Euroopan parlamentti on täysistunnossaan 30. maaliskuuta hyväksymässä palkka-avoimuusdirektiivin. Direktiivi ohjaa kaikkia yli 100 henkeä työllistäviä työnantajia raportoimaan säännöllisesti viranomaisille muun muassa sukupuolten välisistä palkkaeroista sekä miesten ja naisten osuuksista organisaation palkkaneljänneksissä.

Näiden lisäksi työnantajien on direktiivin mukaan tarjottava kaikille työntekijöille tietoa palkkauksen kriteereistä sekä sukupuolten välisistä palkkaeroista samanarvoista työtä tekevien keskuudessa. Työntekijöille säädetään myös oikeus saada tietoa sukupuolten keskipalkoista samanarvoista työtä tekevien keskuudessa.

Samanarvoisuusperiaatteen rikkomisesta ohjataan sakkorangaistuksiin ja korvauksiin työntekijälle.

SDP, vihreät ja vasemmistoliitto tukevat palkka-avoimuutta

Duunitori kysyi vaalikoneessaan eduskuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä väitteeseen ”palkkatietojen avoimuus työpaikoilla on varmistettava lainsäädännöllä”. Jopa yli 90 prosenttia SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaista ilmaisi olevansa osittain tai täysin samaa väitteen kanssa.

”Kaikkien palkat ja niiden perusteet täytyy olla todennettavissa, jotta perusteettomiin eroihin voidaan puuttua ja vaatia oikaisua”, kertoo vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo Duunitorille.

”Tarvitaan mahdollisuus esimerkiksi luottamushenkilölle tarkastaa ja puuttua perusteettomiin palkkaeroihin”, ehdottaa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson puolestaan vaalikoneessa.

”Valitettavasti on niin, että usein juuri naisille maksetaan pienempää palkkaa kuin miehille. Olen kuullut satojen, ja jopa tuhannen euron eroista samasta työstä”, perustelee SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm.

Kokoomus ja perussuomalaiset vastustavat: ”Palkkojen vertaileminen kahvipöydässä ei edistä hyvää työilmapiiriä”

Äänestäjien keskuudessa palkka-avoimuus ei nauti varauksetonta kannatusta: 47 prosenttia on samaa mieltä ja 33 prosenttia eri mieltä avoimuuden varmistamisesta lainsäädännöllä.

Puolueista nuivimmin aiheeseen suhtautuu kokoomus, jonka ehdokkaista 62 prosenttia on osittain tai täysin eri mieltä väitteen kanssa.

”Tavoite hyvä, mutta voi kääntyä itseään vastaan, jos yksilökohtaiset palkat olisivat kaikille avoimia tai vuotaisivat kaikille. Se saattaisi nostaa liiaksi kynnystä palkita reilulla tavalla hyvästä työstä”, toteaa kokoomuksen varapuheenjohtaja Kai Mykkänen.

Myös perussuomalaiset kääntyvät vaalikonevastausten perusteella kielteiselle kannalle – ehdokkaista 59 prosenttia on eri mieltä väitteen kanssa.

”Jatkossakin tulee osaamisesta ja hyvästä työn suorittamisesta saada maksaa parempaa palkkaa kuin huonommin suoriutuvalle työkaverille. Se, että aletaan palkkoja vertailemaan kahvipöydässä, ei edistä ainakaan hyvää työilmapiiriä”, perustelee perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri.

Salamyhkäisyys näkyy myös rekrytoinneissa 

Elinkeinoelämä ja työnantajia edustavat järjestöt suhtautuvat yhä varauksellisesti palkka-avoimuuteen. Palkka-avoimuuden edistäminen kirjattiin Antti Rinteen (sd) hallitusohjelmaan, mutta asiaa edistänyt työryhmä kaatui muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vastustuksen vuoksi.

Epävarmuus avata palkkoja näkyy rekrytoinnissa: ani harva työnantaja viestii palkasta hakijoille. Esimerkiksi maaliskuun alussa Duunitorin 46 000 työpaikkailmoituksesta vain 2 000 ilmoituksessa kerrottiin tehtävän palkka euroina.

Direktiivi on tuomassa hakijoiden kaipaamaa muutosta myös tähän: hakijan pitäisi saada tieto palkasta tai palkkahaitarista. Kaikkien työnantajien on jatkossa annettava tämä tieto esimerkiksi työpaikkailmoituksessa, ennen työhaastattelua tai muulla tavoin.

Duunitorin vaalikoneeseen on vastannut tähän mennessä 1 375 ehdokasta ja noin 100 000 äänestäjää.

Kaipaatko lisätietoa?

Haluatko tietää lisää työmarkkinoista tai tarvitsetko asiantuntijan haastatteluun? Ole yhteydessä! Tutustu myös Duunitorin kaikille avoimeen työmarkkinapalveluun, joka kertoo esimerkiksi, mitkä alat kiinnostavat hakijoita ja millä aloilla on eniten avoimia työpaikkoja.