Audiomedia Oy

Metsäjohtaja Karoliina Niemi: Metsätalous uhkaa jäädä alisteiseksi EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikalle

Jaa
Euroopan Unionissa on meneillään useita metsätalouteen vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita, jotka vievät metsätaloutta yhä vahvemmin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piiriin. Maankäyttösektorin ilmastovaikutuksia säätelevä LULUCF, puun energiakäyttöä säätelevä uusiutuvan energian direktiivi (RED) ja metsäsektorin rahoitukseen vaikuttava kestävän rahoituksen taksonomia vaikuttavat metsien käyttöön ensi sijassa luonnon monimuotoisuuden ja metsien hiilinieluroolin säilymisen kannalta.
Metsäjohtaja Karoliina Niemi. Kuva: Metsäteollisuus
Metsäjohtaja Karoliina Niemi. Kuva: Metsäteollisuus

EU:n metsäpolitiikkaa seuraavan Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemen mukaan metsäteollisuus on saanut ilmastotiekartastaan - tuotteiden ilmastohyödyistä, tehtaiden päästövähennyksistä ja metsävarojen kasvattamisesta - rohkaisevaa palautetta komissiosta. - Tästä huolimatta koko metsäsektorin edunvalvonnalla riittää tekemistä.

-LULUCF:n uudelleenavaamisen uhkakuvat ovat samat kuin ennenkin. Hiilinielujen laskentatapa ei ole Suomen kaltaisten metsämaiden kannalta oikea. Nykyisen laskentatavan mukaan metsistämme voi tulla niin sanottu laskennallinen päästölähde siitäkin huolimatta, että metsät ovat todellisuudessa vahvoja nieluja eli sitovat merkittävästi enemmän hiiltä kuin metsästä poistuu.

-Suomen kannalta nielujen ja päästöjen tulee olla jäsenvaltiokohtaisia, eikä toinen maa saa laskea hyväkseen toisen maan nieluja. Ei voi olla oikein, että saksalainen autoteollisuus voisi Suomen hyvin kasvavien metsien varjolla jatkaa fossiilisia päästöjään. Lisäksi tulee muistaa puupohjaisten tuotteiden globaalit ilmastohyödyt fossiilisista päästöistä irrottauduttaessa. Samalla koko metsäsektori tuottaa työtä ja hyvinvointia läpi Suomen.

Niemen mukaan nielupolitiikassa ei pitäisi haikailla joidenkin menneiden vuosien (2000-2009) metsänhoidolla saatuja nielulukemia, kuten LULUCF:n osalta tehtiin viimeksi. - Sen sijaan tulisi tavoitella elinvoimaisilla ja hyvin kasvavilla metsillä nieluja pitkälle tulevaisuuteen ja valmistaa puusta tuotteita samaan aikaan.

-Teemme läheistä yhteistyötä metsäasioissa Ruotsin ja muiden metsäisten maiden kanssa. En maalaile mustia pilviä lopputuloksen suhteen, mutta nyt on tehtävä aktiivista ja hyvää edunvalvontaa ja saatava aikaan metsämaille reilu laskentamalli.

Uusiutuvan energian RED II direktiivin osalta Niemi muistuttaa, että direktiivin tulisi edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöä eikä estää sitä. REDII sisältää metsäbiomassalle kestävyyskriteerit, joiden täyttyessä puupohjainen energia katsotaan kestäväksi. Komissio on halukas avaamaan REDII:n ja samalla kyseiset kestävyyskriteerit.

-Metsäbiomassan kestävyyskriteerejä ei tulisi nyt avata, koska niiden toimeenpano on vasta alkamassa On annettava toimijoille työrauha viedä nykyiset kestävyyskriteerit käytäntöön ja siten nähdä, miten ne toimivat, katsoo Niemi.

Rahoituksen taksonomian kriteerit kohtuuttomia metsänomistajille

Kestävän rahoituksen taksonomia koskee välittömästi myös metsäsektoria. Komission esityksen tavoitteena on ulottaa ilmastotavoitteet koskemaan myös eurooppalaista rahoitusjärjestelmää ja sitoa myös metsäsektorin kestävä rahoitus ilmastokriteereiden toteutumiseen. Metsäteollisuus pitää kestävän rahoituksen periaatetta tärkeänä, mutta yksityiskohtaiset kriteerit sisältävät useita haasteita.

- Vihreiden rahoitusvälineiden käyttöönotto edellyttää yli 500 henkilön yrityksiltä yksityiskohtaista kestävyyden raportointia. Rahoittajat voivat esimerkiksi lainaa haettaessa edellyttää taksonomian mukaista toimintaa kuitenkin myös pienemmiltä yrityksiltä sekä yksittäisiltä metsänomistajilta. Taksonomian metsätalouden ilmastotavoitteita koskevat kriteerit ovat erittäin monimutkaiset ja jättävät varaa erilaisille tulkinnoille, kuvailee Niemi.

Komission ajamat uudistukset vievät metsätalouden yhä vahvemmin alisteiseksi ilmastopolitiikan tavoitteille. Taksonomia toisi nykymuodossaan Niemen mukaan valtaisan byrokratian perheomisteiseille metsätaloudelle. - Komission ehdotuksessa 13 hehtaarin suuruiset ja sitä suuremmat metsätilat tulisivat ilmastolaskelmia edellyttävien säädösten piiriin.

- Ei ole mitään syytä mennä esimerkiksi nielujen seurannassa metsätilakohtaiseen tarkasteluun, vaan maatason seurannan tulisi riittää. Meillä on 100-vuotisjuhlaansa viettävä valtakunnan tason metsien inventointijärjestelmä, mikä tuottaa riittävää ja luotettavaa tietoa metsien kasvusta ja poistumasta ja siten myös nielutasoista. Ei ole mieltä, että yksittäinen metsänomistaja alkaisi tuottamaan monimutkaisia metsien nielulaskelmia.

Niemi ei usko, että tiukat metsätaloudelle asetettavat kriteerit edistävät ilmastotavoitteita. - Elleivät kriteerit ole toimeenpanokelpoisia ja metsänomistajille kohtuullisia, säädökset kääntyvät kestävää biotaloutta vastaan. Metsäteollisuuden ilmastotiekartta, jossa myös MTK oli mukana metsien kasvun osalta, osoittaa aktiivisen ja oikeaan aikaan toteutetun metsänhoidon olevan kustannustehokasta ilmastotyötä. Samalla saadaan raaka-ainetta ympäristöystävällisten puupohjaisten tuotteiden valmistukseen.

Kestävä metsätalous ei aiheuta metsäkatoa

Parhaillaan EU:ssa käsitellään myös metsäkatoaloitetta ja luonnon monimuotoisuutta koskevaa strategiaa. Jälkimmäisestä Suomessa Luonnonvarakeskus ja Ympäristökeskus tekevät arvioitaan. EU-tason tavoitteena on 30 prosentin suojeluosuus maa-alasta, mistä kymmenen prosenttia olisi tiukan suojelun piirissä.

-Suomen vierailullaan ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius totesi, että nämä ovat EU:n tavoitteita, ei maakohtaisia. Kun meillä on vapaaehtoisella suojelulla ja talousmetsien luonnonhoidolla saavutettu hyviä tuloksia, on niitä pyrittävä näyttämään EU:lle.

Vaikka metsäkatoa koskevan lainsäädännön painopiste onkin alueellisesti toisaalla, on Niemen mukaan muistettava, että kestävä metsätalous ei aiheuta metsäkatoa. - Puuston korjaaminen ei tarkoita metsäkatoa, kuten joskus virheellisesti Suomenkin oloissa sanotaan. Metsän uudistaminen on Suomessa metsänomistajan lakisääteinen velvollisuus. Metsäkatoa on se, kun tiestön ja rakennusten rakentamisen seurauksena tapahtuu pysyvää maankäytön muutosta, tai metsää raivataan pelloksi.

- Siksi on tärkeää, että Suomessa samaan aikaan edistetään metsitystä. Myös komissiolla on tavoite, että Eurooppaan istutettaisiin vuoteen 2030 mennessä kolme miljardia puuta lisää.

Komission metsästrategia nojaa metsien nieluihin ja monimuotoisuuteen

Pitkään EU:n metsäpolitiikkaa seuranneen Niemen mukaan nykyisen komission toimintatapa ja suhtautuminen metsätalouteen on erilainen edeltäjäänsä verrattuna. –Syksyllä hyväksyttäväksi tulevan metsästrategian suhteen haaste on siinä, että se tullee tarkastelemaan metsiä pääosin luonnon monimuotoisuuden ja metsien hiilinieluroolin kautta. Metsäisten maiden näkökulmasta on tärkeää, että strategia korostaa koko metsätalouden arvoketjun ja puupohjaisten tuotteiden merkitystä.

-Vaikka komission markkinoiman Green Deal - ohjelman tulisi olla vihreän kasvun ohjelma, ei siinä tuoda riittävästi esiin uusiutuvien raaka-aineiden ja niistä valmistettujen ympäristöystävällisten tuotteiden mahdollisuuksia. Nyt Green Dealin alla olevissa aloitteissa korostetaan metsien osalta hiilinielujen riittävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta, eikä metsätalouden taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia.

Komissio ei näytä Niemen mielestä tunnistavan laajasti puupohjaisia ratkaisuja. – Esimerkiksi puurakentaminen ja muut puupohjaiset substituutiotuotteet korvaavat muovipohjaisia ja muita uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Tämä ajatus on mukana esimerkiksi kansallisessa kiertotalousstrategiassa. Puupohjaisilla tuotteilla on ilmastotavoitteiden kannalta suuri merkitys, ja niiden markkinan arvioidaan kasvavan jopa 200 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

-Kun komission fokus on luonnon monimuotoisuudessa ja ilmastossa, siitä seuraa, että ympäristö- ja ilmastokomissaarin roolit ovat myös metsäasioissa korostuneet. Toivoisimme, että maatalouskomissaarilla olisi EU:n metsäpolitiikassa vahvempi rooli metsien talouskäytön puolestapuhujana, sanoo Niemi.

Metsäkeskustelu kaipaa kokonaisvaltaista näkemystä

Suomi ei ole Niemen mukaan ainoa jäsenmaa, jonka mielestä metsiä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisemmin ja ottaa huomioon myös niiden työllisyys- ja talousvaikutukset. - Suomi, Ruotsi ja Itävalta muodostavat metsäasioissa eräänlaisen ydinryhmän, jota muun muassa Baltian maat, Slovenia, Tsekki, Slovakia usein tukevat.

-Me tarvitsemme tiivistä yhteistyötä metsäteollisuuden kesken eri maissa sekä metsämaiden hallitusten välillä. Kun tiedämme, että metsien merkitys ja ajattelu metsistä on erilainen eri maissa, ymmärrystä kestävästä ja pitkäjänteisestä metsätaloudesta on vaikea saada läpi.

Niemen mukaan on tärkeää, että erilaisista painotuksista huolimatta metsistä keskustellaan. - Siinä on oltava mukana rakentavalla otteella ja pyrittävä tuomaan esiin metsien kokonaisvaltainen merkitys. Metsien taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat voidaan yhdistää osana kestävää metsien hoitoa ja käyttöä. Metsätalouden merkitys on ollut, on edelleen ja uskon että tulevaisuudessakin on iso osa suomalaisten elämää sekä talouden tukipilari.


Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
karoliina.niemi@forestindustries.fi

Kuvat

Metsäjohtaja Karoliina Niemi. Kuva: Metsäteollisuus
Metsäjohtaja Karoliina Niemi. Kuva: Metsäteollisuus
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli

Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee

MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli

Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol

Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli

Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi

Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli

Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks

Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli

Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye