Metsä Springin Niklas von Weymarn: Puupohjainen uusiutuva tekstiilikuitu uudistaa tekstiilimarkkinat Tavoitteena tekstiilikuidun valmistajien klusteri Suomeen

-Globaali kysyntä kestävästi tuotetulle tekstiilikuidulle on valtava. Maailmassa tuotetaan vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia tekstiilikuituja, joiden pääraaka-aineita ovat öljy- ja maakaasupohjaiset synteettiset kuidut.
Tekstiilikuidun kehitystyö on perustunut von Weymarnin mukaan Suomessa tehtyihin isoihin tutkimusohjelmiin ja perustutkimukseen, joista syntyi osaamista ja monien teollisten hankkeiden käynnistyminen. - Tämähän on mennyt kuin oppikirjoissa, että satsataan tutkimukseen ja kehitykseen, joka tuottaa uusia teknologioita ja tuotteistavia innovaatioita.
Puupohjainen tekstiilikuitu korvaa nykyisiä fossiilipohjaisia tekstiilikuituja
Fossiilipohjaisista tekstiilikuiduista irtoaa käytössä ja pesussa ympäristölle ja ihmisille haitallisia mikromuoveja. Tekstiilejä valmistetaan paljon myös puuvillasta, jonka tuotannossa on merkittäviä keinokasteluun, lannoitukseen ja torjunta-aineiden käyttöön liittyviä ongelmia.
-Teollinen puutekstiilikuitujen valmistus perustuu niin kutsutun liukosellun käyttöön. Tunnetuin valmistusmenetelmä ja tuote on viskoosi. Metsä Groupin Kuura-konsepti perustuu vastaavasti paperisellun hyödyntämiseen, eli liukosellu-välivaihe jää pois. Kun olemme yksi maailman suurimmista paperisellun valmistajista, saamme strategisen edun hyödyntämällä omaa raaka-ainetta jalostusarvon nostoon Suomessa, muistuttaa von Weymarn.
Kun tekstiilikuidun tuotanto integroidaan biotuotetehtaaseen, sellua ei tarvitse kuivata, mikä säästää energiaa. - Muuten valmistusprosessi käyttää biotuotetehtaan omaa puusta valmistuvaa uusiutuvaa energiaa. Näiden valintojen ansiosta lopputuotteen hiilijalanjälki on erittäin alhainen ja paperisellun valmistuksen integrointi tekstiilikuidun tuotantoon tuo meille globaaliin markkinaan kilpailukykyä, sanoo von Weymarn.
-Käytämme hiilijalanjäljen arvioinnissa ulkopuolisia tutkimuslaitoksia. He soveltavat arviointiin standardoitua elinkaarianalyysiä (engl. LCA), mikä osoittaa, että kehittämme Kuura-konseptimme on näiden tavoitteiden kannalta ylivoimainen verrattuna olemassa oleviin kaupallisiin puupohjaisiin tekstiilikuituihin.
von Weymarnin mukaan Kuura-tekstiilikuitu on paperisellusta valmistettava fossiiliton, biohajoava ja biopohjainen tuote. - Tulevaisuudessa sitä voidaan käyttää tekstiilien valmistuksessa sellaisenaan tai sekoitteena yhdessä muiden kuitujen kanssa. Koetehtaalta Kuura-katkokuitu ohjataan ensin langanvalmistukseen, minkä jälkeen siitä tehdään kangasta. Ensimmäisiä kuluttajatuotteita on jo markkinoilla. Tuotteiden lanseerauksessa teemme yhteistyötä japanilaisen kauppahuoneen Itochun kanssa.
Metsäkeskustelussa fossiilisia korvaavat tuotteet jääneet taka-alalle
Kun Suomessa metsäkeskustelu fokusoituu metsän käyttöön, uusien puupohjaisten tuotteiden substituutiovaikutus markkinoilla on jäänyt von Weymarnin mukaan hieman taka-alalle. -Sen sijaan, että haettaisiin ratkaisuja fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentämiseen, niin todetaan, että Pohjois-Euroopassa on paljon metsää, mikä voi toimia nieluna. Tämä luo sen harhan, että fossiilisten raaka-aineiden käyttöä voidaan jatkaa huolettomasti, kun kasvatetaan nieluja.
-Metsien nielu pysyy vahvana vain, jos metsänomistajille on motivaatio hoitaa metsää ja joku haluaa sitä ostaa. Jos teollisuus lakkaisi käyttämästä puuta, niin nielu kasvaisi jonkun aikaa ja alkaisi sitten heiketä puuston kasvun hidastuessa.
Suomen metsäklusteri tulee nähdä von Weymarnin mielestä tulevaisuudessa ekosysteeminä, jossa haetaan kumppanuuksia esimerkiksi tekstiili-, auto- ja kemianteollisuuden kesken. - Nämä kumppanuudet eivät välttämättä ole Suomessa, vaan esimerkiksi tämän tekstiilikuidun kehityshankkeen tärkein yhteistyökumppani on Japanissa. Tämä osoittaa, miten kovassa murrostilassa metsäteollisuus on.
-Uusien innovaatioiden tuotanto ja kuluttajamarkkinoiden saatavuus tulee tapauskohtaisesti arvioida, koska kuljetuskustannukset ovat avainasemassa. Meillä on kaksi kärkihanketta, Kuura-tekstiilikuitu ja uusi kolmiulotteinen Muoto-pakkaustuotteemme. Jälkimmäinen on sukua tutun munakennon kanssa. Kuljettamista varten Kuura-kuitu puristetaan tiiviiksi paaliksi, kun taas Muoto-tuotteet voidaan pinota päällekkäin pakkauskoon minimoimiseksi. Tuotannon sijoittaminen Suomeen edellyttää tiiviisti pakattuja tuotteita, toteaa von Weymarn.
Uusiutuva tekstiilikuitu vastaa tekstiilimarkkinoiden muutokseen
Metsäteollisuus joutuu uusien puupohjaisten tuotteiden myötä tutustumaan aivan uusiin markkinoihin ja niillä valitseviin käytäntöihin. Esimerkiksi tekstiilikuitumarkkinalla on vaatebrändeillä erittäin vahva rooli. - Brändinomistajat tukeutuvat myös meille uuteen tapaan auditoida tuotteiden ekologista ja yhteiskunnallista kestävyyttä.
-Tekstiilikuitujen kysynnän kasvaessa on synteettisten tekstiilikuitujen ja puuvillan rinnalle kehitettävä menetelmiä tuottaa kestävämmin materiaaleja. Kun ekologisten arvojen merkitys kasvaa kuluttajamarkkinoilla, sieltä tulee painetta vaatevalmistajille. Pikamuoti on ollut hyvä liiketoimintamalli ja siitä irtautuminen voi olla tuskallista. Me olemme nyt muutosvaiheessa, jossa tehdään kuten ennenkin, mutta puhutaan uudesta.
von Weymarn uskoo, että EU:n komission lainsäädäntöehdotukset tulevat vauhdittamaan muutosta. - EU:n uuden tekstiilistrategian tavoitteena on nimenomaan lisätä uusiutuvien, kestävien ja kierrätettävien raaka-aineiden ja materiaalien käyttöä tekstiilituotannossa. Nythän tekstiilijätettä syntyy valtavasti, kun markkinoilla on myymättömiä vaatteita, jotka tuhotaan.
Metsä Spring on kaupallisen puupohjaisen tekstiilikuidun kehitystyössä tutkimus- ja kehitystyön viimeisessä vaiheessa. - Meneillään olevan demonstraatiovaiheen jälkeen, mahdollisesti noin vuoden kuluttua, meillä on toivon mukaan edellytykset päättää liiketoiminnan aloittamisesta ja tehdasinvestoinnista Suomeen.
-Lupien hakeminen, tehtaan suunnittelu ja rakentaminen sekä uuden liiketoiminnan pystyttäminen vievät aikaa. Nämä, onnistuneen demonstraation jälkeen tapahtuvat toimet, vievät meidän maailmassamme vähintään kolme vuotta, arvioi von Weymarn.
Tekstiilikuidun isäntäpaikkakunnaksi on von Weymarnin mukaan tarjolla kaksi biotuotetehtaan vaihtoehtoa Äänekoski ja Kemi. - Paperiselluun perustuva Kuura– konseptimme tukeutuu biotuotetehtaan tehokkaaseen energiatuotantoon, jota voidaan hyödyntää tekstiilikuidun valmistuksessa.
Metsä Spring on Metsä Groupin innovaatioyritys, jonka tavoitteena on kehittää uutta liiketoimintaa puupohjaisiin arvoketjuihin liittyen. Tähän tavoitteeseen kuuluu sekä sijoitukset lupaaviin startup-yrityksiin maailmanlaajuisesti, että omien pilotti- ja demoprojektien edistäminen.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niklas von Weymarn
niklas.vonweymarn@metsagroup.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Marjatta ja Eino Kollin rahoittamaa ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta, puurakentamisesta ja puun käytön uusista mahdollisuuksista. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista laajasti metsäklusteriin liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Tutkimusjohtaja Taija Hämäläinen: Fossiilisten vaihtoehdot löytyvät puusta10.9.2025 09:31:04 EEST | Artikkeli
Suomi on uusiutuvien tuotteiden kehityksen eturintamassa Metsäteollisuuden prosessien sivuvirroissa syntyvistä ligniinistä ja biogeenisestä hiilidioksidista voi LUT yliopiston tutkimusjohtajan Taija Hämäläisen mukaan syntyä uusia teollisuudenaloja, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. –Maapallon ongelmien kuten ilmastomuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan teknologiahyppyjä ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen ja kiertotalouden edistäminen edellyttävät täysin uusia ratkaisuja. Uusien tuotteiden kehittäminen ei tapahdu Hämäläisen mukaan hetkessä. –Isossa mittakaavassa markkinoille pääsy vie helposti yli kymmenen vuotta, vaikka pienempiä sovelluksia nähdään jo aiemmin. –Suomi on tässä kehityksessä etulinjassa. Metsäteollisuuden vahva pohja ja tutkimuslaitosten aktiivisuus ovat tehneet Suomesta suunnannäyttäjän. Jo nyt Suomessa toimii pilottihankkeita, kuten Metsä Groupin Raumalle rakentama laitos, jossa biogeenistä hiilidioksidia o
Metsäkeskuksen Pekka Pennanen: Kaavoitusta ei tule käyttää metsäsuojelun välineenä1.9.2025 13:16:19 EEST | Artikkeli
Suomen tiheimmin asutulla alueella Uudellamaalla metsätaloutta haastavat väestönkasvu, infrarakentaminen, uusiutuvan energian hankkeet ja siirtoverkkojen laajennus. Arvioiden mukaan alueella menetetään vuosittain noin 1 000 hehtaaria metsämaata muuhun käyttöön. Nämä menetykset ovat usein pysyviä, koska rakentamisen alle jäänyt metsä ei palaudu metsätalouskäyttöön. –Metsätalouden ja muun maankäytön yhteensovittaminen on yhä monimutkaisempaa, kun kaavoituksessa on otettava huomioon samanaikaisesti asumisen, liikenteen, energiantuotannon, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön tarpeet. Tämä aiheuttaa väistämättä ristiriitoja eri intressiryhmien välillä, sanoo elinkeinopäällikkö Pekka Pennanen Metsäkeskuksesta. Metsien suojeluun kannustetaan Pennasen mukaan vapaaehtoisuuden kautta. –Metsäkeskuksen linja on, että suojelutoimet perustuvat vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaavat ole ensisijainen suojelun väline. Tavoitteena on, että metsänomistajalle korvataan taloudellinen menetys, mikä tukee myös oma
Ovatko metsänomistajaperheet valmiita sukupolvenvaihdokseen21.8.2025 09:30:56 EEST | Artikkeli
Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun Yksi Metsämuseo Luston merkittävimmistä viimeaikaisista yhteiskunnallisista avauksista liittyy metsänomistajien sukupolvenvaihdokseen. – Olemme yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa toteuttaneet hankkeen, missä kannustetaan perheitä puhumaan suvun metsistä, niiden merkityksestä, arvosta ja tulevaisuudesta, sanoo toimitusjohtaja Niina Uronen. – Haluamme nostaa esiin metsäomistuksen ylisukupolvisuutta. Se muistuttaa, että jos metsään ei sitouduta tai siitä ei osata keskustella, omaisuus voi päätyä myyntiin ja kadottaa suvun yhteyden metsään. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös kulttuurinen ja ekologinen menetys, muistuttaa Uronen. Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan johdolla on kehitetty keskustelumenetelmä, jonka avulla metsänomistajuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä avoimesti. Keskustelulla haetaan vastauksia kysymyksiin, mitä metsä merkitsee yksilölle, suvulle, yhteisölle tai Suomelle. – Vaikka metsät edelleen siirt
Stora Enson Antto Kauhanen: Suomi putoamassa puurakentamisen kasvavasta valtavirrasta Euroopassa13.8.2025 10:47:20 EEST | Artikkeli
Laki rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoista jäi torsoksi Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhasen mukaan Suomesta puuttuu kunnianhimo puurakentamisen edistämisessä, vaikka samaan aikaan puurakentaminen on kokenut kansainvälisesti renessanssin. – Puurakentaminen on siirtynyt Keski-Euroopassa marginaalista kohti rakentamisen valtavirtaa. Ranska on määrätietoisesti ohjannut regulaatiolla rakentamista vähähiilisyyden suuntaan. Tanska on asettanut kunnianhimoisimmat päästörajat koko rakentamisalalle. Suomessa vastaavaa kunnianhimoa ei ole vielä nähty, me on pudottu siinä tasossa kakkosliigaan. Kauhasen mukaan yhteiskunnan käytännön toimet puurakentamisen edistämiseksi ovat jääneet vaatimattomiksi. – Lainsäädännön tuore ilmastosääntely on jäänyt torsoksi, kun hiilirajat asetettiin tasolle, joka ei pakota muuttamaan nykykäytäntöjä. Tämän seurauksena puurakentaminen ei saa tarvittavaa sysäystä kohti valtavirtaa. –Yksi puun merkittävimmistä vahvuuksi
Seppo Vuokko: Metsäkeskustelussa vallalla yhden totuuden ääni6.8.2025 10:40:43 EEST | Artikkeli
Monen vuosikymmenen uran tunnettuna kasvitieteilijänä tehnyt Seppo Vuokko kokee joutuneensa toisinajattelijan rooliin, jota ei koe omakseen. – Minut on julkisesti siirretty ympäristökeskustelun marginaaliin, kun esitän mediassa valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Ympäristökeskustelua hallitsee yksi totuus, aivan kuten 1970-luvun vasemmistolaisesti värittyneessä yhteiskunnassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme