Mistä uusia osaajia ja innovaatioita Suomeen? Etlassa käynnistyy kaksi isoa tutkimushanketta
29.8.2022 09:04:21 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomen talous on kasvanut hitaasti 2000-luvun lopun finanssikriisin jälkeen. Uusia talouskasvun lähteitä on ilmaantunut, mutta tieto niiden hyödyntämismahdollisuuksista on edelleen puutteellista.
‒ Elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja uudistumisen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää näitä uusia innovaatiovetoisen kasvun lähteitä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia Suomen talouskasvulle. Tieto mahdollisista kasvun lähteistä on olennaista, jotta Suomi saadaan takaisin kasvu-uralle yli kymmenen vuoden hitaan kasvun kauden jälkeen, toteaa tutkimusjohtaja Heli Koski.
Etla käynnistääkin Heli Kosken johdolla syksyllä 2022 laajan tutkimushankkeen, joka tarkastelee innovaatiovetoista talouskasvua. ”Innovation-led Pathways to Economic Growth” -hankkeessa tuotetaan uutta tietoa innovaatiovetoisen talouskasvun lähteistä sekä siitä, miten uusien, kestävän kasvun lähteiden syntyä ja hyödyntämistä voitaisiin parhaiten edistää. Hankkeen painopisteet ovat vihreiden innovaatioiden, kestävän kehityksen ja maahanmuuton tarjoamissa mahdollisuuksissa.
Tutkimushanke kestää vuoteen 2024. Etlasta hankkeeseen osallistuvat Kosken lisäksi Natalia Kuosmanen, Tero Kuusi, Terhi Maczulskij ja Nelli Valmari.
Miten houkutteleva maa Suomi on?
Toinen syksyllä Etlassa käynnistyvä tutkimushanke keskittyy niin ikään innovaatiotoiminnan tehostamiseen. ”The Attractiveness of Finland as a Location for Productive Companies and Talented People” -hanke tarkastelee Suomen houkuttelevuutta ulkomaisille osaajille ja yrityksille.
Hanke pureutuu myös keskeiseen haasteeseen eli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen myös tulevaisuudessa.
‒ Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää vankkaa talouskasvua, mikä vaatii sekä t&k-panostusten kasvattamista että osaavan työvoiman ja yritysten houkuttelemista Suomeen. Hankkeen tuloksia voidaankin hyödyntää esimerkiksi Suomen houkuttelevuuden parantamiseen tähtäävien politiikkatoimien suunnittelussa, toteaa hanketta vetävä Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Kaksivuotisessa hankkeessa arvioidaan paitsi keskeisiä politiikkatoimia, myös Suomen maahaasteita investointikohteena. Lisäksi selvitetään yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijaintipäätökseen vaikuttavia tekijöitä ja politiikkatoimenpiteiden vaikutusta niihin.
Hankkeeseen osallistuvat Kauhasen lisäksi Jyrki Ali-Yrkkö, Olli Ropponen, Krista Riukula, Pekka Vanhala ja Mika Pajarinen. Hanke kestää vuoteen 2024.
Kumpaakin nyt alkavaa tutkimushanketta rahoittaa Business Finland.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiAntti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Etlan pääekonomistiksi Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä17.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääekonomistiksi on valittu finanssineuvos VTT Jenni Pääkkönen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosastolla julkisen talouden yksikön päällikkönä. Pääkkönen aloittaa 1.5.2026 Etlassa uudessa pääekonomistin tehtävässä ja johtaa talouden tilannekuvaa ylläpitävää tutkijaryhmää.
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen selvästi, mutta ohjaus on toimenpiteenä kallis16.3.2026 10:30:00 EET | Tiedote
Aktiivisella ja henkilökohtaisella ohjauksella saataisiin matalasti koulutetut työntekijät osallistumaan tehokkaimmin aikuiskoulutukseen. Pelkkä yleinen tiedonjakaminen ei riitä muuttamaan koulutuskäyttäytymistä, ilmenee Etlan ja Laboren tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista toisen asteen koulutukseen noin 8 prosenttia. Matalasti koulutettujen aikuisten osallistuminen aikuiskoulutukseen on Suomessa vähäistä, vaikka työn murroksen riskit osuvat heihin voimakkaimmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme