Jyväskylän yliopisto

Musiikkiharrastus tukee lasten ja nuorten osallisuutta

Jaa

Kuinka kehittää musiikkiharrastusta yhä vahvemmin niin, että toiminnan pedagogiset ratkaisut tukevat osallisuuden rakentumista? FL Sanna Salminen tutki väitöstyössään yhteyttä lasten ja nuorten musiikkiharrastuksen: orkesterisoiton ja kuorolaulun, sekä osallisuuden välillä.

Sanna Salminen, kuvaaja Meritta Pyykkönen
Sanna Salminen, kuvaaja Meritta Pyykkönen

Pandemia-aika on nostanut lasten ja nuorten harrastamisen sekä kulttuurialan merkityksen julkiseen keskusteluun monin tavoin. Harrastustoiminnan hyvinvointivaikutukset on jo aikaisemmin pyritty tuomaan kaikkien ulottuville rakenteellisten ratkaisujen, kuten harrastustakuun, kautta.

Salmisen tulokset osoittavat, että ryhmämuotoinen musiikkiharrastus voi vahvistaa merkittävällä tavalla nuorten osallisuutta niin hyvinvoinnin, turvallisuuden, kuulumisen, jäsenyyden, toimijuuden, valtaistumisen kuin sosiaalisen ja kulttuurisen pääomankin näkökulmista. Aihetta tarkasteltiin sekä musiikkia harrastavan nuoren että kuoronjohtajan näkökulmista.

Tulokset kannustavat toiminnan ohjaajia reflektoimaan pedagogisia valintojaan huomioiden osallisuuden osatekijät. Osallisuuden edistäminen ja taiteellisiin tavoitteisiin pyrkiminen voivat tukea toisiaan. Työ nostaa keskustelun kohteeksi erityisesti musiikkia harrastavien lasten ja nuorten toimijuuden sekä kuoronjohdon pedagogiikan. Osana tutkimusta Salminen peilaa kuoronjohtajan pedagogista ajattelua ja kuoron käytänteitä osallisuuden viitekehyksessä.

– Pandemia-ajan poikkeusolot ovat ravistelleet osallisuuden kokemustamme. Erityisen huolen kohteeksi tulisi nyt nostaa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Tahdonkin haastaa kaikki harrastustoimijat luomaan toimintaan painotuksia nimenomaan osallisuuden vahvistamisen näkökulmasta, Salminen kannustaa.

Neljästä osatutkimuksesta koostuvan työn aineisto kerättiin Etelä-Afrikassa vähävaraisille lapsille tarkoitetusta, orkesterisoittoa painottavasta musiikkikoulusta vuosina 2000-2010, Jyväskylän yliopiston ja kuuden eteläisen Afrikan yliopiston musiikkikoulutusyhteistyöstä vuonna 2012 sekä Vox Aurea –nuorisokuoron toiminnasta vuosina 1998-2020.

Työ valottaakin myös kulttuurienvälisen musiikkikasvatuksen mahdollisuuksia osallisuuden osatekijöitten vahvistamisessa sekä musiikillisen ilmaisun rikastamisessa ja syventämisessä. Aineisto koostui mm. haastatteluista, observoinnista, päiväkirjoista, videoista, äänitteistä sekä lomakekyselystä.

– Eteläafrikkalaiset nuoret kuvasivat haastatteluissa musiikkiharrastuksensa merkityksiä tarkkanäköisesti: heille se tarjosi pakopaikan kuormittavasta ympäristöstä, uskoa omiin mahdollisuuksiin, itseilmaisuvälineen, suojeli ajautumiselta rikollisuuden pariin ja antoi elämään turvallisen, perhemäisen yhteisön, Salminen kertoo.

FL, kuoronjohtaja Sanna Salmisen väitöskirjan ”Musiikkiharrastuksella osallisuuteen” tarkastustilaisuus on lauantaina 22.5.2021 klo 12.00 verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii professori Elina Lehtomäki (Oulun yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Suvi Saarikallio (Jyväskylän yliopisto).

Linkki tarkastustilaisuuden seuraamiseen verkkovälitteisesti: https://r.jyu.fi/dissertation-salminen-220521

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä on +358 50 536 1900.

Julkaisu on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8639-1

Taustatietoa:

Sanna Salminen (o.s. Kivinen) kirjoitti ylioppilaaksi Pohjolanrinteen lukiosta Riihimäellä vuonna 1993. Hän valmistui filosofian maisteriksi ja musiikinopettajaksi vuonna 2000 Jyväskylän yliopistosta. Lisensiaatin tutkinto valmistui vuonna 2004.

Salminen on toiminut tutkijana Etelä-Afrikkaan suuntautuneessa musiikkikoulutusyhteistyöprojektissa, musiikinopettajana peruskoulussa ja lukiossa sekä vuodesta 2005 alkaen musiikin pedagogiikan opettajana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.

Salminen toimi Musica-kuoron ja Vox Aurea -kuoron äänenmuodostajana ja varajohtajana vuosina 1998–2006 sekä perustamansa Ruamjai-kuoron johtajana 2000–2009. Vuodesta 2009 alkaen hän on johtanut Vox Aurea -nuorisokuoroa. Salminen tunnetaan myös musiikin sovittajana, säveltäjänä sekä musiikin oppikirjojen tekijänä (Soi 3-4 ja 5-6 / WSOY, Sanoma pro).

Lisätietoja:

Sanna Salminen, +358408053372. sanna.p.salminen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Sanna Salminen, kuvaaja Meritta Pyykkönen
Sanna Salminen, kuvaaja Meritta Pyykkönen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tärkeintä on yhteinen aika: Vanhemmat mukana lapsen ruutuajassa ja leikissä15.6.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin 2‒6-vuotiaiden päiväkotilasten digimedian käyttöä ja liikunnallista leikkiaikaa yhdessä vanhemman kanssa. Tulosten mukaan vanhempien osallistuessa paljon lapsen digiaikaan, osallistuivat he paljon myös liikunnalliseen leikkiaikaan. Vanhemmat osallistuivat lastensa digiaikaan arkena 40 prosenttia ja viikonloppuisin lähes puolet lapsen kokonaisdigiajasta. Vanhempien osallistuminen lastensa liikunnalliseen leikkiin oli keskimäärin hieman vähäisempää.

Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ylläpitävät luustoa ja mahdollistavat tehokkaan luuliikunnan myös vanhetessa14.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Säännöllinen, intensiivinen liikunta ylläpitää terveen luun mukautumiskykyä ja vastustaa ikääntymiseen liittyvää luuston heikkenemistä. Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ovat tärkeitä myös erityisen haurasluisten iäkkäiden henkilöiden, kuten lonkkamurtumapotilaiden luuston kunnon ylläpysymiselle. Tulokset selviävät Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Hyvä juoksukyky edistää tehokasta aineenvaihduntaa myös ikääntyessä12.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Juoksukyky kertoo terveydestä ja ennustaa odotettavissa olevia elinvuosia. Toistaiseksi ei tiedetä, missä määrin perinnöllinen juoksukyky vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ikääntymisen yhteydessä. Jyväskylän ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus selvitti perimän ja ikääntymisen vaikutuksia eri kudosten aineenvaihduntaan ja havaitsi, että rasvakudoksella voi olla aiempaa suurempi merkitys terveelle vanhenemiselle.

Väitös 18.6.2021: Taitavia tenavia ympäri Suomen: lapset tietävät olevansa hyviä liikkujia, mutta motorisissa taidoissa löytyi alueellisia eroja Suomen sisällä (Niemistö)10.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikuntaharrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamenttipiirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen oppimista. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot Suomessa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Yleisesti alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkujia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme