Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat: Sote-uudistuksen rahoitus ei voi perustua edellisen vaalikauden ratkaisuihin

Voimakkaasti kasvavien kaupunkiseutujen näkökulmasta oleellista ei ole vain sote-palveluiden järjestämisvastuu sekä niiden tiivis yhteys kaupunkien muihin palveluihin, vaan ratkaisevaa on myös se, miten ja millä mallilla palvelut tulevaisuudessa rahoitetaan. Uudenmaan erillisratkaisun rinnalla myös koko sote-uudistusta ja erityisesti sen rahoitusratkaisua tulee valmistella hyvässä yhteistyössä niin kaupunkien kuin koko kuntakentän kanssa.

Edellisen rahoitusmallin valuviat on viisasta korjata heti

Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat painottavat, että rahoitusmallin valmistelussa vanhat valuviat tulee korjata heti ja rahoitusmallien vaikutuksia tulee analysoida huolellisesti myös kasvavien alueiden näkökulmasta.

Edellisen vaalikauden sote-rahoitusmallin suurimmat epäkohdat liittyivät kasvavien kaupunkien ja kuntien väestönkasvun vaatimien investointien toteuttamismahdollisuuksien radikaaliin heikentämiseen, millä olisi ollut laajakantoisia haitallisia vaikutuksia kestävään kaupungistumiskehitykseen sekä koko maan suotuisan talouskehityksen turvaamiseen. Investoinnit olisi mallissa pitänyt rahoittaa kolmanneksen pienemmillä tuloilla.

Aiempi malli ei kohdellut kuntia yhdenvertaisesti. Yhteisöverotulojen leikkaus ja kiinteistöveron sisällyttäminen verotulotasaukseen olisivat vieneet verotuloja erityisesti pääkaupunkiseudulta. Kunnallisveroprosentin tasasuuruinen leikkaus kaikilta kunnilta olisi rokottanut kasvavien kaupunkien tuloista huomattavasti suuremman suhteellisen osuuden kuin pienemmiltä kunnilta. Lisäksi kunnallisverotulopohjasta olisi kokonaisuutena siirtynyt valtiolle enemmän varoja kuin mitkä ovat kuntien sote-toimintojen kustannukset.

Malli olisi edelleen johtanut kuntien ja kuntakonsernien suhteellisen velkaantuneisuuden kasvuun, koska lainakanta olisi jäänyt nykyisellään kaupunkien vastuulle verorahoituksen supistuessa samanaikaisesti. Malli olisi myös johtanut valtionosuuksien määrän suhteelliseen kasvuun kaupunkien rahoituksessa ja lisännyt siten kaupunkien riippuvuutta valtion päätöksistä.

Vaihtoehtoiset mallit sote-uudistuksen rahoitukseen analysoitava ja valmisteltava yhdessä kuntakentän kanssa

Kuntien tulojen keruu ja siirto valtiolle maakuntien rahoitusta varten on mahdollista toteuttaa usealla eri tavalla. Vaihtoehtoisia malleja sekä niiden vaikutuksia tulisi analysoida perusteellisesti tiiviissä yhteistyössä kuntakentän kanssa. Sote-rahoitusmallin valinnan tulee perustua tutkittuun tietoon ja yhteisesti jaettuihin vaikutusarvioihin. Vain näin on mahdollista turvata kuntien yhdenvertainen kohtelu sekä löytää taloudellisesti kestävä ratkaisu koko julkisen talouden kokonaisuutta tarkastellen.

Sote-uudistuksen rahoituksella tulee ratkaista ennen kaikkea sote-palvelujen rahoitus. Omana asianaan valtion tulee ratkaista verotulopohjaltaan taantuvien kuntien rahoituksen riittävyys sekä rahoitusperiaatteen toteutuminen niissä palveluissa, jotka sote-uudistuksen jälkeen jäävät kuntien järjestämisvastuulle.

Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat pitävät tärkeänä, että sote-uudistuksen rahoitusmallia valmisteltaessa turvataan kuntien tasapuolinen kohtelu väestönkasvun vaatimukset huomioiden. On koko maan etu, että pääkaupunkiseutu ja sen kaupungit kykenevät tulevaisuudessakin investoimaan niin liikenteeseen kuin kasvavan väestön tarvitsemiin palveluihin. Mikäli kaupungistumisen kestävässä hoidossa epäonnistutaan, kärsii siitä vastaavasti koko Suomi.

Pormestari Jan Vapaavuori
Helsingin kaupunki

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Espoon kaupunki

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen
Vantaan kaupunki

Kaupunginjohtaja Christoffer Masar
Kauniaisten kaupunki