Nopea ja kestävä pinnoitusmenetelmä auttaa teollisuutta suojaamaan koneita korroosiolta ja kulumiselta
22.9.2022 11:02:57 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Suurnopeuslaserpinnoitus (Extreme High-Speed Laser Cladding, EHLA) on korkean materiaalitehokkuuden pinnoitusmenetelmä, joka yhdistää laserpinnoituksen ja termisen ruiskutuksen hyvät puolet. EHLA-menetelmällä voidaan valmistaa sulaliitoksella kiinnittyviä ohuita ja täysin tiiviitä korkealaatuisia metalli- ja metallimatriisikomposiittipinnoitteita erilaisten metalliseosten päälle suurella tuottavuudella. Pinnoitusta valmistuu noin neliön verran tunnissa.
– Menetelmässä yhdistyvät termisen ruiskutuksen suuri tuottavuus, korkea pinnanlaatu ja alhainen lämmöntuonti laserpinnoitteen erinomaiseen kiinnipysyvyyteen ja korroosionsuojauskykyyn, selvittää yliopistotutkija Jari Tuominen, joka vetää NOPSA – Nopeasta pinnoitusmenetelmästä etua teollisuuteen -hanketta Tampereen yliopistossa.
Menetelmän on alun perin kehittänyt saksalainen Fraunhofer-instituuttti ja se perustuu perinteiseen laserjauhepinnoitukseen. Laserjauhepinnoituksen etuja ovat monipuolinen lisäainevalikoima sekä mahdollisuus sekoitella jauheita keskenään ja lisätä niihin kovapartikkeleita, kiinteitä voiteluaineita ja ytimenmuodostajia haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi.
EHLA-menetelmän olennaisin ero perinteiseen laserjauhepinnoitukseen on korkeampi tehotiheys (W/mm2), joka saavutetaan käyttämällä pienempää polttopistettä (Ø1-2mm). Korkea tehotiheys mahdollistaa suuret liikenopeudet (~20-100m/min), jonka ansiosta voidaan valmistaa ohuita (0.1-0.5mm) yksikerrospinnoitteita alhaisella seostumalla. Lähtöaineena käytettävän jauheen pieni partikkelikoko (10-50µm) mahdollistaa jauhesuihkun kohdistamisen tarkasti myös pienempään polttopisteeseen.
– Maailmalla EHLA-menetelmä korvaa jo ympäristölle ja ihmiselle haitallisen kovakromauksen. Menetelmä on ympäristön kannalta kestävämpi valinta, koska se on materiaalitehokas eikä aiheuta välittömiä päästöjä ympäristöön, kertoo Tuominen.
Suurnopeuslaserpinnoituksella moninkertainen kovuus verrattuna kulutusta kestäviin teräksiin
NOPSA-hankkeessa tutkijat selvittävät EHLA-menetelmän mahdollisuuksia erilaisten korroosionsuoja- ja kovapinnoitteiden valmistamiseen sekä vaurioituneiden koneenosien korjaukseen tai uudelleenvalmistukseen. Tammikuussa 2022 alkaneessa hankkeessa on tähän mennessä valmistettu esimerkiksi nikkelipohjaisia korroosionsuojapinnoitteita terästen (S355, 42CrMo4) ja valurautojen päälle.
Pinnoitteiden tutkimisen ja valmistamisen lisäksi tutkitaan menetelmän soveltuvuutta metallien 3D-tulostukseen suorakerrostamalla.
– Siirrämme saatavan tietämyksen nopeasti muun muassa kaivos- ja porauslaitteita, voimalaitoksia, voimansiirtoakseleita ja vaihteita valmistavaan sekä moottoreita ja puunjalostusteollisuuden komponentteja huoltavaan teollisuuteen, Tuominen sanoo.
Tampereen yliopiston EHLA-laitteisto koostuu CNC-ohjatusta sorvista, noin yhden mikrometrin aallonpituudella toimivasta jatkuvatoimisesta kuitulaserista (3kW), kahdella jauheensyöttösuppilolla varustetusta jauheensyöttimestä sekä koaksiaalisesta jauhepinnoituspäästä. Tasomaisten kappaleiden pinnoituksessa pinnoitettavan kappaleen liikuttelulaitteena käytetään rinnakkaisrakenteista robottia. Kaksi jauheensyöttösuppiloa mahdollistaa esimerkiksi erilaisten monimateriaali- ja gradienttirakenteiden valmistuksen jauhesuhteita lennossa muuttamalla.
Kuvassa 2 näkyy poikkileikkauksia koneistetuista Inconel 625 -pinnoitteista pallo- ja suomugrafiittivalurautojen päällä. Pinnoitteiden paksuus on noin 170–180 µm ja rautapitoisuus noin 2–3 painoprosenttia. Lämpövaikutusvyöhykkeen (HAZ) syvyys on muutamia kymmeniä mikrometrejä. Pinnoitteiden korroosionsuojauskyky on varmennettu 750 tunnin suolasumutestissä.
Kovapinnoitepuolella on valmistettu kromikarbidi- ja wolframkarbidi-nikkelimatriisipinnoitteita S355- ja 42CrMo4-terästen päälle (Kuva 3).
Pinnoitteiden mikrokovuus on yli 1000 Vickersiä, joka on 2–3-kertainen kulutusta kestäviin teräksiin nähden. Karbidiosuutta säätämällä on pinnoitteiden kulumiskesto saatu vastaamaan kovakromin (~950 HV0.3) kulumiskestävyyttä kumipyöräabraasiokokeessa (Kuva 4.)
NOPSA-hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston REACT-EU osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jari Tuominen
040 849 0196
jari.tuominen@tuni.fi
Kuvat




Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tietopohjainen päätöksenteko ei ole niin suoraviivaista kuin usein ajatellaan17.11.2026 11:43:11 EET | Tiedote
Tietopohjainen päätöksenteko on vahva tavoite julkisessa hallinnossa. Väitöstutkimus osoittaa, että päätöksenteko ei käytännössä perustu suoraviivaisesti tutkimustietoon. Tiedon käyttöön vaikuttavat myös organisaatioiden toimintakulttuurit, yksilölliset tavat ja vallankäytön rakenteet.
Aki Soudunsaari Tampereen yliopiston kasvun ja kaupallistamisen työelämäprofessoriksi16.11.2026 13:00:33 EET | Tiedote
Aki Soudunsaari on nimitetty kasvun ja kaupallistamisen työelämäprofessoriksi Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekuntaan. Hän on aloittanut kolmivuotisessa osa-aikaisessa tehtävässä 16.11.2026.
Humanoidirobotin käännetty katse tuottaa hylätyksi tulemisen kokemuksen10.11.2026 14:11:48 EET | Tiedote
Poispäin suunnattu katse viestii välinpitämättömyyttä. Samuli Linnunsalon ja tutkijakollegoiden tuore tutkimus osoittaa, että humanoidirobotin vältellessä katsekontaktia tutkittavat raportoivat muun muassa kasvanutta ulkopuolisuuden kokemusta, madaltunutta mielialaa sekä alentunutta itsetuntoa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa humanoidirobottien nonverbaalisten viestien mahdollisista negatiivisista vaikutuksista ihmisiin.
Lääkäreille uusia työkaluja terveysdatan käsittelyyn – 8 miljoonan euron tutkimushanke hyödynsi tekoälyä ja laajennettua todellisuutta9.11.2026 11:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston johtama MEDALLION-tutkimusprojekti etsi uusia tapoja lääketieteellisen datan käsittelyyn. Yhdessä tutkimuskumppaneiden, yritysten ja Business Finlandin kanssa hankkeessa kehitettiin työkaluja, jotka hyödyntävät laajennettua todellisuutta (XR) ja tekoälyä (AI). Menetelmiä voidaan odottaa kliiniseen käyttöön lähitulevaisuudessa.
Moottorikelkkasafareilla altistutaan yllättävän korkeille pakokaasupäästöille3.11.2026 12:45:00 EET | Tiedote
Moottorikelkka- ja mönkijäsafareille osallistuvat voivat altistua erittäin suurille pakokaasuperäisten pienhiukkasten pitoisuuksille, osoittaa Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Mittausten perusteella altistuminen voi ajoittain ylittää vilkkaissa kaupunkiympäristöissä mitatut tasot moninkertaisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
