Odotettua useampi sairastaa syömishäiriön
Odotettua useampi suomalainen on sairastanut syömishäiriön nuoruudessaan. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan jopa joka kuudes nainen ja joka neljäskymmenes mies on kärsinyt syömishäiriöstä varhaisaikuisuuteen mennessä.
Tutkimuksessa havaittiin, että 17,9 prosenttia naisista ja 2,4 prosenttia miehistä oli kärsinyt syömishäiriöstä varhaisaikuisuuteen mennessä. Tyypillisiä syömishäiriöitä ovat anoreksia eli laihuushäiriö ja bulimia eli ahmimishäiriö. Näiden lisäksi väestössä esiintyy oirekuvaltaan monenlaisia syömishäiriöitä.
Syömishäiriöt yleistyivät niin tytöillä kuin pojilla varhaisnuoruudessa. Tytöillä yleisin ikä syömishäiriön puhkeamiselle oli 16–19-vuotiaana.
– Tutkimuksemme yksi keskeinen havainto oli, että tytöillä ja nuorilla naisilla laihuushäiriö ja sen taudinkuvaa muistuttavat syömishäiriöt olivat hyvin yleisiä. Näille oirekuville on tyypillistä muun muassa painon lasku, ruokailuihin liittyvät rajoitukset, pakonomainen liikunta, lihomisen pelko ja kehonkuvan häiriö. Joka kymmenes nuori nainen oli kärsinyt tämän tyyppisestä syömishäiriöstä, kertoo nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri, psykoterapeutti Yasmina Silén.
Pojat ja miehet täyttivät naisia harvemmin tyypillisten syömishäiriöiden diagnostiset kriteerit. Heillä taudinkuvan keskeisiä oireita olivat esimerkiksi pakonomainen liikkuminen, urheiluharrastukseen liittyvät epäterveelliset painonhallintakeinot, suuret painonvaihtelut tai ahmiminen.
Tutkimustulos perustuu laajan Kaksosten Kehitys ja Terveys -tutkimuksen aineistoon. Tutkimukseen osallistuivat lähes kaikki vuosina 1983–1987 syntyneet kaksoset ja heidän perheensä. Kaksosia seurattiin 12 ikävuodesta lähtien, ja varhaisaikuisuudessa heistä yli 1 300 osallistui psykiatrista sairastavuutta kartoittavaan haastatteluun.
Syömishäiriö ei usein näy päällepäin
Syömishäiriöiden yleisyyden ja oirekuvien tunteminen väestössä on tärkeää, sillä tämä tieto luo perustan syömishäiriöiden ennaltaehkäisylle, tunnistamiselle ja riittävien hoitointerventioiden kehittämiselle.
– Valitettavasti tänä päivänäkin vain pieni osa syömishäiriötä sairastavista tunnistetaan terveydenhuollossa, ja moni jää ilman tarvitsemaansa apua. Erityisen huonosti tunnistetaan epätyypillisiä syömishäiriöitä. On tärkeää ymmärtää, että syömishäiriö ei usein näy päällepäin. Syömishäiriöön sairastunut voi yhtä lailla olla alipainoinen, normaalipainoinen tai ylipainoinen, Yasmina Silén sanoo.
– Viime vuosina länsimaissa on julkaistu useita tutkimuksia, joissa on raportoitu syömishäiriöiden olevan aiemmin tiedettyä yleisempiä. Meidän tutkimuksemme osoittaa, että näin on myös Suomessa. Syömishäiriöiden yleisyyden vuoksi niiden tunnistamista ja hoidon saatavuutta tulisikin entisestään parantaa, hän summaa.
Tuoreessa tutkimuksessa syömishäiriödiagnoosit asetettiin Amerikan psykiatriyhdistyksen APA:n uusimpien kriteereiden mukaisesti. Uusimmassa luokituksessa tyypillisten syömishäiriöiden, laihuushäiriön ja ahmimishäiriön, diagnostisia kriteerejä lievennettiin, ja luokitukseen lisättiin uusia syömishäiriödiagnooseja.
Suomessa syömishäiriöiden diagnosoinnissa käytetään Maailman terveysjärjestön WHO:n ICD-10-tautiluokitusta. Parin vuoden päästä käyttöön otettavassa ICD-11:ssä syömishäiriöiden diagnostiset kriteerit ovat samankaltaisia Amerikan psykiatriyhdistyksen luokituksen kanssa.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin International Journal of Eating Disorders -lehdessä. Tutkimusta johti Helsingin yliopiston mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija, nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri, psykoterapeutti Yasmina Silén, Helsingin yliopisto
Puh. 040 583 0208
Sähköposti: yasmina.silen@gmail.com
Mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen, Helsingin yliopisto
Puh. 040 571 2095
Sähköposti: anna.keski-rahkonen@helsinki.fi
Viite: Yasmina Silén, Pyry N. Sipilä, Anu Raevuori, Linda Mustelin, Mauri Marttunen, Jaakko Kaprio, Anna Keski-Rahkonen. DSM-5 eating disorders among adolescents and young adults in Finland: A public health concern. International Journal of Eating Disorders 2020. https://doi.org/10.1002/eat.23236
**************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme