Mielenterveys muokkaa työuria
21.6.2022 07:17:55 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Mielenterveys on yhä keskeisempi osa kokonaisterveyttä kaikissa kehittyneissä maissa.
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin geneettistä alttiutta vakaville mielenterveyden häiriöille ja sen yhteyttä pitkän aikavälin työmarkkinamenestykseen Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä vaikutuksia koulutukseen että työllisyyteen ja ansiotasoon aikuisuudessa. Lisäksi tarkasteltiin yhteyksiä sosiaalisiin tulonsiirtoihin.
Tutkimus osoitti, että geneettinen alttius vakaville mielenterveyden häiriöille on yhteydessä merkittävästi heikompaan työllisyyteen ja matalampiin ansioihin.
”Mielenterveys muokkaa osaltaan ihmisten työuria. Huomattavat menetykset työtuloissa ja työllisyydessä ovat mielenterveyden oireiden epäsuoria kustannuksia.”, toteaa Laboren johtava tutkija Petri Böckerman.
Tutkimus perustuu suomalaiseen terveysaineistoon (Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimus), johon on yhdistetty tietoja henkilöiden pitkän aikavälin työmarkkinamenestyksestä Tilastokeskuksen kattavista rekistereistä.
Tutkimusryhmä:
- Jutta Viinikainen, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
- Petri Böckerman, johtava tutkija, Labore & professori, Jyväskylän yliopisto
- Christian Hakulinen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
- Jaana T. Kari, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
- Terho Lehtimäki, professori, Tampereen yliopisto
- Olli T. Raitakari, professori, Turun yliopisto
- Jaakko Pehkonen, professori, Jyväskylän yliopisto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri Böckermanjohtava tutkijaTyömarkkinoiden tutkimuslohko, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tekoäly haastaa Suomen veropohjan27.2.2026 12:53:21 EET | Blogi
Tekoäly muuttaa työn rakennetta ja arvonmuodostusta. Kun automaatio ja agenttipohjaiset työkalut korvaavat yhä useampia tehtäviä, Suomen työn verotukseen nojaava julkinen talous voi kohdata merkittäviä paineita. Miten verotuksen painopistettä tulisi siirtää, jotta hyvinvointivaltion rahoitus säilyy kestävänä tekoälyn aikakaudella?
Suomen talous ei nouse ilman osaajia – tuottavuuskuoppa syvenee, jos korkeakouluihin ei panosteta24.2.2026 12:59:19 EET | Tiedote
Suomen heikko talouskasvu on seurausta pitkästä tuottavuuskuopasta. Tutkimusnäyttö osoittaa, että korkeakoulutus – erityisesti STEM-aloilla – on ratkaiseva tekijä tuottavuuden, innovaatioiden ja julkisen talouden kestävyyden kannalta. Ilman määrätietoisia panostuksia osaamiseen Suomi uhkaa ajautua pysyvään matalan kasvun ja velkaantumisen kierteeseen.
Haluammeko auttaa vai satuttaa lapsia?13.2.2026 09:14:13 EET | Blogi
Helsingin sanomat uutisoi jonkin aikaa sitten Hallituksen esityksestä perusopetuslain muuttamisesta koskien niin sanottua osaamistakuuta. Esityksen mukaan oppilaan arvioinnista, vuosiluokalle siirtymisestä ja todistuksista säädettäisiin jatkossa entistä tarkemmin lain tasolla. Opettaja vastaisi edelleen oppilaan arvioinnista, mutta uudet selkeämmät arvioinnin kriteerit perustuisivat tulevaisuudessa entistä tarkemmin oppiaineiden tavoitteisiin ja vähimmäisosaamisen kriteereihin.
Perusopetuksen järjestelmällinen kehittäminen edellyttää parempaa tietopohjaa oppimistuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä12.2.2026 17:01:33 EET | Tiedote
Koulutusta koskeva tietopohja on puutteellinen eikä mahdollista nykyvaatimukset täyttävää perusopetuksen arviointia ja tutkimusta. Tämä käy ilmi tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, jossa luodaan pitkän aikavälin kokonaiskuva perusopetuksen oppimistulosten ja perhetaustan väliseen yhteyteen sekä mahdolliseen eriytymiseen Suomessa. Tutkimuksessa kuvataan myös koulutuksen tietopohjaan liittyviä ongelmia ja tehdään ehdotuksia muutostarpeista.
Selvitys: Hyvätuloisten veronkevennykset eivät juuri paranna julkisten alojen työntekijöiden ostovoimaa12.2.2026 09:02:52 EET | Tiedote
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tilaama ja Työn ja talouden tutkimus Laboren toteuttama Esimerkkikotitalouksien ostovoimakatsaus osoittaa, että vuosien 2022–2023 korko- ja inflaatiokriisi on jättänyt pysyvän jäljen monien kotitalouksien ostovoimaan. Veromuutokset eivät merkittävästi paranna keski- ja matalatuloisten julkisten alojen työntekijöiden taloudellista asemaa. Ostovoiman kehitys nojaa ensisijaisesti palkkatulojen kasvuun – ei veropolitiikkaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme