Omistajalla ei olekaan väliä – ulkomaalaisomistus ei ole vaikuttanut suuremmin yritysten tuottavuuteen tai työllisyyteen

Suomessa tehdään satoja yrityskauppoja joka vuosi ja keskimäärin runsaassa neljäsosassa ostaja on ulkomainen taho. Yritysten siirtyminen ulkomaalaisomistukseen onkin herättänyt huolta, esimerkiksi ostokohteen toimintojen siirtämisestä ulkomaille. Ulkomaalaisomistukseen siirtyminen voi kuitenkin lisätä ostetun yrityksen menestysmahdollisuuksia globaalisti.
Tuoreen Etla-tutkimuksen Yrityskaupat ja niiden vaikutukset kohdeyrityksiin (Etla Raportti 125) mukaan suomalaisten yritysten siirtyminen ulkomaiseen omistukseen ei keskimäärin ole vaikuttanut ostettujen yritysten myöhempään arvonlisän, henkilöstömäärän tai tuottavuuden kehitykseen. Tutkimuksen ovat tehneet Etlan Jyrki Ali-Yrkkö, Juri Mattila, Mika Pajarinen ja Ilkka Ylhäinen. Tutkimuksen on rahoittanut Business Finland.
Ulkomaisella ostajayrityksellä on usein myyntikanavia ja -yksiköitä ympäri maailmaa. Tutkijoiden mukaan oletus siitä, että ostettu yritys voisi päästä hyödyntämään näitä laajempia kanavia, ja siten kasvattaa vientiä, ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa. Palveluvienti on kasvanut yrityskaupan jälkeen, mutta kasvun merkitys on jäänyt pieneksi: palveluviennin osuus liikevaihdosta on ollut vain 1–2 prosentin luokkaa.
– Tekemissämme haastatteluissa tuli esille, että viennin kasvulle olisi ollut potentiaalia, mutta tämä potentiaali ei kuitenkaan ole useimmiten realisoitunut. Ulkomaalaisomistukseen siirtyminen on lisännyt myös palvelutuontia, joskin senkin merkitys on jäänyt vähäiseksi, toteaa Etlan tutkija Ilkka Ylhäinen.
Ulkomaisia ostajia houkuttaa innovatiivisuus ja suuri koko
Yrityksen innovatiivisuus kasvattaa nyt julkaistun tutkimuksen mukaan todennäköisyyttä, että yritys päätyy ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi. Myös suuremmat yritykset päätyivät ostokohteeksi pienempiä useammin. Tutkimuksen yhteydessä tehdyissä yrityshaastatteluissa ilmeni, että ostokohteella haluttiin olevan hyvä markkina-asema.
Ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi päätymistä kasvattivat myös julkiset pääomasijoitukset. Mikäli yritys oli saanut rahoitusta Business Finlandilta tai pääomasijoittajilta, ja vielä hakenut patentteja, todennäköisyys ulkomaalaisomistukseen siirtymisestä kasvoi.
Kilpailupolitiikan näkökulmasta yrityskaupat eivät ole vaikuttaneet ostokohteiden myöhempään kannattavuuteen. Keskimäärin ostokohteiden kannattavuus ei yrityskaupan jälkeen parantunut eli tulokset eivät anna viitteitä siitä, että kilpailu olisi vähentynyt. Haastattelujen perusteella yrityskauppa ei useinkaan ole vaikuttanut t&k-toiminnan laajuuteen, vaan pikemmin sen sisältöön.
Tutkimuksen tulokset viittaavat myös siihen, että yritysosto tulee suunnitella huolella. Sekä ostavan että myyvän yritysjohdon tulee tarkasti arvioida, että yritysostolla syntyy synergiaetuja, ja yritysoston jälkeen on tärkeää panostaa myös synergiaetujen hyödyntämiseen.
Ali-Yrkkö, Jyrki - Mattila, Juri - Pajarinen, Mika - Ylhäinen, Ilkka: Yrityskaupat ja niiden vaikutukset kohdeyrityksiin (Etla Raportti 125)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka YlhäinenTutkija, ETLA
Puh:050-413 3783ilkka.ylhainen@etla.fiJyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia19.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.
Etla-arvio: Kohinaa raakaöljymarkkinoilla14.1.2026 08:58:45 EET | Tiedote
Raakaöljymarkkinoita on vuoden alussa ravistellut Yhdysvaltojen isku Venezuelaan sekä merkittävä sisäinen levottomuus Iranissa. Venezuela tuskin heiluttaa raakaöljyn hintaa, mutta Iran voi vaikuttaa enemmänkin, ilmenee tuoreesta Etla-arviosta. Jos nykyisin pakotteiden alainen öljyn vienti Iranista vähenisi, voi maailmanmarkkinahinta jonkin verran nousta lyhyellä aikavälillä. Epävarmuus on jo nostanut öljyn hintaa. Jos maassa tapahtuisi vallanvaihto ja pakotteet poistettaisiin, voisivat tuotanto ja vienti kasvaa, mikä ajan myötä alentaisi raakaöljyn hintaa. Etla-arvion on laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.
Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä13.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.
Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



