Mielenterveys muokkaa työuria
Mielenterveys on yhä keskeisempi osa kokonaisterveyttä kaikissa kehittyneissä maissa.
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin geneettistä alttiutta vakaville mielenterveyden häiriöille ja sen yhteyttä pitkän aikavälin työmarkkinamenestykseen Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä vaikutuksia koulutukseen että työllisyyteen ja ansiotasoon aikuisuudessa. Lisäksi tarkasteltiin yhteyksiä sosiaalisiin tulonsiirtoihin.
Tutkimus osoitti, että geneettinen alttius vakaville mielenterveyden häiriöille on yhteydessä merkittävästi heikompaan työllisyyteen ja matalampiin ansioihin.
”Mielenterveys muokkaa osaltaan ihmisten työuria. Huomattavat menetykset työtuloissa ja työllisyydessä ovat mielenterveyden oireiden epäsuoria kustannuksia.”, toteaa Laboren johtava tutkija Petri Böckerman.
Tutkimus perustuu suomalaiseen terveysaineistoon (Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimus), johon on yhdistetty tietoja henkilöiden pitkän aikavälin työmarkkinamenestyksestä Tilastokeskuksen kattavista rekistereistä.
Tutkimusryhmä:
- Jutta Viinikainen, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
- Petri Böckerman, johtava tutkija, Labore & professori, Jyväskylän yliopisto
- Christian Hakulinen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
- Jaana T. Kari, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
- Terho Lehtimäki, professori, Tampereen yliopisto
- Olli T. Raitakari, professori, Turun yliopisto
- Jaakko Pehkonen, professori, Jyväskylän yliopisto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri Böckermanjohtava tutkijaTyömarkkinoiden tutkimuslohko, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme