | Tiedote
-Tavoitteena on tukea hankkeita ja innovaatioita, joilla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Haluamme olla metsäkeskustelussa mukana ja puhua metsien jalostusasteen nostamisen puolesta. Nykyinen metsäkeskustelu lipsuu mielestäni ajoittain pahasti väärille raiteille. Suomessa metsistä ei voi puhua vain yhdestä näkökulmasta. Tärkeitä ympäristöasioita on mahdotonta käsitellä reaalitaloudesta irrallisina asioina, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa.
Kollin mukaan metsien hoitamatta jättäminen ei ole ratkaisu. - Isossa kuvassa on keskityttävä siihen, että pystymme jalostamaan tärkeintä kansallisomaisuuttamme nykyistä pitemmälle. Silloin yhteiskunnalla on todellinen mahdollisuus kehittyä ja vastata myös ympäristöön liittyvistä velvoitteistaan.
-Uusien innovaatioiden, tieteellisten läpimurtojen tai ratkaisevien oivalluksien tuottamiseen vaaditaan usein valtavia määriä sitkeää perustyötä, yksityiskohtaisia selvityksiä ja asioiden tutkimista. Haasteena on ruokkia nimenomaan sellaista kehitystä, jolla olisi elinympäristömme kannalta positiivista vaikutusta pitkällä tähtäimellä, kuvailee Kolli säätiön toiminnan tavoitteita.
Hyvänä esimerkkinä säätiön toimintaideasta Kollin mainitsee säätiön vuosittain jakaman Metsä360-palkinnon. Vuonna 2021 palkinto annettiin innovaatiolle, jossa metsäteollisuuden sivuvirtana saatavasta ligniinistä jatkojalostetaan biohiiltä akkuteollisuuden raaka-aineeksi rajallisten maametallien sijaan.
- Se on ratkaisu, jossa sivuvirrasta saatava jaloste on monin verroin arvokkaampaa kuin alkuperäinen sellujaloste. Onnistuessaan nämä läpimurrot voivat luoda kansantalouteen kokonaan uudenlaisia näkymiä. Säätiön tehtävänä on rohkaista ja tukea tällaisten syntymistä.
Säätiö on ollut vahvasti panostamassa osaamisen kasvattamiseen niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Kun LUT-yliopisto muuttui Lappeenrannan-Lahden teknilliseksi yliopistoksi, perustettiin Lahteen saman tien neljä säätiön rahoittamaa biotekniikan professuuria. Lisäksi säätiö on osaltaan mukana rahoittamassa Lahden kampuksella kahta muutakin professuuria.
Entisenä SM-tason hiihtäjänä myös urheilu on aina ollut osa Esko Kollin elämää. Aktiivivaiheen jälkeen tutuksi on tullut myös järjestötoiminta urheilun parissa. Yli vuosikymmen vierähti Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun hallitustehtävissä. Kotipaikka Vierumäen urheiluopiston kyljessä tarjoaa huikeat mahdollisuudet liikuntaan, ja matkan varrella lajikirjoa onkin tullut rutkasti lisää.
-Mieluiten liikun joko metsässä koiran tai tutun metsästysseurueen kanssa samoten, hyvässä porukassa lenkkeillen tai vaimon kanssa mökkimaisemissa puuhaillen. Mikäpä sen makoisampaa kuin laittaa savusauna lämpiämään ja lähteä mäkiseen metsämaisemaan kunnon hikilenkille. Kun koronatilanne ei salli vastaanoton järjestämistä, vietämme syntymäpäivää omien poikien kanssa hiihtoreissulla.
Esko Kolli, syntynyt 22.1.1962 Heinolassa
Naimisissa, kaksi lasta
Res. ylil.
Ylioppilas, Lahden Lyseo 1981
Maa- ja metsätaloustieteen maisteri MMM, Helsingin Yliopisto 1988
Johtotehtävissä Säästöpankki-ryhmän pankeissa 1988-2007
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö sr., asiamies 1993-
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali v. 2007
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi v. 2018
Marjatta ja Eino Kollin säätiö: www.kollinsaatio.fi
Metsä360 – Uutta arvoa metsästä - LUT
https://arvokasmetsamme.fi 2(2)
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Puurakentaminen on ilmastopolitiikan käyttämätön työkalu25.2.2026 08:35:00 EET | Artikkeli
Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot
Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Ilmastokeskustelu jumissa - tiedepaneelien katsottava kokonaisuutta20.2.2026 14:32:30 EET | Artikkeli
Ilmastotavoitteen perusteet ovat osoittautuneet virheellisiksi Suomalainen ilmastokeskustelu on juuttunut keskusteluun metsien nieluista ja hakkuurajoituksista. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäen mukaan ilmastomuutoksen juurisyy, fossiilisten päästöjen vähentäminen, on jäänyt sivurooliin. –Onhan tämä häkellyttävää, että Ilmastopaneeli tarjoaa kapeaan katsantokantaan perustuvia ehdotuksia, jotka eivät tuota ilmaston kannalta ratkaisuja, mutta saattavat tuottaa merkittäviä taloudellisia ja aluepoliittisia seurauksia. Ilmaston kannalta plus–miinus-nollavaikutuksia tuottavat ratkaisut eivät voi olla Lehtomäen mukaan politiikan keskiössä. – Nyt suurimmat päästölähteet energiasektorilla, liikenteessä ja rakentamisessa jäävät sivurooliin. –Tiedepaneelien tehtävänä on tukea päätöksentekoa tieteellisin arvioin, eikä rajata keskustelua yhteen näkökulmaan, vaan avata sitä. Tiedepaneeleilta odotan laajempaa katsantoa ja rohkeutta käsitellä myös epämukavia lähtötietoja, muistuttaa Le
Kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen: Suomi tulee rakentamisen päästöjen vähentämisessä jälkijunassa11.2.2026 12:01:06 EET | Artikkeli
Rakentamislain uudistus velvoittaa vähähiiliseen rakentamiseen Vaikka rakentaminen muodostaa noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä, vasta tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet sitovaksi osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. –Ilmastotavoitteiden olisi pitänyt näkyä rakentamista koskevassa lainsäädännössä jo aiemmin. Ilman sitovia velvoitteita tällä valtavasti päästöjä tuottavalla sektorilla hiilineutraalisuustavoite jäisi saavuttamatta. Tekninen valmius tähän on ollut olemassa, mutta poliittinen ja toimialan yhteinen tahtotila puuttuivat, sanoo lain valmistelutyöhän osallistunut Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen. Kunnianhimoinen puurakentamisen kasvu voisi olla Kuittisen mukaan yksi Suomen merkittävimmistä yksittäisistä ilmastotoimista, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa liikenteen ta
Luken pääjohtaja Johanna Buchert: Ilmastotoimissa keskityttävä fossiilisten päästöjen alentamiseen10.2.2026 09:19:53 EET | Artikkeli
Biopohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia Ilmastokeskustelussa on Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchertin mielestä kadotettu ydinasia. – Keskustelussa on unohdettu ilmastonmuutoksen perimmäinen syy, eli fossiiliset päästöt ja niiden vähentäminen. Biopohjaiset tuotteet tarjoavat keinon korvata fossiilisia tuotteita. Maankäyttösektorin ja erityisesti metsien on Buchertin mukaan vastattava samanaikaisesti useisiin kestävyysvaatimuksiin. – Raaka-aineiden tuotantoa on vahvistettava hyvällä metsänhoidolla ja jalostuksella, luonnon monimuotoisuutta on lisättävä lahopuuta ja sekametsiä lisäämällä sekä turvattava metsien monikäyttö virkistykseen ja muihin ekosysteemipalveluihin. –Suomen kaltaisen metsäteollisuusmaan on kyettävä yhdistämään ilmasto- ja kestävyystavoitteet kilpailukykyyn niin, etteivät päästöt siirry muualle, muistuttaa Buchert. Hakkuurajoitukset eivät tuo globaalia ilmastohyötyä EU:n hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2050 mennessä on tiukentanut myös metsien ilmastok
Tutkija Tuomas Niinistö: Lähes puolet Suomen kaukolämmöstä tuotetaan puulla28.1.2026 08:52:32 EET | Artikkeli
Puun poltto energiatuotannossa korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää päästöjä Nykyään noin 45 prosenttia suomalaisista asuu kaukolämmitetyissä kiinteistöissä ja lähes puolet kaukolämmöstä tuotetaan puupohjaisilla polttoaineilla. – Puuenergia on ollut erinomainen vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Tuomas Niinistö. –Suomen energiajärjestelmä on muuttunut voimakkaasti 2000-luvun aikana. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt, turpeen energiakäyttöä on ajettu alas ja uusiutuvan energian osuus on kasvanut nopeasti. Vaikka viime vuosina energiapaletti on monipuolistunut tuuli- ja aurinkovoiman, hukkalämpöjen ja energiatehokkuusinvestointien myötä, puuenergian merkitys maamme energiajärjestelmässä on edelleen erittäin suuri. Poliittiset tavoitteet ovat ohjanneet metsäenergian käytön lisäämiseen. – Puuenergia tarjoaa useita etuja. Se on kotimainen helposti saatavilla oleva polttoaine, joka soveltuu hyvin hajautettuun ener
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme