Omistajalla ei olekaan väliä – ulkomaalaisomistus ei ole vaikuttanut suuremmin yritysten tuottavuuteen tai työllisyyteen

Suomessa tehdään satoja yrityskauppoja joka vuosi ja keskimäärin runsaassa neljäsosassa ostaja on ulkomainen taho. Yritysten siirtyminen ulkomaalaisomistukseen onkin herättänyt huolta, esimerkiksi ostokohteen toimintojen siirtämisestä ulkomaille. Ulkomaalaisomistukseen siirtyminen voi kuitenkin lisätä ostetun yrityksen menestysmahdollisuuksia globaalisti.
Tuoreen Etla-tutkimuksen Yrityskaupat ja niiden vaikutukset kohdeyrityksiin (Etla Raportti 125) mukaan suomalaisten yritysten siirtyminen ulkomaiseen omistukseen ei keskimäärin ole vaikuttanut ostettujen yritysten myöhempään arvonlisän, henkilöstömäärän tai tuottavuuden kehitykseen. Tutkimuksen ovat tehneet Etlan Jyrki Ali-Yrkkö, Juri Mattila, Mika Pajarinen ja Ilkka Ylhäinen. Tutkimuksen on rahoittanut Business Finland.
Ulkomaisella ostajayrityksellä on usein myyntikanavia ja -yksiköitä ympäri maailmaa. Tutkijoiden mukaan oletus siitä, että ostettu yritys voisi päästä hyödyntämään näitä laajempia kanavia, ja siten kasvattaa vientiä, ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa. Palveluvienti on kasvanut yrityskaupan jälkeen, mutta kasvun merkitys on jäänyt pieneksi: palveluviennin osuus liikevaihdosta on ollut vain 1–2 prosentin luokkaa.
– Tekemissämme haastatteluissa tuli esille, että viennin kasvulle olisi ollut potentiaalia, mutta tämä potentiaali ei kuitenkaan ole useimmiten realisoitunut. Ulkomaalaisomistukseen siirtyminen on lisännyt myös palvelutuontia, joskin senkin merkitys on jäänyt vähäiseksi, toteaa Etlan tutkija Ilkka Ylhäinen.
Ulkomaisia ostajia houkuttaa innovatiivisuus ja suuri koko
Yrityksen innovatiivisuus kasvattaa nyt julkaistun tutkimuksen mukaan todennäköisyyttä, että yritys päätyy ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi. Myös suuremmat yritykset päätyivät ostokohteeksi pienempiä useammin. Tutkimuksen yhteydessä tehdyissä yrityshaastatteluissa ilmeni, että ostokohteella haluttiin olevan hyvä markkina-asema.
Ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi päätymistä kasvattivat myös julkiset pääomasijoitukset. Mikäli yritys oli saanut rahoitusta Business Finlandilta tai pääomasijoittajilta, ja vielä hakenut patentteja, todennäköisyys ulkomaalaisomistukseen siirtymisestä kasvoi.
Kilpailupolitiikan näkökulmasta yrityskaupat eivät ole vaikuttaneet ostokohteiden myöhempään kannattavuuteen. Keskimäärin ostokohteiden kannattavuus ei yrityskaupan jälkeen parantunut eli tulokset eivät anna viitteitä siitä, että kilpailu olisi vähentynyt. Haastattelujen perusteella yrityskauppa ei useinkaan ole vaikuttanut t&k-toiminnan laajuuteen, vaan pikemmin sen sisältöön.
Tutkimuksen tulokset viittaavat myös siihen, että yritysosto tulee suunnitella huolella. Sekä ostavan että myyvän yritysjohdon tulee tarkasti arvioida, että yritysostolla syntyy synergiaetuja, ja yritysoston jälkeen on tärkeää panostaa myös synergiaetujen hyödyntämiseen.
Ali-Yrkkö, Jyrki - Mattila, Juri - Pajarinen, Mika - Ylhäinen, Ilkka: Yrityskaupat ja niiden vaikutukset kohdeyrityksiin (Etla Raportti 125)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka YlhäinenTutkija, ETLA
Puh:050-413 3783ilkka.ylhainen@etla.fiJyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



