Suomen Seniorihoiva Oy

Muistelu mielen voimavarana

Jaa

Ihmisaivot muuttuvat halki koko elämän. Aivojen kehitystä ohjaavat osaksi biologiset ja geneettisesti määräytyvät seikat, mutta myös ympäristöllä ja omalla aktiivisuudella on valtava merkitys. Moni seniori saattaa huomata muistamisen ja erityisesti uusien asioiden mieleen painamisen vaikeutuvan vuosien kertyessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aiemmin opitut tiedot ja taidot olisivat katoamassa kokonaan mielestä.

Aiemmin oli vallalla käsitys, että huonomuistisuus olisi luonnollinen ja väistämätön osa vanhuutta, ja että ikääntynyt ei voisi enää omaksua uusia asioita. Viime vuosina on kuitenkin useiden tutkimusten myötä todettu, että ikääntyvän oppimiskyky säilyy aiempaa oletettua paremmin ja pidempään. Ikääntyminen tuo tullessaan tiettyjä tiedonkäsittelyyn liittyviä muutoksia, mutta nämä vaihtelevat yksilöstä toiseen. Ihmisellä on siis mahdollisuus pitää itse yllä kognitiivisia kykyjään harjoittamalla ikääntyviä aivoja.

Yksi erinomainen keino ylläpitää mielen toimintoja on muistelu. Aivotoimintojen ylläpitämisen ohella muistelu auttaa käsittelemään elettyä elämää. ”Muistelu on tärkeää kaikenikäisille, mutta sen merkitys korostuu luonnollisesti elämänkokemuksen karttuessa. Siksi muistelua kannattaa harjoittaa esimerkiksi yhdessä oman avustajan kanssa”, kertoo Suomen Seniorihoivan perustaja ja toimitusjohtaja Mika Suominen. Muistelu on aivojumpan ohella oman elämän ja identiteetin tarkastelua sekä jäsentämistä. Näin ollen muistelua voidaan pitää eräänlaisena terapiamuotona, joka vahvistaa itsetuntoa ja tarjoaa ikäihmiselle täyttymyksen ja lohdun tunteita.

Muistelutyö

Muistelutyöksi kutsutaan menetelmää, jossa hyödynnetään tavoitteellisesti muistelua viritteleviä toimintamuotoja. Muistelutyötä voi harjoittaa erilaisten järjestöjen ja organisaatioiden järjestämissä ryhmissä, mutta muistella voi toki myös ilman ulkopuolista ohjausta ystävien ja läheisten kesken, oman avustajan kanssa tai itsekseen. Muistelutyötä voidaan harjoittaa eri keinoin, kuten katselemalla vanhoja valokuvia, lukemalla kirjeitä tai päiväkirjoja tai kuuntelemalla muistoja herättelevää musiikkia.

Muistelutyö soveltuu jokaiselle ihmiselle, mutta erityisen hyödyllinen väline se on muutoksiin tai menetyksiin sopeutumisessa, traumaattisten muistojen käsittelyssä, uuden oppimisessa ja itsetuntemuksen kehittämisessä. Muistojen läpikäyminen helpottaa elämän hallintaa vaikeiden elämänvaiheiden aikana, sillä hyvistä muistoista voi ammentaa iloa, voimaa ja perspektiiviä. Muistelun tarkoitus ei kuitenkaan ole paneutua ainoastaan positiivisina koettuihin hetkiin, vaan elämän kokonaisuuteen, johon kuuluu väistämättä hyviä ja huonoja hetkiä sekä vaiheita. Iän tarjoama etäisyys muistoihin helpottaa menneen tutkiskelua objektiivisesti: aikoinaan raskaat asiat eivät enää tunnu yhtä vaikeilta, tai voidaan nähdä, mitä hyvää vastoinkäymisistä on voinut seurata.

Muistelu voi toimia myös sosiaalisena toimintana ja vertaistukena. Se on arvokas yhteisöllinen voimavara, joka mahdollistaa historian ja elämäntarinoiden säilymisen sukupolvelta toiselle. Muistojen jakamisen kautta voi tutustua sekä itseen että toisiin ihmisiin uudella tasolla, sillä muistot kantavat mukanaan ihmisen elämäntarinaa, mieltymyksiä, ajatuksia ja arvoja, jotka yleensä kirkastuvat entisestään niitä sanoitettaessa.

Muistelemisen aikatasot

Muistot valottavat menneisyyden lisäksi myös tätä päivää, ja valmistavat meitä kohtaamaan tulevaisuuden. Näin ollen voidaan sanoa, ettei muistelu koske ainoastaan mennyttä. Menneisyyden tapahtumat eivät enää muutu, mutta ajallinen etäisyys ja elämänkokemus voivat auttaa katsomaan niitä uudessa valossa. Muistojen tarjoaman perspektiivin myötä omaa elämänkaarta on helpompi ymmärtää kokonaisuutena, jossa eri vaiheille ja tapahtumille on ollut syynsä ja seurauksensa.

Kaukaisten muistojen muistelun ohella ikäihmiselle on hyödyllistä harjoittaa lähimuistelua, joka tarkoittaa lähiaikoina, kuten kuluneen päivän tai viikon aikana tapahtuneiden asioiden kertaamista. Suomen Seniorihoivan palvelupäällikkö My Sundelinin kokemus ikäihmisten parista on osoittanut, että lähimuistin ylläpitäminen ennaltaehkäisee aivotoiminnan hidastumista ja helpottaa arkea huomattavasti. Muistisairaiden kohdalla lähimuisti usein heikentyy, ja mieleen palaavat ainoastaan kaukaisemmat muistot. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lähimuistia voisi edelleenkin harjoittaa ja virkistää mahdollisuuksien mukaan.

Toisinaan on hyvä suunnata katse myös tulevaisuuteen, jota on niin ikään mahdollista muistella omalla tavallaan. Tulevaisuuden muistelu on metodi, jota käytetään usein mielen hyvinvointiin ja virkistämiseen tähtäävässä ryhmätyöskentelyssä. Sillä tarkoitetaan vuoropuhelua, jossa keskitytään tulevaisuuteen ja voimavaroihin. Tavoitteena on hahmottaa ja kuvata tulevaisuutta mahdollisimman käytännönläheisesti, monimuotoisesti ja toiveikkaasti. Eri aikatasojen muistelun kautta ikäihminen saa selkeämmän käsityksen valinnoistaan, saavutuksistaan ja elämän kokonaisuudesta, mikä vuorostaan auttaa ymmärtämään sekä arvostamaan tätä päivää ja tulevaisuutta.

Lähteet

Airi Airila: Vanhusten viriketoiminnan perusteet – opas vanhustyöntekijöille (2009). Helsinki: Ikäinstituutti.

Leonia Hohenthal-Antin: Muistot näkyviksi. Muistelutyön menetelmiä ja merkitystä (2009). PS-kustannus.

Saarenheimo M: Jos etsit kadonnutta aikaa (1997). Tampere: Vastapaino.

Kuva: JP Wallets/Shutterstock

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Seniorihoiva Oy
Suomen Seniorihoiva Oy
Bulevardi 7
00120 Helsinki

010 324 9000https://suomenseniorihoiva.fi

Suomen Seniorihoiva Oy on täysin kotimainen hoiva-alan kasvuyritys, jonka tehtävänä on rikastaa senioreiden elämää. Yritys on perustettu vuonna 2013 ja se toimii seitsemällä eri paikkakunnalla. Tulevaisuudessa yritys pyrkii olemaan merkittävä kotimainen sote-palveluiden tuottaja. www.suomenseniorihoiva.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Seniorihoiva Oy

Koti vaarattomaan kuntoon30.5.2017 07:00Tiedote

Kun halutaan edistää kodin turvallisuutta, on tarkistettava asunto ja sen olosuhteet, kuten pohjaratkaisut, kalusteet, kodinkoneet sekä työ- ja apuvälineet kokonaisvaltaisesti. Asunnon esteettömyys on usein ensimmäinen kodin turvallisuuteen vaikuttava asia, johon puututaan. Esimerkiksi paloturvallisuuteen sekä sähkö- ja vesivahinkoihin liittyy monesti useita käytännön seikkoja, joita asukas ei kenties tule arjessa ajatelleeksi. Kuitenkin juuri kyseiset asiat ovat vakavia riskitekijöitä niin kodille ja koko asuintalolle kuin asukkaalle itselleen.

Turvallinen koti kullan kallis8.5.2017 07:00Tiedote

Asumme yksin tai yhdessä, kodin merkitys on meistä jokaiselle kiistaton. Koti ei ole pelkkä asunto, osoite tai omaisuuden säilytyspaikka, vaan useimmille se edustaa niin henkistä kuin fyysistä turvaa ja rauhaa. Se on paikka, jossa voi rentoutua, olla oma itsensä ja tehdä asiat omien mieltymysten sekä tarpeiden mukaan. Kodin merkitys saattaa korostua entisestään ihmisen ikääntyessä, sillä kotona vietetty aika kasvaa monesti töiden ja harrastusten harventumisen tai toimintakyvyn heikentymisen myötä.

Suomen Seniorihoiva aloittaa terveydenhuollon palvelut25.4.2017 07:15Tiedote

Suomen Seniorihoiva on aloittanut kotisairaanhoitopalveluiden tuottamisen pääkaupunkiseudulla ja sen ympäröivissä kehyskunnissa. Yritys on saanut Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän luvan yksityisten terveydenhuollon palveluiden antamiseen. Suomen Seniorihoivan terveydenhuollon palveluiden vastaavana johtajana toimii yrityksen nykyinen palvelupäällikkö My Sundelin, jolla on vuosien kokemus ikäihmisten kotihoidosta.

Kevät keikkuen tulevi – Kevään vaikutuksista mieleen5.4.2017 13:34Tiedote

Kuten vanha suomalainen sanonta asian esittää, vuodesta toiseen "kevät keikkuen tulevi", tuoden tullessaan ilonsa ja ihmeensä. Erityisesti ikäihmisille kevät voi merkitä uudenlaista alkua, kun talven pimeys ja liukkaat kelit eivät ole enää rajaamassa elämää kodin seinien sisälle ja television äärelle. Toisille valon räjähdysmäiseen lisääntymiseen ja kevääseen liittyviin odotuksiin saattaa kuitenkin olla vaikea sopeutua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme