Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta neljälle tutkimushankkeelle Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman tutkimuksen arviointiin ja rahoituspäätöksiin vaikuttavat mm. tutkimuksen korkea taso, tutkimuksen innovatiivisuus ja ainutlaatuisuus sekä korkea sovellettavuusarvo liikuntapoliittiseen päätöksentekoon.

Myönnetyt rahoitukset ovat ensimmäisen vuoden rahoituksia. OKM on varautunut rahoittamaan hankkeita myös kahtena seuraavana vuonna, jos hankkeet etenevät suunnitelmien mukaan. 

Rahoituspäätöksessä 2021 rahoitusta saaneet tutkijat ja tutkimushankkeet:

Professori Taina Rantanen. Iäkkäiden ihmisten liikkuminen ja COVID-19:n sosiaalinen etäisyys (120 000 € vuodella 2021).

Tutkimus tarkastelee iäkkäiden ihmisten liikkumisen muutoksia ajanjaksona, joka alkaa ennen koronapandemiaa, sen aikana ja sen jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään, ovatko toimintakyky tai asuinympäristö yhteydessä liikkumisen ja hyvinvoinnin muutoksiin. Liikkumista tarkastellaan liikkumiskykynä, liikkumisen määränä sekä liikkumisen autonomiana. Tutkimuksen alkumittauksiin (2017–18) osallistui 1018 iältään 75-, 80- tai 85-vuotiasta miestä ja naista. Toukokuussa 2020 82 % heistä vastasi liikkumista käsitelleeseen kyselylomakkeeseen. Tutkimukselle suunnitellaan seurantakyselyä vuosiksi 2021–22.

Yliopistonlehtori Johanna Ihalainen. Suhteellinen energianvaje urheilussa: yleisyys, seuraukset ja ennaltaehkäisy suomalaisilla huippu-urheilijoilla (NoREDS-tutkimus) (120 000 €)

Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa alhaiseen energiansaatavuuteen liittyvistä riskitekijöistä sekä esiintyvyydestä suomalaisilla urheilijoilla. Lisäksi halutaan selvittää, miten matalaa energiansaatavuutta voidaan järkevästi arvioida ja miten energiansaatavuus on yhteydessä muutoksiin suorituskyvyssä sekä terveydessä suomalaisilla nuorilla ja aikuisilla huippu-urheilijoilla. Tavoitteena on kehittää edelleen terveydenseurantajärjestelmää, joka tunnistaa matalasta energiansaatavuudesta kärsivät urheilijat ja ohjaa heidät tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. Tutkimus tehdään yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen ylilääkäri Maarit Valtosen kanssa.

Projektipäällikkö Ritva Mikkonen. Naisten kuukautiskierto- ja kestävyysharjoittelututkimus (110 000 €)

Populaari- ja sosiaalisessa mediassa jopa väitetään, että kuukautiskierron mukainen harjoittelu on tehokkaampi naisille kuin ”tavallinen” suositusten mukainen harjoittelu, vaikka tutkittua tietoa kestävyysharjoittelun jaksottamisesta kuukautiskierron mukaan ei ole. Monitieteinen ja kansainvälinen NaisQs-tutkimus pyrkii lisäämään tietoa kestävyysharjoittelun vaikutuksista lisääntymisiässä olevien naisten kardiometaboliseen riskiin, kehonkoostumukseen, fyysiseen kuntoon sekä elämänlaatuun. Tutkimuksessa selvitetään, onko mahdollista hyödyntää kuukautiskierron luontainen hormonaalinen vaihtelu harjoitteluadaptaatioiden optimointia varten.

Yliopistonlehtori Arto Laukkanen. Liikuntataidot ja sosiaalinen tuki johtavat lasten fyysiseen aktiivisuuteen kehityksellisten mekanismien kautta (65 000 €)

Fyysinen inaktiivisuus on yleistä lapsilla ja sen yleisyys kasvaa iän myötä. Inaktiivisuuden lisääntyessä terveyteen ja kehitykseen liittyvät riskitekijät kasvavat. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää teorialähtöisiä kehityksellisiä mekanismeja, joiden kautta varhaislapsuuden liikuntataitojen ja sosiaalisen tuen yhteys myöhempään fyysiseen aktiivisuuteen selittyy.

Tutkimus perustuu maantieteellisesti satunnaistettuun ja edustavaan kolmen aikapisteen pitkittäisasetelmaan, jossa lapset ovat 3–7-vuotiaita (varhaislapsuus), 7–10-vuotiaita (keskilapsuus) ja 10–12-vuotiaita (myöhäislapsuuden alku). Ymmärrys fyysiseen aktiivisuuteen johtavista mekanismeista tarjoaa työkaluja suunnitella liikunnanedistämistoimia perheissä, kouluissa, terveydenhuollossa ja urheiluseuroissa.