Metsä Springin Niklas von Weymarn: Puupohjainen uusiutuva tekstiilikuitu uudistaa tekstiilimarkkinat Tavoitteena tekstiilikuidun valmistajien klusteri Suomeen
12.12.2022 09:35:52 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli
-Globaali kysyntä kestävästi tuotetulle tekstiilikuidulle on valtava. Maailmassa tuotetaan vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia tekstiilikuituja, joiden pääraaka-aineita ovat öljy- ja maakaasupohjaiset synteettiset kuidut.
Tekstiilikuidun kehitystyö on perustunut von Weymarnin mukaan Suomessa tehtyihin isoihin tutkimusohjelmiin ja perustutkimukseen, joista syntyi osaamista ja monien teollisten hankkeiden käynnistyminen. - Tämähän on mennyt kuin oppikirjoissa, että satsataan tutkimukseen ja kehitykseen, joka tuottaa uusia teknologioita ja tuotteistavia innovaatioita.
Puupohjainen tekstiilikuitu korvaa nykyisiä fossiilipohjaisia tekstiilikuituja
Fossiilipohjaisista tekstiilikuiduista irtoaa käytössä ja pesussa ympäristölle ja ihmisille haitallisia mikromuoveja. Tekstiilejä valmistetaan paljon myös puuvillasta, jonka tuotannossa on merkittäviä keinokasteluun, lannoitukseen ja torjunta-aineiden käyttöön liittyviä ongelmia.
-Teollinen puutekstiilikuitujen valmistus perustuu niin kutsutun liukosellun käyttöön. Tunnetuin valmistusmenetelmä ja tuote on viskoosi. Metsä Groupin Kuura-konsepti perustuu vastaavasti paperisellun hyödyntämiseen, eli liukosellu-välivaihe jää pois. Kun olemme yksi maailman suurimmista paperisellun valmistajista, saamme strategisen edun hyödyntämällä omaa raaka-ainetta jalostusarvon nostoon Suomessa, muistuttaa von Weymarn.
Kun tekstiilikuidun tuotanto integroidaan biotuotetehtaaseen, sellua ei tarvitse kuivata, mikä säästää energiaa. - Muuten valmistusprosessi käyttää biotuotetehtaan omaa puusta valmistuvaa uusiutuvaa energiaa. Näiden valintojen ansiosta lopputuotteen hiilijalanjälki on erittäin alhainen ja paperisellun valmistuksen integrointi tekstiilikuidun tuotantoon tuo meille globaaliin markkinaan kilpailukykyä, sanoo von Weymarn.
-Käytämme hiilijalanjäljen arvioinnissa ulkopuolisia tutkimuslaitoksia. He soveltavat arviointiin standardoitua elinkaarianalyysiä (engl. LCA), mikä osoittaa, että kehittämme Kuura-konseptimme on näiden tavoitteiden kannalta ylivoimainen verrattuna olemassa oleviin kaupallisiin puupohjaisiin tekstiilikuituihin.
von Weymarnin mukaan Kuura-tekstiilikuitu on paperisellusta valmistettava fossiiliton, biohajoava ja biopohjainen tuote. - Tulevaisuudessa sitä voidaan käyttää tekstiilien valmistuksessa sellaisenaan tai sekoitteena yhdessä muiden kuitujen kanssa. Koetehtaalta Kuura-katkokuitu ohjataan ensin langanvalmistukseen, minkä jälkeen siitä tehdään kangasta. Ensimmäisiä kuluttajatuotteita on jo markkinoilla. Tuotteiden lanseerauksessa teemme yhteistyötä japanilaisen kauppahuoneen Itochun kanssa.
Metsäkeskustelussa fossiilisia korvaavat tuotteet jääneet taka-alalle
Kun Suomessa metsäkeskustelu fokusoituu metsän käyttöön, uusien puupohjaisten tuotteiden substituutiovaikutus markkinoilla on jäänyt von Weymarnin mukaan hieman taka-alalle. -Sen sijaan, että haettaisiin ratkaisuja fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentämiseen, niin todetaan, että Pohjois-Euroopassa on paljon metsää, mikä voi toimia nieluna. Tämä luo sen harhan, että fossiilisten raaka-aineiden käyttöä voidaan jatkaa huolettomasti, kun kasvatetaan nieluja.
-Metsien nielu pysyy vahvana vain, jos metsänomistajille on motivaatio hoitaa metsää ja joku haluaa sitä ostaa. Jos teollisuus lakkaisi käyttämästä puuta, niin nielu kasvaisi jonkun aikaa ja alkaisi sitten heiketä puuston kasvun hidastuessa.
Suomen metsäklusteri tulee nähdä von Weymarnin mielestä tulevaisuudessa ekosysteeminä, jossa haetaan kumppanuuksia esimerkiksi tekstiili-, auto- ja kemianteollisuuden kesken. - Nämä kumppanuudet eivät välttämättä ole Suomessa, vaan esimerkiksi tämän tekstiilikuidun kehityshankkeen tärkein yhteistyökumppani on Japanissa. Tämä osoittaa, miten kovassa murrostilassa metsäteollisuus on.
-Uusien innovaatioiden tuotanto ja kuluttajamarkkinoiden saatavuus tulee tapauskohtaisesti arvioida, koska kuljetuskustannukset ovat avainasemassa. Meillä on kaksi kärkihanketta, Kuura-tekstiilikuitu ja uusi kolmiulotteinen Muoto-pakkaustuotteemme. Jälkimmäinen on sukua tutun munakennon kanssa. Kuljettamista varten Kuura-kuitu puristetaan tiiviiksi paaliksi, kun taas Muoto-tuotteet voidaan pinota päällekkäin pakkauskoon minimoimiseksi. Tuotannon sijoittaminen Suomeen edellyttää tiiviisti pakattuja tuotteita, toteaa von Weymarn.
Uusiutuva tekstiilikuitu vastaa tekstiilimarkkinoiden muutokseen
Metsäteollisuus joutuu uusien puupohjaisten tuotteiden myötä tutustumaan aivan uusiin markkinoihin ja niillä valitseviin käytäntöihin. Esimerkiksi tekstiilikuitumarkkinalla on vaatebrändeillä erittäin vahva rooli. - Brändinomistajat tukeutuvat myös meille uuteen tapaan auditoida tuotteiden ekologista ja yhteiskunnallista kestävyyttä.
-Tekstiilikuitujen kysynnän kasvaessa on synteettisten tekstiilikuitujen ja puuvillan rinnalle kehitettävä menetelmiä tuottaa kestävämmin materiaaleja. Kun ekologisten arvojen merkitys kasvaa kuluttajamarkkinoilla, sieltä tulee painetta vaatevalmistajille. Pikamuoti on ollut hyvä liiketoimintamalli ja siitä irtautuminen voi olla tuskallista. Me olemme nyt muutosvaiheessa, jossa tehdään kuten ennenkin, mutta puhutaan uudesta.
von Weymarn uskoo, että EU:n komission lainsäädäntöehdotukset tulevat vauhdittamaan muutosta. - EU:n uuden tekstiilistrategian tavoitteena on nimenomaan lisätä uusiutuvien, kestävien ja kierrätettävien raaka-aineiden ja materiaalien käyttöä tekstiilituotannossa. Nythän tekstiilijätettä syntyy valtavasti, kun markkinoilla on myymättömiä vaatteita, jotka tuhotaan.
Metsä Spring on kaupallisen puupohjaisen tekstiilikuidun kehitystyössä tutkimus- ja kehitystyön viimeisessä vaiheessa. - Meneillään olevan demonstraatiovaiheen jälkeen, mahdollisesti noin vuoden kuluttua, meillä on toivon mukaan edellytykset päättää liiketoiminnan aloittamisesta ja tehdasinvestoinnista Suomeen.
-Lupien hakeminen, tehtaan suunnittelu ja rakentaminen sekä uuden liiketoiminnan pystyttäminen vievät aikaa. Nämä, onnistuneen demonstraation jälkeen tapahtuvat toimet, vievät meidän maailmassamme vähintään kolme vuotta, arvioi von Weymarn.
Tekstiilikuidun isäntäpaikkakunnaksi on von Weymarnin mukaan tarjolla kaksi biotuotetehtaan vaihtoehtoa Äänekoski ja Kemi. - Paperiselluun perustuva Kuura– konseptimme tukeutuu biotuotetehtaan tehokkaaseen energiatuotantoon, jota voidaan hyödyntää tekstiilikuidun valmistuksessa.
Metsä Spring on Metsä Groupin innovaatioyritys, jonka tavoitteena on kehittää uutta liiketoimintaa puupohjaisiin arvoketjuihin liittyen. Tähän tavoitteeseen kuuluu sekä sijoitukset lupaaviin startup-yrityksiin maailmanlaajuisesti, että omien pilotti- ja demoprojektien edistäminen.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niklas von Weymarn
niklas.vonweymarn@metsagroup.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Marjatta ja Eino Kollin rahoittamaa ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta, puurakentamisesta ja puun käytön uusista mahdollisuuksista. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista laajasti metsäklusteriin liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja11.3.2026 08:30:00 EET | Artikkeli
Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja
MTK:n Tero Hemmilä: Metsiin nojaava ilmastopolitiikka on ajautunut sivuraiteelle4.3.2026 08:44:37 EET | Artikkeli
Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y
Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Puurakentaminen on ilmastopolitiikan käyttämätön työkalu25.2.2026 08:35:00 EET | Artikkeli
Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot
Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Ilmastokeskustelu jumissa - tiedepaneelien katsottava kokonaisuutta20.2.2026 14:32:30 EET | Artikkeli
Ilmastotavoitteen perusteet ovat osoittautuneet virheellisiksi Suomalainen ilmastokeskustelu on juuttunut keskusteluun metsien nieluista ja hakkuurajoituksista. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäen mukaan ilmastomuutoksen juurisyy, fossiilisten päästöjen vähentäminen, on jäänyt sivurooliin. –Onhan tämä häkellyttävää, että Ilmastopaneeli tarjoaa kapeaan katsantokantaan perustuvia ehdotuksia, jotka eivät tuota ilmaston kannalta ratkaisuja, mutta saattavat tuottaa merkittäviä taloudellisia ja aluepoliittisia seurauksia. Ilmaston kannalta plus–miinus-nollavaikutuksia tuottavat ratkaisut eivät voi olla Lehtomäen mukaan politiikan keskiössä. – Nyt suurimmat päästölähteet energiasektorilla, liikenteessä ja rakentamisessa jäävät sivurooliin. –Tiedepaneelien tehtävänä on tukea päätöksentekoa tieteellisin arvioin, eikä rajata keskustelua yhteen näkökulmaan, vaan avata sitä. Tiedepaneeleilta odotan laajempaa katsantoa ja rohkeutta käsitellä myös epämukavia lähtötietoja, muistuttaa Le
Kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen: Suomi tulee rakentamisen päästöjen vähentämisessä jälkijunassa11.2.2026 12:01:06 EET | Artikkeli
Rakentamislain uudistus velvoittaa vähähiiliseen rakentamiseen Vaikka rakentaminen muodostaa noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä, vasta tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet sitovaksi osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. –Ilmastotavoitteiden olisi pitänyt näkyä rakentamista koskevassa lainsäädännössä jo aiemmin. Ilman sitovia velvoitteita tällä valtavasti päästöjä tuottavalla sektorilla hiilineutraalisuustavoite jäisi saavuttamatta. Tekninen valmius tähän on ollut olemassa, mutta poliittinen ja toimialan yhteinen tahtotila puuttuivat, sanoo lain valmistelutyöhän osallistunut Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen. Kunnianhimoinen puurakentamisen kasvu voisi olla Kuittisen mukaan yksi Suomen merkittävimmistä yksittäisistä ilmastotoimista, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa liikenteen ta
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme