Pohjois-Savon ELY-keskus

Mikkelin Urpolanjoen kalatiet valmistumassa, Rokkalan padot 2023

Jaa
Urpolanjoki on avautunut kalojen vaellukselle ja mahdollistaa jatkossa vaelluskalojen lisääntymisen valuma-alueen virtapaikoissa. Suurin osa kalateiden rakentamisesta tehtiin kuivatyönä työpadon suojassa. Kuivan syksyn ansiosta työt sujuivat hyvin ja luonnonmukaiset kalatiet saatiin valmiiksi.
Rokkalanjoen patojen alle nousseita emotaimenia siirrettiin patojen yläpuolelle. (Kuva: Pohjois-Savon ELY-keskus)
Rokkalanjoen patojen alle nousseita emotaimenia siirrettiin patojen yläpuolelle. (Kuva: Pohjois-Savon ELY-keskus)

Urpolanjoen yläosaan sijoittuva osuus kalatiestä säätää jatkossa Urpolanlammen vedenkorkeutta. Kalatiet ja patojen osittainen purkaminen valmistuu tällä viikolla. Maisemointi- ja viimeistelytöitä jatketaan keväällä ja pienimuotoisia kunnostuksia tehdään ensi kesänä.

Kuivan kesän seurauksena Urpolanjoen virtaama oli erittäin vähäinen, mutta siitäkin huolimatta patojen välisessä koskessa oli runsaasti taimenen poikasia. Kunnostustyön aikana siirrettiin noin 60 taimenta turvaan joen alaosaan. Nyt poikasilla on vapaa mahdollisuus palata koskialueille.

Hankkeen urakoitsijana on Jari T. Liukkonen Oy Hirvensalmelta ja työtä ohjasi ELY-keskuksen kunnostusten asiantuntija. Hankkeen rahoittaa Mikkelin kaupunki ja Pohjois-Savon ELY-keskus hallituksen vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSU-rahoituksella. Neljän kalatien rakentamiskustannukset ovat noin 200 000 euroa.

Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi lokakuussa Mikkelin kaupungille luvan Rokkalanjoen Ryöpyn ja Hauskan vanhojen myllypatojen yhteyteen tulevien kalateiden rakentamiselle. Kalatien rakentamisen yhteydessä osa Rokkalanjoen vanhojen säännöstely- ja myllypatojen rakenteista puretaan. Toimenpiteet poistavat Rokkalanjoesta vaellusesteen ja edistävät merkittävästi taimenen nousu- ja lisääntymismahdollisuuksia. Työt on tarkoitus toteuttaa syksyllä 2023.

Emotaimenet odottamassa jo patojen purkamista

Mikkelin kaupungissa virtaaviin jokivesistöihin, sekä Urpolanjokeen että Rokkalanjokeen on hyvät mahdollisuudet kehittyä luonnossa lisääntyvä taimenkanta. Patojen yläpuolelle on useina vuosina istutettu mätiä ja pienpoikasia. Poikaset ovat menestyneet joessa ja vaeltaneet Saimaalle kasvamaan sukukypsiksi. Emotaimenet ovat palanneet turhaan patojen alle useana vuonna päästäkseen kudulle sekä Urpolan- että Rokkalanjoella.

Lokakuussa ELY-keskus, Saimaan lohikalojen ystävät ry ja joukko vapaaehtoisia siirsivät yhteistyössä Rokkalanjoen alimman padon alle nousseita emotaimenia patojen yli Emolanjoelle. Kututaimenet alkoivat välittömästi kaivamaan kutupesiä vielä suurelta osin kunnostamattomiin jokiuomiin. Jatkossa patojen yläpuolella olevien jokien elinympäristökunnostukset ovat kiireellisiä toimenpiteitä, jotta poikasille on paremmat elinympäristöt.

NOUSU-ohjelma

Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä NOUSU-ohjelma parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyrkii palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä muun muassa maa- ja metsätalousministeriön, ELY-keskusten, patojen omistajien ja Metsähallituksen kanssa. NOUSU-ohjelma keskittyy erityisesti kalojen kulkumahdollisuuksien parantamiseen, nousuesteiden poistoon tai muuttamiseen kalojen kululle soveltuviksi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikkelin kaupunki, Yhdyskuntatekniikan valvoja Matti Kaira, 040 129 5024, matti.kaira@mikkeli.fi


Pohjois-Savon ELY-keskus, kalastusbiologi Teemu Hentinen, 0295 024 037, teemu.hentinen@ely-keskus.fi


Keski-Suomen ELY-keskus, ympäristösuunnittelija Pasi Perämäki, 0295 024 798, pasi.perämäki@ely-keskus.fi


Maa- ja metsätalousministeriö, projektikoordinaattori Matti Vaittinen, 0295 162106 matti.vaittinen@gov.fi

Kuvat

Rokkalanjoen patojen alle nousseita emotaimenia siirrettiin patojen yläpuolelle. (Kuva: Pohjois-Savon ELY-keskus)
Rokkalanjoen patojen alle nousseita emotaimenia siirrettiin patojen yläpuolelle. (Kuva: Pohjois-Savon ELY-keskus)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio

0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä Kuopion ja Tervon Junnunmäen tuuli- ja aurinkovoimahankkeen YVA-selostuksesta8.9.2025 09:30:30 EEST | Tiedote

Pohjois-Savon ELY-keskus on antanut ympäristönvaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain (252/2017, YVA-lain) mukaisen perustellun päätelmän wpd Suomi Oy:n Junnunmäen tuuli- ja aurinkovoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Hankealue sijoittuu Kuopion kaupungin länsiosaan ja Tervon kunnan itäosaan, noin 28 kilometriä Kuopion keskustasta luoteeseen ja noin 18 kilometriä Tervon keskustasta koilliseen. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 2380 hehtaaria, josta Kuopion puolelle sijoittuu noin 1900 hehtaaria ja Tervon puolelle noin 480 hehtaaria. Alueelle suunnitellaan enintään 33 tuulivoimalan rakentamista. Lisäksi alueelle suunnitellaan noin 90 hehtaarin aurinkovoima-alueen rakentamista. Hankkeen suunnitellut sähkönsiirron reittivaihtoehdot sijoittuvat Siilinjärven ja Lapinlahden kuntien sekä Kuopion kaupungin alueelle. Perusteltu päätelmä on hankkeessa yhteysviranomaisena toimineen ELY-keskuksen kokoava lausunto, jossa otetaan kantaa tehtyjen arviointien riittävy

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.8.2025: Kallaveden vedenpinta poikkeuksellisen alhaalla27.8.2025 13:07:02 EEST | Tiedote

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,72. Taso on 26 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 64 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat rajoittuneet hieman, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu tason 81,75 mukaan. Tavalliset huviveneilijät saavat olla tarkkana riittävän kulkusyvyyden kanssa merkitsemättömillä vesillä. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 27.8. on havaittu viimeksi vuonna 2009. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla tavalla laskemaan kuin luonnon koskien kautta purkavissa järvissä. Tasot ovat vain 5-10 cm alle ajankohdan keskimääräisen tason. Nilsiän reitin vedenpinnat ovat noin 10 cm keskimääräistä alemmat, Juojärvi on vain 4 cm alle ajankohdan keskiarvon. Näissä järvissä on s

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye