Mikkelin Urpolanjoen kalatiet valmistumassa, Rokkalan padot 2023

Urpolanjoen yläosaan sijoittuva osuus kalatiestä säätää jatkossa Urpolanlammen vedenkorkeutta. Kalatiet ja patojen osittainen purkaminen valmistuu tällä viikolla. Maisemointi- ja viimeistelytöitä jatketaan keväällä ja pienimuotoisia kunnostuksia tehdään ensi kesänä.
Kuivan kesän seurauksena Urpolanjoen virtaama oli erittäin vähäinen, mutta siitäkin huolimatta patojen välisessä koskessa oli runsaasti taimenen poikasia. Kunnostustyön aikana siirrettiin noin 60 taimenta turvaan joen alaosaan. Nyt poikasilla on vapaa mahdollisuus palata koskialueille.
Hankkeen urakoitsijana on Jari T. Liukkonen Oy Hirvensalmelta ja työtä ohjasi ELY-keskuksen kunnostusten asiantuntija. Hankkeen rahoittaa Mikkelin kaupunki ja Pohjois-Savon ELY-keskus hallituksen vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSU-rahoituksella. Neljän kalatien rakentamiskustannukset ovat noin 200 000 euroa.
Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi lokakuussa Mikkelin kaupungille luvan Rokkalanjoen Ryöpyn ja Hauskan vanhojen myllypatojen yhteyteen tulevien kalateiden rakentamiselle. Kalatien rakentamisen yhteydessä osa Rokkalanjoen vanhojen säännöstely- ja myllypatojen rakenteista puretaan. Toimenpiteet poistavat Rokkalanjoesta vaellusesteen ja edistävät merkittävästi taimenen nousu- ja lisääntymismahdollisuuksia. Työt on tarkoitus toteuttaa syksyllä 2023.
Emotaimenet odottamassa jo patojen purkamista
Mikkelin kaupungissa virtaaviin jokivesistöihin, sekä Urpolanjokeen että Rokkalanjokeen on hyvät mahdollisuudet kehittyä luonnossa lisääntyvä taimenkanta. Patojen yläpuolelle on useina vuosina istutettu mätiä ja pienpoikasia. Poikaset ovat menestyneet joessa ja vaeltaneet Saimaalle kasvamaan sukukypsiksi. Emotaimenet ovat palanneet turhaan patojen alle useana vuonna päästäkseen kudulle sekä Urpolan- että Rokkalanjoella.
Lokakuussa ELY-keskus, Saimaan lohikalojen ystävät ry ja joukko vapaaehtoisia siirsivät yhteistyössä Rokkalanjoen alimman padon alle nousseita emotaimenia patojen yli Emolanjoelle. Kututaimenet alkoivat välittömästi kaivamaan kutupesiä vielä suurelta osin kunnostamattomiin jokiuomiin. Jatkossa patojen yläpuolella olevien jokien elinympäristökunnostukset ovat kiireellisiä toimenpiteitä, jotta poikasille on paremmat elinympäristöt.
NOUSU-ohjelma
Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä NOUSU-ohjelma parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyrkii palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä muun muassa maa- ja metsätalousministeriön, ELY-keskusten, patojen omistajien ja Metsähallituksen kanssa. NOUSU-ohjelma keskittyy erityisesti kalojen kulkumahdollisuuksien parantamiseen, nousuesteiden poistoon tai muuttamiseen kalojen kululle soveltuviksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikkelin kaupunki, Yhdyskuntatekniikan valvoja Matti Kaira, 040 129 5024, matti.kaira@mikkeli.fi
Pohjois-Savon ELY-keskus, kalastusbiologi Teemu Hentinen, 0295 024 037, teemu.hentinen@ely-keskus.fi
Keski-Suomen ELY-keskus, ympäristösuunnittelija Pasi Perämäki, 0295 024 798, pasi.perämäki@ely-keskus.fi
Maa- ja metsätalousministeriö, projektikoordinaattori Matti Vaittinen, 0295 162106 matti.vaittinen@gov.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Pohjois-Savon ELY-keskusPL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio
0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ilmastokatsaus: Hiilinieluja tulee vahvistaa, jotta hiilineutraalius on mahdollinen vuoteen 2035 mennessä5.11.2025 08:18:25 EET | Tiedote
Hiilineutraalius on mahdollista saavuttaa Pohjois-Savossa vuoteen 2035 mennessä, mutta se vaatii päästövähennystoimien lisäksi voimakasta hiilinielujen vahvistamista. Uusimmat tiedot Pohjois-Savon maankäyttösektorin hiilitaseista osoittavat, että metsä- ja maatalousmaan hiilivarastojen ylläpitoon ja kasvattamiseen tulee kiinnittää erityistä huomioita.
Peltovalvonnat päättyneet Pohjois-Savossa, selvityspyyntöjä lähes puolelle tiloista3.11.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Pohjois-Savon maatilojen peltovalvonnat ovat päättyneet tämän vuoden osalta. Peltovalvontaa tehtiin noin 70 tilalle. Valvontojen yhteydessä lähetettiin yhteensä 5214 selvityspyyntöä noin 1410 tilalle, mikä kattaa lähes puolet alueen tuenhakijoista.
Valtatie 5 Varkaus–Leppävirta välin toimenpideselvitys käynnissä – tavoitteena sujuvampi ja turvallisempi liikenne3.11.2025 10:37:43 EET | Tiedote
Varkauden ja Leppävirran Soukanlahden väliä tarkasteleva toimenpideselvitys keskikaidejärjestelyistä on käynnistynyt. Toimenpideselvityksessä tarkastellaan noin 12 kilometrin mittaisen välin keskikaidejärjestelyitä ja sen edellyttämiä liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyitä.
Pohjois-Savon alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2025: Elinkeinoelämä hakee kasvua haastavassa toimintaympäristössä30.10.2025 10:11:32 EET | Tiedote
Alueellisten kehitysnäkymien mukaan epävarmuus varjostaa yhä elinkeinoelämän tilannetta. Heikko kysyntä, kuluttajien luottamus sekä geopoliittiset jännitteet ja kauppapoliittiset riskit hidastavat talouden elpymistä. Pohjois-Savon suhdanneodotukset kuitenkin erottautuvat positiivisesti valtakunnallisissa barometreissä.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.10.202530.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,67. Taso on 29 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Pinta on laskenut takaisin kuukausi sitten havaitun 3 cm nousu. Ollaan kesän alimmalla tasolla uudelleen. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat rajoittuneet hieman, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu tason 81,75 mukaan. Tavalliset huviveneilijät saavat olla tarkkana riittävän kulkusyvyyden kanssa merkitsemättömillä vesillä. Talven tulo kyllä poistaa tämän ongelman. Useimmat tämän tarkastelun vapaasti purkavat järvet ovat olleet tämänhetkistä pintaa alempana vuosina 2002 ja 2006. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat edelleen pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla tavalla laskemaan kuin luonnon koskien kautta purkavissa järvissä. Iisalmen reitin kaikki säännöstelyt selvisivät niukasti lupa-alarajojen yläpuolella kuivuusjakson yli. Nyt on noust
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme