Pääkaupunkiseudulla melkein puolet suhtautuu myönteisesti pienydinvoimaan – Lähes neljännes valmis osallistumaan vastustaviin mielenosoituksiin
16.3.2022 01:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Kaupunkikohtainen suhtautuminen pienydinvoimalan käyttöönottoon omassa asuinkunnassa ei poikkea kovinkaan paljon Helsingin, Espoon ja Vantaan välillä.
– Kansalaisten mielipide ydinvoimaa kohtaan on ollut viime vuosina myönteinen, mikä näkyy suhtautumisessa mahdollisiin pienydinvoimaloihinkin. Siitä huolimatta suhtautumisen myönteisyys oli melkoinen yllätys, sillä kysyimme vastaajilta suhtautumista käyttöönottoon omassa asuinkunnassa, sosiologian professori Tapio Litmanen Jyväskylän yliopistosta toteaa.
Suhtautuminen on kuitenkin vahvasti sukupuolittunutta. Naisista pienydinvoimaloiden käyttöönottoon suhtautui kielteisesti 45 % ja miehistä 16 %. Naisista pienydinvoimaloihin suhtautui myönteisesti vain 30 %, miehistä 63 %.
– Kyselyn perusteella asukkaat kaipaavat viestintää ja mahdollisuutta osallistua hankkeiden suunnitteluun. Tähän mennessä ydinvoimalahankkeet on toteutettu Suomessa pikkukunnissa, kun taas pääkaupunkiseudulla ollaan lähellä tiheää asutusta. Kansalaishyväksynnän saavuttaminen ei ole läpihuutojuttu, sillä lähes joka neljäs vastaaja (24 %) ilmoitti osallistuvansa vastustavaan mielenosoitukseen, jos omaan asuinkuntaan suunnitellaan pienydinvoimalaa. Neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä kannatti 57 % vastaajista, tutkija Matti Kojo Tampereen yliopistosta kertoo.
Pienydinvoimalat ovat viime vuosina saaneet huomiota pääkaupunkiseudun ilmasto- ja energiapolitiikassa. Energiayhtiöt ja osa päättäjistä harkitsevat niitä yhtenä vaihtoehtona pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotannossa. Konkreettisia hankkeita pienydinvoimalan rakentamiseksi Suomeen ei ole käynnissä.
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on tehty valtuustoaloitteita pienydinvoimaloita koskevista selvityksistä. Aloitteet ovat kytkeytyneet kaupunkien ilmastoneutraalisuustavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä.
Helsingin pormestari Juhana Vartiainen totesi joulukuussa 2021, että jos luvitus ei muodostuisi ongelmaksi, niin nopeimmillaan pienydinvoimalan voisi rakentaa Helsinkiin 2020-luvun loppuun mennessä. Helsingin kaupungin kaukolämmön tuotanto on vahvasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista.
Lokakuussa 2021 Espoon kaupunginvaltuusto päätti ryhtyä selvittämään edellytyksiä pienydinvoiman sijoittamiseksi kaupungin alueelle.
Vantaan kaupunginhallitus puolestaan linjasi tammikuussa 2022, että kaupunki ei tällä erää tarvitse pienydinvoimaa hiilinegatiiviseen lämmöntuotantoon.
Hankkeessa ”Pääkaupunkiseudun asukkaiden näkemykset pienydinvoimaloista” tutkitaan pääkaupunkiseudun suurimpien kuntien, Helsingin, Espoon ja Vantaan, asukkaiden käsityksiä ja mielipiteitä pienydinvoimaloista ja niiden käyttöönotosta kaukolämmön tuotannossa.
Asukaskyselyaineisto on kerätty 10.–16.11.2021 Innolink-yrityksen internet-pohjaisen paneelin avulla. Otoskoko on 1600 vastaajaa, jotka ovat 18–99-vuotiaita Helsingin, Espoon ja Vantaan suomenkielisiä asukkaita. Koko aineiston virhemarginaali on 2.4 %. Kaupunkikohtaisessa erittelyssä virhemarginaalit ovat Espoo 4.5 %, Helsinki 3.4 % ja Vantaa 5.5 %.
Tutkimustuloksia esiteltiin Tampereella keskiviikkona 16.3.2022 tutkimusseminaarissa “Responsible Business Research Seminar 2022” (https://events.tuni.fi/rbrs2022/).
Lisätiedot:
Sosiologian professori Tapio Litmanen, Jyväskylän yliopisto, p. 0408054168, tapio.litmanen@jyu.fi https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/yfi/en/staff/litmanen-tapio
Tutkija Matti Kojo, Tampereen yliopisto, p. 0503495195, matti.kojo@tuni.fihttps://www.tuni.fi/fi/matti-kojo
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Akatemialta lähes viisi miljoonaa euroa Jyväskylän yliopiston koulutuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen12.6.2026 14:27:58 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt Jyväskylän yliopiston tutkijoille yhteensä noin 4,9 miljoonaa euroa uutta tutkimusrahoitusta. Rahoituksen saivat kuusi akatemiahanketta ja kaksi akatemiatutkijaa. Rahoitus vahvistaa yliopiston korkeatasoista tutkimusta erityisesti koulutuksen, yhteiskunnan, hyvinvoinnin ja kulttuurin tutkimuksen aloilla.
Suomen Akatemialta rahoitusta Jyväskylän yliopistoon biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimukseen12.6.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) myönsi rahoituksen 42 uudelle akatemiatutkijalle. Lisäksi toimikunta rahoitti 75 akatemiahanketta, joissa on mukana yhteensä 100 osahanketta. Jyväskylän yliopistossa rahoituksen sai kaksi uutta akatemiatutkijaa ja yksi akatemiahanke, yhteensä kaksi miljoonaa euroa.
Kuitulisä tehoaa rasvamaksaan – vaikutus riippuu suolistomikrobiston lähtötasosta12.6.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tutkittiin ensimmäistä kertaa ihmisillä prebioottisen ksylo-oligosakkaridi-ravintokuidun vaikutusta rasvamaksaan. Tulokset osoittavat, että kuitulisä voi vähentää haitallisten aineenvaihduntatuotteiden määrää suolistossa ja siten parantaa maksan terveyttä. Suolistomikrobiston koostumus ennen ravintolisää vaikuttaa siitä saatavaan hyötyyn.
Suomen Akatemialta lähes 5 miljoonan euron rahoitus Jyväskylän yliopiston tutkijoille luonnontieteiden tutkimukseen11.6.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle merkittävää tutkimusrahoitusta. Rahoituksen saivat neljä uutta akatemiatutkijaa ja neljä akatemiahanketta. Myönnetyn rahoituksen kokonaismäärä on noin 4,8 miljoonaa euroa, ja se vahvistaa yliopiston korkeatasoista tutkimusta luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan aloilla.
Perhekeskukset tukevat vanhempien tiimityötä niin vauva-aikana kuin ero- ja ristiriitatilanteissa11.6.2026 08:28:25 EEST | Tiedote
Perhepalveluilla on keskeinen rooli vanhemmuuden tukemisessa tilanteessa, jossa syntyvyyden vahvistamista pohditaan myös taloudellisten kannustimien kautta. Perhekeskuksissa vanhempia autetaan toimimaan tiiminä aina vauva-ajasta mahdollisiin ero- ja riitatilanteisiin. Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan perhekeskusten tarjoama tuki rakentuu kolmelle keskeiselle toimintatavalle, joita tulisi hyödyntää palveluissa nykyistä johdonmukaisemmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

