Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Päätöksentekoilmapiirissä vaihtelua kuntien välillä

Jaa

Kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden arviot oman kunnan päätöksentekoilmapiiristä vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea ja eri kokoisissa kunnissa. Etenkin alle 10 000 asukkaan kuntien välillä vaihtelut ovat isoja.

Arviot ilmapiiristä sekä puolueiden välillä että puolueiden sisällä ovat parantuneet jonkin verran. Myös arviot kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välisestä ilmapiiristä ovat parantuneet jonkin verran vuodesta 2017 ja selkeästi vuodesta 2015.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan kuntien päätöksentekoilmapiiriä voi edelleen pitää hyvänä, vaikka yleinen ilmapiiriarvio on laskenut hieman vuodesta 2017.

- Isot muutokset ilmapiirin kokemisessa liittyvät usein johonkin julkisuutta herättäneeseen tapahtumaan tai prosessiin kunnassa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi aloite kunnanjohtajan tai kunnanhallituksen erottamiseksi. Kyseiset muutokset näyttävät vaikuttavan enemmän pienten kuntien päättäjien arvioihin, sanoo Pekola-Sjöblom.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton ja Åbo Akademin tänä syksynä tekemästä kuntapäättäjäkyselystä, johon vastasi runsaat 800 luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa 42 tutkimuskunnasta.

Päätöksentekoilmapiiri on pysynyt kohtuullisen vakaana

Kuntapäättäjien arviot päätöksentekoilmapiiristä ovat pysyneet suhteellisen vakaina viimeiset 25 vuotta.

Luottamushenkilöiden arviot ilmapiiristä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä ovat heikentyneet jonkin verran vuodesta 2017, mutta ovat aavistuksen verran parempia kuin vuonna 2015. Tänä vuonna 55 prosenttia arvioi ilmapiiriä yhteistyöhakuiseksi, 27 prosenttia suhtautuu neutraalisti ja 18 prosenttia arvioi ilmapiiriä ristiriitaiseksi.

Päätöksentekoilmapiiri koetaan keskimääräistä ristiriitaisemmaksi etenkin 50 000 - 100 000 asukkaan kaupungeissa.

Avoimuus ja hyvä tiedonkulku vaikuttavat myönteisesti

Päättäjien arviot ilmapiiristä ovat kyselyn tulosten perusteella yhteydessä pitkälti kunnan toimintatapoihin, evät niinkään vastaajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Puoluekannalla on jossain määrin merkitystä.

Erityisesti valmistelun ja päätöksenteon avoimuus sekä hyvä tiedonkulku viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä näyttävät vaikuttavan myönteisesti päättäjien kokemukseen ilmapiiristä.

- Kunnan toiminta on kokonaisuus, jossa ihmisten väliset yhteistyösuhteet ovat keskeisessä roolissa. Kaikki sellainen toiminta, joka lisää luottamushenkilöiden tunnetta siitä, että he ovat itse osallisia päätöksentekoprosessissa, on omiaan edistämään hyvää päätöksentekoilmapiiriä, sanoo tutkija Siv Sandberg.

-On hyvä huomata, että päättäjien arviot päätöksentekoilmapiiristä eivät ole irrallisia, vaan heijastuvat herkästi myös kuntalaisten näkemyksiin kuntapolitiikasta, toteaa Pekola-Sjöblom.

Kuntaliitto näkee tärkeänä, että kunnissa panostetaan uusien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden koulutukseen, ja sitä kautta vahvistetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

- Myös Kuntaliittokonserni tarjoaa koulutuksen avulla hyvän yhteistyön työkaluja ja eväitä luottamushenkilöille ja ammatilliselle johdolle, kuntakehitys- ja tutkimusjohtaja Sini Sallinen sanoo.

Lisätietoja Kuntapäättäjätutkimuksesta: www.kuntaliitto.fi/kuntapaattajatutkimus2020

Lisätietoja:

Siv Sandberg, tutkija, Åbo Akademi, p. 0400 726380, siv.sandberg(at)abo.fi

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 3375634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommuninvånarna nu nöjdare med social- och hälsovårdstjänsterna26.1.2021 09:05:29 EETTiedote

Kommuninvånarna anser att social- och hälsovårdstjänsterna till största delen skötts bra. Tjänsterna anses också vara lättillgängliga. Nöjdast är kommuninvånarna med sjukskötar- och hälsovårdarmottagningarna samt mödra- och barnrådgivningen. Också sjukhusvården, tandvården, hälsocentralernas läkarmottagning och skolhälsovården får gott betyg. – Även för socialtjänsternas del kan man se att de som använt tjänsterna i allmänhet är mycket nöjdare med hur tjänsterna skötts än de som inte använt tjänsterna. Nöjdast är kunderna med familjerådgivningstjänsterna, säger forskningschef Marianne Pekola-Sjöblom. Kommuninvånarna är mycket nöjda med framför allt hur hälso- och sjukvårdstjänsterna skötts, och tillgången till tjänsterna och deras tillgänglighet får åtminstone medelbetyg i kommuner av alla storlekar. Nöjdast med tillgången och tillgängligheten är invånarna i kommuner med 5 000–20 000 invånare och minst nöjda är invånarna i städer med över 100 000 invånare. De svenskspråkiga är betydlig

Kuntalaiset aiempaa tyytyväisempiä sosiaali- ja terveyspalveluihin26.1.2021 09:00:00 EETTiedote

Sosiaali- ja terveyspalveluja pidetään kuntalaisten keskuudessa pääosin hyvin hoidettuina. Samalla sote-palveluja pidetään myös hyvin saavutettavina. Tyytyväisyys on suurinta sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanottoon sekä äitiys- ja lastenneuvolaan. Tyytyväisyys on korkeaa myös sairaalahoitoon, hammashoitoon, terveysaseman lääkärivastaanottoon ja kouluterveydenhuoltoon. - Myös sosiaalipalvelujen kohdalla ilmenee, että palveluja käyttäneet ovat pääsääntöisesti paljon tyytyväisempiä palvelujen hoitoon kuin ne tahot, jotka palveluja eivät ole käyttäneet. Käyttäjätyytyväisyys on suurinta perheneuvolapalveluihin, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Tyytyväisyys erityisesti terveyspalvelujen hoitoon on hyvin suurta ja arviot saatavuudesta ja saavutettavuudesta ovat vähintään kohtuullisella tasolla kaiken kokoisissa kunnissa. Parhaat tyytyväisyys- ja saavutettavuusarviot annettiin 5 000–20 000 asukkaan kunnissa, heikoimmat arviot sen sijaan yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. R

Regionala skillnader bör beaktas i miljö- och hälsoskyddet12.1.2021 14:00:01 EETTiedote

I samband med utredningen av regionförvaltningen och de sektorsövergripande landskapen har man också granskat placeringen av miljö- och hälsoskyddet. Utredningsgruppen har föreslagit att uppgifter inom miljö- och hälsoskyddet ska överföras till de framtida välfärdsområdena år 2026. Kommunförbundet anser att organiseringen av miljö- och hälsoskyddet bör fokusera på verksamheten och effekterna samt de regionala skillnaderna. Miljö- och hälsoskyddet bör med undantag av veterinärvården stanna kvar i kommunal regi också efter det att social- och hälsovårdsreformen genomförts. De regionala skillnaderna kan bäst beaktas genom att man gör det möjligt att avtala om arbetsfördelningen regionalt mellan kommunerna och välfärdsområdena. Stora skillnader mellan olika områden I städerna skulle en överföring av miljö- och hälsoskyddet till välfärdsområdet leda till att processerna blir långsammare och förmågan att tillgodose lokala behov blir svagare. De samarbetsområden som utvecklats verksamhetsorie

Alueelliset erot huomioitava ympäristöterveydenhuollon järjestämisessä12.1.2021 13:58:44 EETTiedote

Aluehallinnon ja monialaisten maakuntien selvitystyön yhteydessä on tarkasteltu myös ympäristöterveydenhuollon sijoittumista. Selvitysryhmä on ehdottanut ympäristöterveydenhuollon tehtäviä siirrettäviksi tuleville hyvinvointialueille vuonna 2026. Kuntaliitto katsoo, että ympäristöterveydenhuollon järjestämistä tulee arvioida toiminta ja vaikuttavuus edellä ja alueelliset erot huomioiden. Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen tulisi eläinlääkintähuoltoa lukuun ottamatta säilyttää kuntaperusteisena myös sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen. Alueelliset erot voidaan parhaiten huomioida mahdollistamalla työnjaosta sopiminen aluekohtaisesti kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Erot alueiden välillä suuria Kaupungeissa ympäristöterveydenhuollon organisoituminen hyvinvointialueelle hidastaisi prosesseja ja heikentäisi kykyä vastata paikallisiin tarpeisiin. Toimintalähtöisesti kehittyneet yhteistoiminta-alueet ovat jo maakunnallisia siellä, missä ympäristöterveydenhuolto on tarkoituksenm

Riktlinjerna för framtidens kommuner dras i kommunalvalet7.1.2021 08:40:33 EETTiedote

Om exakt hundra dagar hålls det kommunalval. Nu om någonsin är det hög tid att diskutera kommunerna, deras uppgifter och roller samt vad kommunalvalet de facto handlar om. Om vi ska lyckas få täckande och mångsidiga kandidatlistor och höja valdeltagandet måste kommunernas roll och betydelsen av kommunpolitiken synliggöras, eftersom kommunerna skapar grunden för ett gott liv för invånarna. - Vilka frågor som diskuteras under valkampanjen är inte utan betydelse. Kommunförbundet försöker för egen del lyfta fram faktabaserade diskussioner om kommunernas framtid och utveckling, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Inför kommunalvalet diskuteras framtidens kommuner och deras uppgifter I den riksomfattande kommunalvalskampanjen betonar Kommunförbundet frågor som rör livskraft och sysselsättning, hållbar utveckling som helhet, klimat och miljö samt framtiden för kommunernas tjänster. Kommunen skapar grunden för vår vardag. Effektiva klimatåtgärder och tryggande av natu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme