Miksi potilaat eivät käytä lääkkeitään ohjeen mukaan?

Vaikka hoitoon sitoutumista on tutkittu paljon, on edelleen mysteeri, miksi puolet pitkäaikaissairaista jättää lääkkeensä käyttämättä ohjeiden mukaisesti. Tämä heikentää lääkehoitojen vaikuttavuutta, potilaiden vointia ja elämänlaatua.
— Erityisen haastavassa asemassa ovat potilaat, joilla on useita sairauksia ja lääkehoitoja, sanoo HUS Apteekin vastaava proviisori ja väitöskirjatutkija Kirsi Kvarnström.
Kvarnström on hakenut väitöskirjassaan uusia tulokulmia tutkia hoitoon sitoutumista. Hänen tavoitteenaan on ollut ymmärtää syvällisemmin erityisesti pitkäaikaisessa lääkehoidossa olevien potilaiden hoitoon sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Laajassa potilasnäkökulmaa kartoittaneessa kirjallisuuskatsauksessa, joka sisälsi 89 tutkimusta, Kvarnström osoitti, että potilaiden ajatukset, kokemukset, käsitykset ja tiedot omasta lääkehoidostaan tulee ottaa paremmin huomioon terveydenhuollossa. Potilaat haluavat keskustella lääkkeisiinsä tai lääkehoitoihinsa liittyvistä huolista.
Avaintekijöiksi onnistuneeseen lääkehoitoon nousivat tutkimuksessa esiin sairauteen ja sen hoitoon liittyvät potilaan tiedot ja taidot, potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välinen luottamus, vuorovaikutus ja tuki sekä riittävät resurssit.
— Potilaan elämäntilanne tulee huomioida, kun hänen lääkehoitoaan suunnitellaan. On tärkeää, että potilas osallistuu päätöksentekoon ja häntä aidosti kuunnellaan. Potilas tietää parhaiten, miten hän pystyy toteuttamaan lääkehoitoaan omassa arjessaan. Nykytilanteen korjaamiseksi tarvitaan parempaa potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisten välistä vuorovaikutusta ja lääkeneuvontaa, toteaa Kvarnström.
Tukea farmasian ammattilaisilta
Kvarnström tutki myös lääkäreiden näkemyksiä hoitoon sitoutumisesta. Lääkärit tunnistivat hoitoon sitoutumisen haasteina potilaan sairauteen, terveydenhuoltojärjestelmään, lääkehoitoihin ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyöhön liittyviä tekijöitä. Lääkärit toivoivat parempaa hoidon koordinointia, moniammatillisuutta ja farmasian ammattilaisten osallistumista erityisesti monilääkittyjen ja monisairaiden potilaiden hoidon tukemiseen.
Lisäksi Kvarnström kuvaa uutta toimintamallia, jossa farmaseutti selvittää ja päivittää potilaan kotilääkityksen terveysasemalla ennen lääkärin vastaanottoa ja osallistuu lääkeneuvontaan.
─ Tässä yhteydessä on mahdollista tunnistaa myös hoitoon sitoutumisen ongelmia ja niiden syitä, sekä pyrkiä ratkomaan niitä yhdessä potilaan ja hoitotiimin kanssa, sanoo Kvarnström.
Toimintamalli on ollut käytössä HUSissa jo vuodesta 2019 ja Kvarnströmin mukaan siihen ovat olleet tyytyväisiä sekä potilaat että lääkärit.
Väitös
Proviisori Kirsi Kvarnström väittelee 4.11.2022 kello 12.15 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Why patients do not take medication as prescribed: The complexity of medication adherence as a phenomenon". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena-sali 302, Siltavuorenpenger 3A, Helsinki. Väitöstä voi seurata myös etänä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Proviisori Kirsi Kvarnström, kirsi.kvarnstrom@helsinki.fi, puh. 050 5717471
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lukemisen normeja voi rikkoa18.11.2025 14:30:13 EET | Tiedote
Tuore tutkimus valottaa lukijuuden kokemuksen yksilöllisyyttä ja moninaisuutta sekä myös verrattain aktiivisesti lukevien aikuisten lukemiseen liittyviä haasteita ja ristiriitoja.
Itsensä vahingoittaminen voi levitä nuorten verkostoissa18.11.2025 09:27:28 EET | Tiedote
Peruskoulussa samalla vuosiluokalla olleiden koulukavereiden aiempi itsensä vahingoittaminen oli yhteydessä kohonneeseen riskiin vahingoittaa itseään myöhemmin. Koulut ovat tärkeässä roolissa itsensä vahingoittamiseen puuttumisessa ja sen leviämisen ehkäisemisessä.
Avohakkuut ja jaksollinen metsänkasvatus voivat olla riski maaperän hiilivarastoille17.11.2025 11:23:29 EET | Tiedote
Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan jatkuva metsänkasvatus häiritsee maaperän hiilivarastojen muodostumista vähemmän kuin perinteinen jaksollinen kasvatus. Avohakkuut vähentävät myös maaperän mykorritsasieniä, jotka ovat tärkeitä pysyvien hiilivarantojen muodostumiselle.
Korvaushoito auttaa raskaana olevia opioidiriippuvaisia naisia14.11.2025 08:46:14 EET | Uutinen
Raskaana olevien naisten päihdeongelmat tulee tunnistaa ajoissa. On tärkeää, että äideille ja lapsille tarjotaan tukea sekä raskauden aikana että lapsen syntymän jälkeen.
Vuoteen 2026 mahtuu yhdeksän arkivapaapäivää – maksimimäärä kymmenen14.11.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 suomalaisessa kalenterissa on yhdeksän arkipäivälle osuvaa vapaapäivää. Vuosittain arkivapaita on kalenterissamme 7–10. Tulevan vuoden viikonloppuun osuvat arkipyhät ovat molemmat joulukuussa, kun itsenäisyyspäivää vietetään vuonna 2026 sunnuntaina ja tapaninpäivää lauantaina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme