Millaiseksi viestintä muodostuu ihmisen ja koneen yhteistyön aikakaudella?

Luottaisitko koneen kykyyn tulkata oikein liiketapaamisessa tai treffeillä? Antaisitko koneen lukea ajatuksiasi, jotta voisit puhua sanomatta mitään? Näitä ja muita todennäköisiä skenaarioita tutkaillaan Language in the Human-Machine Era (LITHME) -tutkimusverkoston tuottamassa animaatiosarjassa. Videoilla esitellään mullistavia teknologioita, jotka voivat jo lähitulevaisuudessa muovata kielenkäyttöämme.

Vuonna 2021 julkaistussa avoimessa raportissa esiteltiin uusien kieliteknologioiden todennäköistä kehitystä. Nyt LITHME on julkaissut neljä lyhyttä animaatiota, joissa esitellään näitä tulevaisuuden skenaarioita. Animaatioiden tarkoituksena on saada ihmiset miettimään, millaista elämä on, kun tällaiset mullistavat teknologiat leviävät laajalle. Animaatioihin liittyy kysely, joissa kartoitetaan katsojien ajatuksia aiheesta. Animaatiot ja kysely ovat osoitteessa https://lithme.eu/animations

Näkemämme, kuulemamme ja tuottamamme kieli on yhä useammin tällaisten teknologioiden välittämää. Ennen pitkää ihmiset voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään aivojen ja koneen välisten rajapintojen kautta sanomatta sanaakaan. Kieltä pidetään usein ihmistä määrittävänä tekijänä. Muuttaisiko tämä kehitys käsityksemme itsestämme ja käyttämistämme kielistä?

– Animaatioiden tavoitteena on saada ihmiset ajattelemaan aktiivisemmin ja kriittisemmin teknologian mukanaan tuomia muutoksia. Toivomme katselijoiden saavan henkilökohtaista kosketuspintaa näihin visuaalisiin tarinoihin, joissa kuvataan parhaillaan prototyyppivaiheessa olevien kieliteknologioiden yhteiskunnallisia vaikutuksia, LITHMEn tieteellisen viestinnän koordinaattori Kais Allkivi-Metsoja Tallinnan yliopistosta sanoo.

– Animaatioiden mukana kulkevien kyselyiden tarkoituksena on hankkia tietoa tulevaa tutkimusta varten. Siitä toivotaan myös apua tiiviimpään vuoropuheluun kielitieteilijöiden ja teknologian kehittäjien välillä, hän lisää.

LITHMEn puheenjohtaja Dave Sayers Jyväskylän yliopistosta huomauttaa, että LITHMEn tarkoitus on ennustaa, ei hypettää. – Meitä kiinnostavat myönteiset vaikutukset, mutta myös joidenkin ihmisryhmien ulkopuolelle jäämisen vaara. Tällaisia ihmisryhmiä voivat olla esimerkiksi kuurot, pienet kieliyhteisöt ja ihmiset, joilla ei yksinkertaisesti ole varaa uusiin laitteisiin”, hän sanoo.

LITHMEn varapuheenjohtaja Sviatlana Höhn Luxemburgin yliopistosta huomauttaa, että uudet teknologiat tuovat mukanaan uusia keinoja vaikuttaa, mutta vielä ei tiedetä, millaisia ja miten laajoja vaikutukset ovat. Meidän on siis valmistauduttava, ja päätöksentekijöiden on ennakoitava ja estettävä mahdolliset vahingolliset vaikutukset. Voimme tukea heitä käsitysmalleilla, joita kehitämme.

LITHME-verkoston tutkijat kokoontuvat Jyväskylän yliopistoon 30.6.–1.7. keskustelemaan näistä teemoista. Kaksipäiväistä seminaaria voi seurata myös suorana verkon välityksellä.

https://lithme.eu/whole-action-conference/

LITHME on nelivuotinen verkostohanke, joka käynnistyi lokakuussa 2020. Sitä rahoittaa Euroopan tiede- ja teknologiayhteistyöohjelma COST. LITHME-verkoston tavoitteena on edistää yhteistyötä kielitieteilijöiden ja teknologian asiantuntijoiden välillä.

Kielitieteilijät voivat hyötyä yhteistyöstä saamalla tietoa teknologian kehityksestä ja mahdollisista tulevista sovelluksista. Teknologian asiantuntijat voivat verkoston kautta saamiensa tietojen avulla ymmärtää paremmin uusien teknologioiden mahdollisia kielellisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. LITHME-verkostoon kuuluu yli 300 jäsentä 52 maasta, myös kaikista 27:stä EU:n jäsenmaasta sekä muista maista kaikilta mantereilta.

Lisätietoja:

Jyväskylän yliopisto, yliopistonlehtori Dave Sayers, +358401906056, dave.j.sayers@jyu.fi

Itä-Suomen yliopisto, professori Maarit Koponen: +050 470 4257, Maarit Koponen, maarit.koponen@uef.fi