Metsä Springin Niklas von Weymarn: Puupohjainen uusiutuva tekstiilikuitu uudistaa tekstiilimarkkinat Tavoitteena tekstiilikuidun valmistajien klusteri Suomeen
-Globaali kysyntä kestävästi tuotetulle tekstiilikuidulle on valtava. Maailmassa tuotetaan vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia tekstiilikuituja, joiden pääraaka-aineita ovat öljy- ja maakaasupohjaiset synteettiset kuidut.
Tekstiilikuidun kehitystyö on perustunut von Weymarnin mukaan Suomessa tehtyihin isoihin tutkimusohjelmiin ja perustutkimukseen, joista syntyi osaamista ja monien teollisten hankkeiden käynnistyminen. - Tämähän on mennyt kuin oppikirjoissa, että satsataan tutkimukseen ja kehitykseen, joka tuottaa uusia teknologioita ja tuotteistavia innovaatioita.
Puupohjainen tekstiilikuitu korvaa nykyisiä fossiilipohjaisia tekstiilikuituja
Fossiilipohjaisista tekstiilikuiduista irtoaa käytössä ja pesussa ympäristölle ja ihmisille haitallisia mikromuoveja. Tekstiilejä valmistetaan paljon myös puuvillasta, jonka tuotannossa on merkittäviä keinokasteluun, lannoitukseen ja torjunta-aineiden käyttöön liittyviä ongelmia.
-Teollinen puutekstiilikuitujen valmistus perustuu niin kutsutun liukosellun käyttöön. Tunnetuin valmistusmenetelmä ja tuote on viskoosi. Metsä Groupin Kuura-konsepti perustuu vastaavasti paperisellun hyödyntämiseen, eli liukosellu-välivaihe jää pois. Kun olemme yksi maailman suurimmista paperisellun valmistajista, saamme strategisen edun hyödyntämällä omaa raaka-ainetta jalostusarvon nostoon Suomessa, muistuttaa von Weymarn.
Kun tekstiilikuidun tuotanto integroidaan biotuotetehtaaseen, sellua ei tarvitse kuivata, mikä säästää energiaa. - Muuten valmistusprosessi käyttää biotuotetehtaan omaa puusta valmistuvaa uusiutuvaa energiaa. Näiden valintojen ansiosta lopputuotteen hiilijalanjälki on erittäin alhainen ja paperisellun valmistuksen integrointi tekstiilikuidun tuotantoon tuo meille globaaliin markkinaan kilpailukykyä, sanoo von Weymarn.
-Käytämme hiilijalanjäljen arvioinnissa ulkopuolisia tutkimuslaitoksia. He soveltavat arviointiin standardoitua elinkaarianalyysiä (engl. LCA), mikä osoittaa, että kehittämme Kuura-konseptimme on näiden tavoitteiden kannalta ylivoimainen verrattuna olemassa oleviin kaupallisiin puupohjaisiin tekstiilikuituihin.
von Weymarnin mukaan Kuura-tekstiilikuitu on paperisellusta valmistettava fossiiliton, biohajoava ja biopohjainen tuote. - Tulevaisuudessa sitä voidaan käyttää tekstiilien valmistuksessa sellaisenaan tai sekoitteena yhdessä muiden kuitujen kanssa. Koetehtaalta Kuura-katkokuitu ohjataan ensin langanvalmistukseen, minkä jälkeen siitä tehdään kangasta. Ensimmäisiä kuluttajatuotteita on jo markkinoilla. Tuotteiden lanseerauksessa teemme yhteistyötä japanilaisen kauppahuoneen Itochun kanssa.
Metsäkeskustelussa fossiilisia korvaavat tuotteet jääneet taka-alalle
Kun Suomessa metsäkeskustelu fokusoituu metsän käyttöön, uusien puupohjaisten tuotteiden substituutiovaikutus markkinoilla on jäänyt von Weymarnin mukaan hieman taka-alalle. -Sen sijaan, että haettaisiin ratkaisuja fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentämiseen, niin todetaan, että Pohjois-Euroopassa on paljon metsää, mikä voi toimia nieluna. Tämä luo sen harhan, että fossiilisten raaka-aineiden käyttöä voidaan jatkaa huolettomasti, kun kasvatetaan nieluja.
-Metsien nielu pysyy vahvana vain, jos metsänomistajille on motivaatio hoitaa metsää ja joku haluaa sitä ostaa. Jos teollisuus lakkaisi käyttämästä puuta, niin nielu kasvaisi jonkun aikaa ja alkaisi sitten heiketä puuston kasvun hidastuessa.
Suomen metsäklusteri tulee nähdä von Weymarnin mielestä tulevaisuudessa ekosysteeminä, jossa haetaan kumppanuuksia esimerkiksi tekstiili-, auto- ja kemianteollisuuden kesken. - Nämä kumppanuudet eivät välttämättä ole Suomessa, vaan esimerkiksi tämän tekstiilikuidun kehityshankkeen tärkein yhteistyökumppani on Japanissa. Tämä osoittaa, miten kovassa murrostilassa metsäteollisuus on.
-Uusien innovaatioiden tuotanto ja kuluttajamarkkinoiden saatavuus tulee tapauskohtaisesti arvioida, koska kuljetuskustannukset ovat avainasemassa. Meillä on kaksi kärkihanketta, Kuura-tekstiilikuitu ja uusi kolmiulotteinen Muoto-pakkaustuotteemme. Jälkimmäinen on sukua tutun munakennon kanssa. Kuljettamista varten Kuura-kuitu puristetaan tiiviiksi paaliksi, kun taas Muoto-tuotteet voidaan pinota päällekkäin pakkauskoon minimoimiseksi. Tuotannon sijoittaminen Suomeen edellyttää tiiviisti pakattuja tuotteita, toteaa von Weymarn.
Uusiutuva tekstiilikuitu vastaa tekstiilimarkkinoiden muutokseen
Metsäteollisuus joutuu uusien puupohjaisten tuotteiden myötä tutustumaan aivan uusiin markkinoihin ja niillä valitseviin käytäntöihin. Esimerkiksi tekstiilikuitumarkkinalla on vaatebrändeillä erittäin vahva rooli. - Brändinomistajat tukeutuvat myös meille uuteen tapaan auditoida tuotteiden ekologista ja yhteiskunnallista kestävyyttä.
-Tekstiilikuitujen kysynnän kasvaessa on synteettisten tekstiilikuitujen ja puuvillan rinnalle kehitettävä menetelmiä tuottaa kestävämmin materiaaleja. Kun ekologisten arvojen merkitys kasvaa kuluttajamarkkinoilla, sieltä tulee painetta vaatevalmistajille. Pikamuoti on ollut hyvä liiketoimintamalli ja siitä irtautuminen voi olla tuskallista. Me olemme nyt muutosvaiheessa, jossa tehdään kuten ennenkin, mutta puhutaan uudesta.
von Weymarn uskoo, että EU:n komission lainsäädäntöehdotukset tulevat vauhdittamaan muutosta. - EU:n uuden tekstiilistrategian tavoitteena on nimenomaan lisätä uusiutuvien, kestävien ja kierrätettävien raaka-aineiden ja materiaalien käyttöä tekstiilituotannossa. Nythän tekstiilijätettä syntyy valtavasti, kun markkinoilla on myymättömiä vaatteita, jotka tuhotaan.
Metsä Spring on kaupallisen puupohjaisen tekstiilikuidun kehitystyössä tutkimus- ja kehitystyön viimeisessä vaiheessa. - Meneillään olevan demonstraatiovaiheen jälkeen, mahdollisesti noin vuoden kuluttua, meillä on toivon mukaan edellytykset päättää liiketoiminnan aloittamisesta ja tehdasinvestoinnista Suomeen.
-Lupien hakeminen, tehtaan suunnittelu ja rakentaminen sekä uuden liiketoiminnan pystyttäminen vievät aikaa. Nämä, onnistuneen demonstraation jälkeen tapahtuvat toimet, vievät meidän maailmassamme vähintään kolme vuotta, arvioi von Weymarn.
Tekstiilikuidun isäntäpaikkakunnaksi on von Weymarnin mukaan tarjolla kaksi biotuotetehtaan vaihtoehtoa Äänekoski ja Kemi. - Paperiselluun perustuva Kuura– konseptimme tukeutuu biotuotetehtaan tehokkaaseen energiatuotantoon, jota voidaan hyödyntää tekstiilikuidun valmistuksessa.
Metsä Spring on Metsä Groupin innovaatioyritys, jonka tavoitteena on kehittää uutta liiketoimintaa puupohjaisiin arvoketjuihin liittyen. Tähän tavoitteeseen kuuluu sekä sijoitukset lupaaviin startup-yrityksiin maailmanlaajuisesti, että omien pilotti- ja demoprojektien edistäminen.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niklas von Weymarn
niklas.vonweymarn@metsagroup.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Marjatta ja Eino Kollin rahoittamaa ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta, puurakentamisesta ja puun käytön uusista mahdollisuuksista. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista laajasti metsäklusteriin liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Koskisen Oyj:n Jukka Pahta: Puurakentamisesta on tullut ikuinen lupaus11.12.2025 09:22:51 EET | Artikkeli
Lainsäädäntö ei edistä ilmastoystävällistä puurakentamista Kaksi vuosikymmentä sitten Suomessa käytettiin rakentamiseen viisi miljoonaa kuutiota puutavaraa ja nyt kaksi miljoonaa. – Pudotus on dramaattinen. Puuta käyttävä pientalorakentaminen on romahtanut 14 tuhannesta talosta kolmannekseen ja kerrostalorakentamisessa puun käytön osuus on edelleen vähäinen, sanoo Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta. –Sopii kysyä, miksi puurakentaminen ei Suomessa kasva, vaikka muualla Euroopassa se on jo valtavirtaa. Ruotsissa kerrostaloasuntojen puukäyttö on paikoitellen 20–30 prosentin luokkaa, kun se on meillä muutamaa prosentin tasolla. Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa ja Baltian maissa puukerrostalorakentaminen on arkea. Esimerkiksi Tallinnassa uudet talot ovat hienoja hybridirakenteita, joita Suomessa ei juuri näy. Puutuoteteollisuuden tuotteita rakennus-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle valmistavan yrityksen toimitusjohtaja näkee Suomessa puurakentamisen esteenä rakenteellise
Metsä360 palkinnon voittanut Woodio tähtää vientiin3.12.2025 08:45:00 EET | Artikkeli
Euroopassa tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille Puukomposiitista valmistetuista design- kylpyhuonekalusteista tunnettu Woodio Oy voitti tämän vuoden Metsä360 palkinnon. Yrityksen kehittämä maailman ensimmäinen vedenkestävä puukomposiitti on yhdistelmä metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvää puuhaketta ja hartsipohjaista sidosainetta. –Seuraava kehitysvaihe on se, että me lähdemme vahvasti kansainvälistymään. Meillä on Lahdessa uusi tehdas, kapasiteettia ja uskottavuutta lähteä vientimarkkinoille, sanoo Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. Englanti, saksankielinen Eurooppa ja Benelux maat ovat Koskenojan mukaan ensisijaisia viennin kohdemaita. – Euroopassa on monia maita, jotka ovat edistyneitä viherrakentamisessa ja asettaneet tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille, mikä suosii puurakentamista. Uskomme, että meidän tuotteemme kulkevat käsi kädessä ekologisen rakentamisen kasvun kanssa. –Ekologisuuden ja pienen hiilijalanjäljen lisäksi tuotteen design ja esteettis
Johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi: Metsäsektorilta tarvitaan ratkaisuja uuteen aikaan26.11.2025 10:16:19 EET | Artikkeli
Lisää kansainvälisiä kumppanuuksia ja korkeampaa jalostusarvoa Suomalainen metsäsektori on käännekohdassa, jonka mittakaavaa ei ole vielä täysin ymmärretty, sanoo pitkän uran metsäsektorilla tehnyt johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi. –Muutos on ollut hidas ja on aika ryhtyä rakentamaan ratkaisuja, jotka vievät toimialaa uuteen aikaan – kuluttajamarkkinoille, kansainvälisiin kumppanuuksiin ja korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Koipijärven mukaan kyse ei ole syklistä, vaan pysyvästä muutoksesta. – Olen nähnyt metsäsektorilla kolmen vuosikymmen aikana monta sykliä, mutta nyt metsäsektori elää hetkessä, jossa vanhat menestystarinat eivät kanna. Paperin ja sellun varaan rakentunut volyymibisnes on ollut omassa ajassaan vahva ja sen varaan on rakennettu yhteiskuntaa, mutta nyt kestävä kasvu vaatii uutta kulttuuria synnyttämään menestystä. –Suomalainen metsäteollisuus kohtaa haasteita globaaleilla markkinoilla, koska se on yhä monimutkaisempi ja arvaamattomampi ja vaatii yhä laajempaa k
Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi (emer.): Suomen ilmastotavoitteiden aikajänne liian lyhyt19.11.2025 08:24:02 EET | Artikkeli
Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppia (emer.) pidetään kansainvälisessä tiedeyhteisössä metsien ”hiilinielun löytäjänä”. Kauppi on osallistunut vuosikymmenen ajan hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC: n työskentelyyn. -Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista hiilinieluja kasvattamalla, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu entiseen tapaan. Vaikka metsien hiilen nieluilla on merkitystä, niiden voima ei riitä, ellei ongelman ytimeen puututa. Maailman päästöt kohoavat edelleen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee ennätysvauhtia hiilen nieluista huolimatta. Kaupin mukaan metsäkeskustelu on politisoitunut ja kärsinyt polarisaatiosta. –Tutkimus on pirstoutunut, media yksinkertaistaa ja somessa haetaan klikkejä faktojen sijaan. Vaikka puusto tunnetaan hyvin, ymmärrys kokonaisuudesta hämärtyy, kun keskustelu kaventuu mielipiteiksi. Suomen metsien nielujen kehitys muutaman vuoden tähtäyksellä on saanut kotima
Metsäbiotalouden tiedepaneelin pj. Antti Asikainen: EU:n sääntelyviidakko luo epävarmuutta metsäalalle12.11.2025 09:10:44 EET | Artikkeli
EU:n metsiin vaikuttavien 80 aloitteen yhteisvaikutuksia ei arvioitu Metsäbiotalouden tiedepaneeli selvitti EU:n ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkojen vaikutuksia metsäbiotalouteen Suomessa, EU:ssa ja globaalisti. – Ongelma on se, että sääntelyviidakko luo ylimääräistä epävarmuutta metsänomistajien ja investorien keskuudessa. Sääntelyn kansallinen toimeenpano tuottaa toivottujen vaikutusten lisäksi myös kielteisiä vaikutuksia. –Tämä on seurausta siitä, että EU:n metsien käyttöön liittyvien yli 80 politiikkatoimen yhteisvaikutuksia metsäbiotalouteen ei ole systemaattisesti arvioitu, sanoo Tiedepaneelin puheenjohtaja, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen. EU:n velvoittava metsiä koskeva sääntely on Asikaisen mukaan lisääntynyt vuodesta 2019 alkaen, kun ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat nousseet sääntelyn keskiöön. – EU - sääntelyn kohteet ja tavoitteet eivät nouse ensi sijassa metsäbiotalouden tarpeista, vaan maataloussektorilta. Tämä näkyy esimerkiksi metsäk
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme