Metsänomistaja Riitta Torikka: Julkisuuden metsävastainen vyörytys syyllistää aiheetta metsänomistajia

Ilmastomuutoksen kustannukset halutaan metsänomistajien maksettaviksi

Monet metsänomistajat ovat valkealalaisen metsänomistaja Riitta Torikan mielestä lannistuneet metsiin kohdistuvasta julkisesta vyörytyksestä. – Jokainen valtamedian uutinen ilmastomuutoksesta, luontokadosta tai monimuotoisuuden haasteista liitetään metsiin. Minusta pitäisi näyttää ilmastoa lämmittäviä hiilikasoja, liikennettä tai luontokatoa aiheuttavaa rakentamista eli ilmastomuutoksen todellisia syyllisiä.    

–Metsät eivät lämmitä ilmastoa ja hakkuualueet uudistuvat aina. Miten Ilmasto- ja Luontopaneelien edustajat voivat kaataa ilmastomuutoksen kustannukset metsänomistajien vastuulle ja maksettavaksi, vaikka päästöjä aiheuttavien taakanjakosektoreiden pitäisi parantaa vauhtiaan ilmastotalkoissa, kysyy Torikka.

Torikka arvelee, että on helpompaa pelata metsänomistajien omaisuudella kuin vähentää lämmityksen, kulutuksen ja liikenteen päästöjä. – Meille metsät ovat arvokasta sukupolvelta toiselle siirtyvää omaisuutta, jota emme tahallaan tuhoa.

-Luontokatoa tapahtuu siellä, missä metsä muutetaan vaikkapa rakentamisen takia lopullisesti muuhun käyttöön. Ei täällä maalaiskylän maisemassa näy luontokatoa. Kaupunkilaistenkin kannattaisi mennä vaikkapa iltarasteille, niin näkee läheltä aitoa suomalaista metsäluontoa, suosittelee itsekin suunnistusta harrastava Torikka.

Metsänomistajuutta kyseenalaistetaan

Metsäkeskustelun Torikka kokee lannistavana, mutta samalla kannustaa näyttämään miten väärässä arvostelijat ovat. – Minua innostaa se, että metsälaki antaa metsänomistajalle paljon vapauksia oman metsänsä hoitoon. Tavallisessa talousmetsässäkin voi tehdä luonnonhoitotoimia. Hoitamattoman ja riukuuntuneen pusikon voi ennallistaa luontoarvoiltaan monimuotoiseksi vain hakkaamalla ja uudistamalla eli aloittamalla alusta.

– Se lannistaa, että metsänomistajuus on asetettu kyseenalaiseksi. Metsistä on tullut kaikkien asia ja kaikilla tuntuu olevan oikeus antaa meille neuvoja, vaikka ei ole mitään käsitystä metsätaloudesta. Moni metsänomistaja sanoo, ettei uskalla tehdä metsässään mitään tai osallistua keskusteluun, kun julkinen mielipide on niin metsäkielteinen.

– Itse uskon siihen, että suomalaiset ovat tolkun kansaa, vaikka somessa näitä öyhöttäjiä riittää. Mutta riittää siellä peukuttajiakin. Minua ei pelota julkinen keskustelu, kun tietää että takana on MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten kaltaiset vahvat organisaatiot.  

Kun julkisuudessa luodaan kuvaa, että hakkuut ovat metsän loppu, Torikalle metsänhoito alkaa hakkuista. – Hakkuilla tuotetaan uusiutuvaa raaka-ainetta puunjalostuksen tarpeisiin ja sen jälkeen istutetaan uusia taimia, joista kasvaa uusi metsä. Olen monipuolistanut metsissäni puulajeja, mutta kangasmaalle ei saada sekametsää eikä savimaalle mäntymetsää, muistuttaa Torikka.

-Sotien jälkeen on Suomen metsät saatu hienoon kuntoon. Nyt kuvitellaan, että kun metsissä ei tehdä mitään, se pelastaa ilmaston, vaikka metsien hoitamattomuus on suurinta myrkkyä myös ilmastotavoitteille.

Metsillä on vahva tulevaisuus

Valkealan Selänpäässä asuvasta agrologi, maatalousyrittäjä Riitta Torikasta tuli nuorena parikymppisenä maa- ja metsätilan omistaja. Oman karjan hoito vaihtui vuosien varrella karjanhoitoyrittäjyyteen vieraan tilan navetassa, aktiiviseen metsänomistajuuteen ja luottamustehtävien hoitoon niin MTK:n kuin Metsänhoitoyhdistysten toiminnassa.

Torikan mielestä keskusteluun tarvitaan tavallisten metsänomistajien puhetta tavallisille suomalaisille. – Ei kannata mennä kansallispuistoihin, vaan tulla talousmetsiin katsomaan, minkälaista metsäluontoa siellä on. Meillä on maailmanlaajuisesti ajatellen ainutlaatuinen jokamiehen oikeus, mikä antaa kaikille vapaan liikkumisen, marjastuksen ja sienestyksen oikeuden yksityisiin metsiin.

– Ympäristöväki neuvoo meitä hankkimaan elantomme marjoja keräämällä hakkuiden sijaan. Sittenhän pitäisi luopua jokamiehen oikeudesta, jos joudun kasvattamaan mustikoita omaksi tuloksi, eikä se kuullosta hyvältä.

Metsä on tulevaisuudessa Torikan mielestä monien mahdollisuuksien paikka. -Itse uskon, että metsällä on vahva tulevaisuus. Kaikki ne kehityshankkeet mitä uusien puupohjaisten materiaalien ja tuotteiden parissa tehdään, lisäävät metsän ja puupohjaisten tuotteiden arvoa.      

Tulkaa kuplistanne tutustumaan tavallisiin metsiin

–Minun viestini metsäasioissa tuomarin roolin ottaneille ympäristöjärjestöille ja näitä peesaavalle medialle on sama, tulkaa pois sieltä kuplastanne tutustumaan tavallisiin talousmetsiin ja metsänomistajiin. Me olemme valmiita näyttämään metsiämme, miten niitä hoidetaan kestävästi. Kun Helsingistä satelee neuvoja tänne maakuntiin päin, joskus tämän keskustelun suuntaa olisi hyvä muuttaa.

Torikka kannustaa matkustamaan junalla, vaikka Joensuuhun, niin radan varrella näkee, miten paljon on metsää. - Suomen metsiä pitää hoitaa Suomeen sopivilla tavoilla, ei EU:n Brysselissä määräämillä keinoilla, sanoo MTK:n vaikuttajakoulutuksessa mukana oleva Torikka.

Kun kuuntelee Brysselissä komission virkamiehiä, niin Torikan mukaan huomaa, miten vähän siellä ymmärretään Suomen metsätaloutta. – Metsistä puhutaan aina ilmasto- ja ympäristö edellä ja tarjotaan samoja keinoja jokaiseen jäsenmaahan, vaikka olosuhteet ovat täysin erilaisia.

-Nyt on tärkeä vaikuttaa politiikkaan. Ensin eduskuntavaaleissa ja ensi vuonna EU vaaleissa, että saadaan metsäpolitiikkaa ymmärtäviä ja metsäomistajuutta puolustavia päättäjiä, muistuttaa Torikka.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi