Palkokasvien lisääminen ja punaisen lihan vähentäminen on turvallista luuston terveyden ja proteiinin saannin kannalta

– Punaisen ja prosessoidun lihan määrän vähentäminen ruokavaliossa planetaarisessa ruokavaliossa suositellulle tasolle lisäämällä tilalle Suomessa viljeltäviä palkokasveja eli hernettä ja härkäpapua on proteiiniravitsemuksen kannalta turvallista. Myöskään luuston terveys ei tällaisella ruokavaliomuutoksella vaarannu, toteaa dosentti Suvi Itkonen maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Papumies-tutkimuksessa 102 suomalaista miestä noudatti kuuden viikon ajan tutkimusruokavaliota.

• Ensimmäinen ryhmä söi 760 g punaista ja prosessoitua lihaa viikossa, mikä kattoi 25 prosenttia proteiinin kokonaissaannista. Määrä vastaa suomalaisten miesten keskimääräistä kulutusta.
• Toinen ryhmä söi palkokasvi-, lähinnä herne- ja härkäpapupohjaisia elintarvikkeita, jotka vastasivat 20 prosenttia proteiinin kokonaissaannista. Lisäksi he söivät planetaarisen ruokavalion suosituksen ylärajan verran punaista ja prosessoitua lihaa viikossa (200 g eli 5 prosenttia proteiinin kokonaissaannista).

Muuten tutkittavat noudattivat tavanomaista ruokavaliotaan eivätkä he eivät saaneet syödä tutkimuselintarvikkeiden lisäksi muuta punaista ja prosessoitua lihaa tai palkokasveja.

Tutkijat eivät havainneet luun muodostumisen tai luun hajoamisen merkkiaineissa eroja ruokavalioryhmien välillä. Myöskään kalsiumin tai D-vitamiinin saannit eivät eronneet ryhmien välillä. Kalsiumin saanti oli nykyisen ravitsemussuosituksen mukaista ja D-vitamiinin saanti hyvin lähellä suositusta. Välttämättömien aminohappojen ja proteiinin saannit olivat keskimäärin suositusten mukaista molemmissa ryhmissä.

– Punaisen lihan käytön vähentäminen on ympäristövaikutusten kannalta erittäin tärkeää, toteaa Itkonen. 

Kasvispainotteisemmat ruokavaliot ovat yhä suositumpia ja myös äskettäin päivitetyissä pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa painotetaan lihan käytön rajoittamista ja maidon kulutuksen kohtuullistamista.

– Tässä tutkimuksessa koehenkilöt nauttivat maitotuotteita tavanomaisesti kuluttamansa määrän, joten heidän kalsiumin ja D-vitamiinin saantinsa ei muuttunut. Luuston terveyden kannalta on kuitenkin tärkeää muistaa, että jos vähentää maitotuotteiden määrää ruokavaliossaan, on kalsiumin ja D-vitamiinin saanti turvattava muista lähteistä. Näitä voivat olla esimerkiksi kyseisillä ravintoaineilla täydennetyt kasvipohjaiset juomat ja jogurtinkaltaiset valmisteet tai tarvittaessa ravintolisät, muistuttaa Itkonen.

Papumies-tutkimuksen muita tuloksia liittyen muun muassa rasva-aineenvaihduntaan, suoliston terveyteen ja ravintoaineiden saantiin julkaistaan myöhemmin.

Artikkeli:

Suvi T. Itkonen, Piia Karhu, Tiina Pellinen, Mikko Lehtovirta, Niina E. Kaartinen, Satu Männistö, Essi Päivärinta, Anne-Maria Pajari. Effects of partial replacement of red and processed meat with non-soya legumes on bone and mineral metabolism and amino acid intakes in BeanMan randomised clinical trial. Br J Nutr. 2023 Jul 10:1-24. doi: 10.1017/S0007114523001514. Online ahead of print.

Monitieteinen Leg4Life (Legumes for Sustainable Food System and Healthy Life – Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) –hanke toteutetaan Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamana. Hanke pyrkii palkokasvien käyttöä lisäämällä saamaan aikaan laajaa yhteiskunnallista muutosta kohti terveellisempää ruokajärjestelmää sekä ilmastoneutraalia ruoantuotantoa ja -kulutusta. Hankkeessa tutkitaan Suomen olosuhteissa menestyviä palkokasveja viidessä laajassa työpaketissa, jotka kattavat koko ruokaketjun pellolta pöytään.