Mielenterveyteen panostamalla voidaan toteuttaa puolet hallituksen työllisyystavoitteesta – jopa 30 000 työelämän piiriin

Yli puolet Suomen työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia (51,5 prosenttia vuonna 2018), ja mielenterveysperustaisten sairauspoissaolojen määrä on kasvussa. Alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla: vuonna 2000 niitä oli 6301 ja vuonna 2018 jo 12 853.

Vuonna 2018 työikäisistä 74 000 sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyllä ja varhaisella hoidolla voitaisiin estää nykyinen tuhansien ihmisten vuosittainen siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle ja vähentää merkittävästi mielenterveysperustaisia poissaoloja. Mielenterveyttä vahvistamalla lisätään työllisyyttä huomattavasti.

OECD arvioi vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset ovat Suomelle 11 miljardia euroa eli 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

"Nyt on aika panostaa mielenterveyteen, työllisyyteen ja hyvinvointiin. Jotta hallitus voisi saavuttaa työllisyystavoitteensa, on varmistettava, että entistä harvempi suomalainen putoaa työelämästä mielenterveyden ongelmien takia ja että yhä useampia kuntoutuja pääsee takaisin työelämään", Mielenterveyspoolin projektipäällikko Alviina Alametsä sanoo.

Terapiatakuun avulla työelämään: kustannus 35 miljoonaa euroa

Mielenterveyden ongelmat ovat merkittävin työllisyyttä heikentävä terveydellinen syy Suomessa. Toimivaan psykososiaaliseen hoitoon hakeminen ja pääseminen on kuitenkin tutkitusti työttömien kohdalla hyvin vähäistä.

Eduskunnan käsittelyyn etenevässä Terapiatakuu-kansalaisaloiteessa tavoitellaan sitä, että psykososiaalista hoitoa olisi saatavilla terveyskeskuksessa matalalla kynnyksellä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kymmenen kerran lyhytpsykoterapiajaksoa. Peruspalveluissa riittävän varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä.

Mielenterveyden vahvistamisen koulutus ja työhyvinvointivastaavat työpaikoille: kustannus 15 miljoonaa euroa

Mielenterveyden edistäminen työpaikoilla on koko työyhteisön asia, mutta erityisen suuri merkitys on johtamisella ja viestinnällä. Olennaista työyhteisön mielenterveyden kannalta on etenkin työhön liittyvän stressin ja mielenterveyden riskien tunnistaminen ja hoitaminen.

Miten mielenterveyttä voidaan edistää työpaikoilla?

• Järjestetään työpaikoille koulutuksia mielenterveyden ensiaputaidoista ja mielenterveyttä edistävän työilmapiirin luomisesta.
• Koulutetaan esihenkilöitä huomioimaan johtamisessaan työntekijöiden mielenterveys sekä tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään siihen kohdistuvia riskejä työpaikalla.
• Edellytetään työsuojeluvaltuutetuilta mielenterveyden koulutusta, ja nimitetään jokaiseen työyhteisöön työhyvinvointivastaava.
• Vahvistetaan työterveyshuollon osaamista mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä, tunnistamisessa ja hoitamisessa.

Tuetaan nuorten mielenterveystaitoja ja siirtymävaiheita kohti työelämää: kustannus 35 miljoonaa euroa

Laaditaan mitoitus oppilashuoltohenkilökunnan, kuten koulupsykologien ja kuraattorien määrästä jokaiselle koulutusasteelle, ja tuetaan 30 miljoonan euron lisärahoituksella kuntia sen toteutuksessa. Riittävällä henkilökunnan määrällä on mahdollista toteuttaa yhteisöllistä oppilashuoltoa, ehkäistä kiusaamista ja edistää oppilaiden mielenterveystaitoja.

Otetaan käyttöön valmistuneille opiskelijoille maksuton käynti siirtymävaiheisiin erikoistuneella työpsykologilla. Lisätään viisi miljoonaa euroa ennaltaehkäiseviin nuorten palveluihin, kuten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Jo sadan nuoren saattaminen koulutuksen tai työelämän piiriin maksaa panostuksen takaisin.

Kuntoutujan olosuhteet kuntoon: kustannus 20 miljoonaa euroa

Taataan työkykyiseksi kuntoutumista tukevat olosuhteet, kuten riittävä toimeentulo ja lääkekorvaus, mahdollisuus työntekoon osatyökykyisenä ja tuki läheisille. Nostetaan osatyökykyisen mielenterveyskuntoutujan ansaintarajaa ja kuntoutusrahan tasoa sekä sallitaan työntekojaksoja nykyistä tiheämmin.

Tarjotaan tukea toimintakyvyn vahvistamiseen, työkyvyn arviointiin ja ohjausta työkykyä tukeviin palveluihin. Laajennetaan sosiaali- ja terveysministeriön “Osatyökykyisille tie työelämään” -hankkeessa hyväksi havaittuja käytäntöjä.