Mielenterveys muokkaa työuria
Mielenterveys on yhä keskeisempi osa kokonaisterveyttä kaikissa kehittyneissä maissa.
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin geneettistä alttiutta vakaville mielenterveyden häiriöille ja sen yhteyttä pitkän aikavälin työmarkkinamenestykseen Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä vaikutuksia koulutukseen että työllisyyteen ja ansiotasoon aikuisuudessa. Lisäksi tarkasteltiin yhteyksiä sosiaalisiin tulonsiirtoihin.
Tutkimus osoitti, että geneettinen alttius vakaville mielenterveyden häiriöille on yhteydessä merkittävästi heikompaan työllisyyteen ja matalampiin ansioihin.
”Mielenterveys muokkaa osaltaan ihmisten työuria. Huomattavat menetykset työtuloissa ja työllisyydessä ovat mielenterveyden oireiden epäsuoria kustannuksia.”, toteaa Laboren johtava tutkija Petri Böckerman.
Tutkimus perustuu suomalaiseen terveysaineistoon (Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimus), johon on yhdistetty tietoja henkilöiden pitkän aikavälin työmarkkinamenestyksestä Tilastokeskuksen kattavista rekistereistä.
Tutkimusryhmä:
- Jutta Viinikainen, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
- Petri Böckerman, johtava tutkija, Labore & professori, Jyväskylän yliopisto
- Christian Hakulinen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
- Jaana T. Kari, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
- Terho Lehtimäki, professori, Tampereen yliopisto
- Olli T. Raitakari, professori, Turun yliopisto
- Jaakko Pehkonen, professori, Jyväskylän yliopisto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri Böckermanjohtava tutkijaTyömarkkinoiden tutkimuslohko, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Mika Maliranta toi taloustieteen äänen Suomi Areenan keskusteluihin30.6.2025 10:05:40 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta osallistui kesäkuussa 2025 useisiin ajankohtaisiin keskusteluihin Porin SuomiAreenassa. Hän toi tilaisuuksiin taloustieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa asiantuntemusta muun muassa tekoälyn vaikutuksista työelämään, koulutustason nostamisen välttämättömyydestä ja Suomen talouskasvun edellytyksistä.
Talous & Yhteiskunta 2/2025 | Työmarkkinat13.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset työmarkkinat ovat olleet viime vuosina murroksessa, joka on johtunut osin hallituksen politiikasta, osin laajemmista ja pitkäkestoisemmista prosesseista. Miten työmarkkinat ovat muuttuneet, miten niitä on muutettu ja mitä kehityksestä seuraa?
Ennustearvio: Heikko kotimainen kysyntä hidastaa kasvua11.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Labore ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,4 % ja ensi vuonna 1,9 %. Huhtikuussa julkaistuun kevätennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta erityisesti kauppasodan vuoksi. Ensi vuoden näkymät säilyvät uskottavina, mikäli kotimainen kysyntä vahvistuu loppuvuoden aikana. Ennustearvio perustuu tuoreisiin kansantalouden neljännesvuositietoihin ja on päivitys aiempaan ennusteeseen.
Pienet, nuoret yritykset uudistavat Suomen innovaatiokenttää28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren analyysi osoittaa, että pienten, nuorten yritysten rooli Suomen yrityssektorin innovaatiotoiminnassa on vahvistunut merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Nämä yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteellisesti enemmän kuin muut yritykset ja tuovat markkinoille merkittävästi uusia tuotteita ja prosesseja. Suurten yritysten innovaatiopanostukset ovat viime vuosina vähentyneet, mikä korostaa nuorten yritysten merkitystä teknologisen kehityksen vetureina. Julkisen TKI-rahoituksen rooli on erityisen tärkeä pienille ja nuorille yrityksille. Tulokset korostavat tarvetta tukea nuorten yritysten syntymistä, innovointia ja kasvua edistävää toimintaympäristöä.
Uusi konsortio pohtii nuorten turvaverkon tulevaisuutta28.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Millainen turvaverkko tulevaisuuden nuorille tarvitaan? Millainen on nuorten palvelujärjestelmä Suomessa vuonna 2050? Tätä pohtii yksitoista asiantuntijaorganisaatiota uudessa, valtakunnallisessa konsortiossa. Konsortion tavoitteena on tutkia ja kehittää nuoreksi itsensä mieltävien, haavoittuvassa asemassa olevien palvelujärjestelmän tulevaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme