Omistajalla ei olekaan väliä – ulkomaalaisomistus ei ole vaikuttanut suuremmin yritysten tuottavuuteen tai työllisyyteen
23.3.2022 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Suomessa tehdään satoja yrityskauppoja joka vuosi ja keskimäärin runsaassa neljäsosassa ostaja on ulkomainen taho. Yritysten siirtyminen ulkomaalaisomistukseen onkin herättänyt huolta, esimerkiksi ostokohteen toimintojen siirtämisestä ulkomaille. Ulkomaalaisomistukseen siirtyminen voi kuitenkin lisätä ostetun yrityksen menestysmahdollisuuksia globaalisti.
Tuoreen Etla-tutkimuksen Yrityskaupat ja niiden vaikutukset kohdeyrityksiin (Etla Raportti 125) mukaan suomalaisten yritysten siirtyminen ulkomaiseen omistukseen ei keskimäärin ole vaikuttanut ostettujen yritysten myöhempään arvonlisän, henkilöstömäärän tai tuottavuuden kehitykseen. Tutkimuksen ovat tehneet Etlan Jyrki Ali-Yrkkö, Juri Mattila, Mika Pajarinen ja Ilkka Ylhäinen. Tutkimuksen on rahoittanut Business Finland.
Ulkomaisella ostajayrityksellä on usein myyntikanavia ja -yksiköitä ympäri maailmaa. Tutkijoiden mukaan oletus siitä, että ostettu yritys voisi päästä hyödyntämään näitä laajempia kanavia, ja siten kasvattaa vientiä, ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa. Palveluvienti on kasvanut yrityskaupan jälkeen, mutta kasvun merkitys on jäänyt pieneksi: palveluviennin osuus liikevaihdosta on ollut vain 1–2 prosentin luokkaa.
– Tekemissämme haastatteluissa tuli esille, että viennin kasvulle olisi ollut potentiaalia, mutta tämä potentiaali ei kuitenkaan ole useimmiten realisoitunut. Ulkomaalaisomistukseen siirtyminen on lisännyt myös palvelutuontia, joskin senkin merkitys on jäänyt vähäiseksi, toteaa Etlan tutkija Ilkka Ylhäinen.
Ulkomaisia ostajia houkuttaa innovatiivisuus ja suuri koko
Yrityksen innovatiivisuus kasvattaa nyt julkaistun tutkimuksen mukaan todennäköisyyttä, että yritys päätyy ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi. Myös suuremmat yritykset päätyivät ostokohteeksi pienempiä useammin. Tutkimuksen yhteydessä tehdyissä yrityshaastatteluissa ilmeni, että ostokohteella haluttiin olevan hyvä markkina-asema.
Ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi päätymistä kasvattivat myös julkiset pääomasijoitukset. Mikäli yritys oli saanut rahoitusta Business Finlandilta tai pääomasijoittajilta, ja vielä hakenut patentteja, todennäköisyys ulkomaalaisomistukseen siirtymisestä kasvoi.
Kilpailupolitiikan näkökulmasta yrityskaupat eivät ole vaikuttaneet ostokohteiden myöhempään kannattavuuteen. Keskimäärin ostokohteiden kannattavuus ei yrityskaupan jälkeen parantunut eli tulokset eivät anna viitteitä siitä, että kilpailu olisi vähentynyt. Haastattelujen perusteella yrityskauppa ei useinkaan ole vaikuttanut t&k-toiminnan laajuuteen, vaan pikemmin sen sisältöön.
Tutkimuksen tulokset viittaavat myös siihen, että yritysosto tulee suunnitella huolella. Sekä ostavan että myyvän yritysjohdon tulee tarkasti arvioida, että yritysostolla syntyy synergiaetuja, ja yritysoston jälkeen on tärkeää panostaa myös synergiaetujen hyödyntämiseen.
Ali-Yrkkö, Jyrki - Mattila, Juri - Pajarinen, Mika - Ylhäinen, Ilkka: Yrityskaupat ja niiden vaikutukset kohdeyrityksiin (Etla Raportti 125)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka YlhäinenTutkija, ETLA
Puh:050-413 3783ilkka.ylhainen@etla.fiJyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



