Nauta- ja sikatilojen eläinsuojeluvalvonnassa kehitettävää
Lähes 2 000 nauta- ja sikatilojen eläinsuojelutarkastusta ja parisataa käräjäoikeuden ratkaisua väitöskirjaansa varten tarkastellut eläinlääkäri Sofia Väärikkälä toteaa, että eläinsuojeluvalvonnalle on selvästi tarvetta.
– Nauta- ja sikatiloilta löytyi vuosittain eläinten hyvinvointiin suoraan vaikuttavia laiminlyöntejä, kuten märkiä ja likaisia makuupaikkoja, ahtautta ja virikkeiden puutetta.
Tutkimuksessa haastatellut nauta- ja sikatuottajat kokivat viranomaisvalvonnan tarpeelliseksi, mutta suhtautuivat omaan tilaan kohdistuneeseen tarkastukseen kriittisesti. He eivät kokeneet tarkastuksen edistävän eläinten hyvinvointia eivätkä olleet eläinlääkärin kanssa samaa mieltä havaituista laiminlyönneistä.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta väittelevän Väärikkälän mukaan valvonnan yhdenmukaisuuden kannalta olisi tärkeää kehittää valtakunnallisia ohjeistuksia tulkinnanvaraisista eläinsuojelusäädöksistä. Tämä vähentäisi konflikteja tuottajien ja eläinlääkäreiden välillä. Myös tuottajan ja eläinlääkärin väliseen vuorovaikutukseen valvontatilanteessa olisi panostettava.
– On keskeistä, että tuottaja ymmärtää, mitä häneltä vaaditaan ja miksi. Toisaalta, jos eläinsuojeluongelmien taustalla on muita ongelmia, olisi tärkeää, että asiaa tarkastellaan kokonaisuutena ja ongelmavyyhtiä lähdetään purkamaan yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Tämä vaatisi yhteistyön kehittämistä esimerkiksi sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa, Sofia Väärikkälä huomauttaa.
Tutkimukseen haastateltiin myös valvontaeläinlääkäreitä. He kokivat työnsä pääsääntöisesti merkitykselliseksi.
– Suuri työkuorma ja työturvallisuuskysymykset aiheuttavat kuitenkin stressiä. Kolme neljäsosaa haastatelluista valvontaeläinlääkäreistä teki eläinsuojeluvalvontaa pääasiassa yksin, vaikka parityöskentely parantaisi työturvallisuutta ja vähentäisi paineita. Se myös lisäisi valvonnan tehokkuutta ja objektiivisuutta.
Pitkät prosessit, lievät tuomiot
Eläinlääkäreillä on keskeinen rooli epäiltyyn eläinsuojelurikokseen liittyvässä rikosoikeudellisessa prosessissa. Eläinlääkärit tekevät tutkintapyyntöjä poliisille, keräävät todistusaineistoa sekä toimivat todistajina oikeudessa. Eläinlääkärin asiantuntemusta tarvitaan erityisesti, kun arvioidaan laiminlyöntien merkitystä eläinten hyvinvoinnille.
Vain harvat ja tyypillisesti vain kaikkein vakavimmat eläinsuojelutapaukset päätyvät oikeuteen.
– Rikosoikeudellinen prosessi on hidas, sillä tutkimassani aineistossa ensimmäisestä eläinsuojelutarkastuksesta tuomioon meni keskimäärin aikaa lähes kaksi vuotta, Väärikkälä toteaa.
Syytetyistä henkilöistä lähes kaikki todettiin syylliseksi, ja suurin osa heistä tuomittiin perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta. Yleisimmin rangaistukseksi määrättiin sakkoa, jonka suuruus oli keskimäärin 50 päiväsakkoa. Vaikka oikeus käytti usein rangaistusasteikon alapäätä, puolessa tapauksista tuomitut saivat myös eläintenpitokiellon. Se määrättiin lähes poikkeuksetta määräaikaisena, keskimäärin viiden vuoden pituisena.
____________
ELL Sofia Väärikkälä väittelee 6.8.2021 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Strengthening the elements of official animal welfare control on Finnish cattle and pig farms". Voit seurata väitöstilaisuutta etänä – katso lisätiedot tapahtuman sivulta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sofia Väärikkälä, sofia.vaarikkala@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme