“Paluuta ei ole” – Laskennalliset tieteet ovat laajentuneet kaikkialle digitalisoituvassa yhteiskunnassa
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa selvitettiin laskennallisten tieteiden tämänhetkinen tilanne Suomessa. Laskennallisilla tieteillä viitataan monitieteellistä mallintamista hyödyntävään alaan, jossa käytetään laskennallista infrastruktuuria hyväksi kompleksien ongelmien ratkaisemisessa. Laskennallisia menetelmiä ovat mallintamisen lisäksi simulointi, numeerinen analyysi, optimointi, data-analyysi ja koneoppiminen.
Raportti pohjautuu Suomen yliopistojen ja kansainvälisten alan johtavien yliopistojen sekä kansallisten ja kansainvälisten instituutioiden ja järjestöjen verkkosivuilla esitettyyn tietoon niiden toiminnasta.
"Laskennalliset tieteet ovat laajentuneet perinteisistä teknis-luonnontieteellisistä aloista lähes kaikille aloille. Simuloinnin ja mallintamisen ohella data-analyysin, kuva-analyysin ja päätöksenteon tekoälypohjaiset menetelmät ovat laajasti käytössä yhteiskunnassa. Laskennallisista tieteistä on tullut kolmas tieteen paradigma perinteisten teoreettisen ja kokeellisen tutkimuksen rinnalle”, toteaa professori Pekka Neittaanmäki.
Raportissa kuvaillaan ensin Suomen yliopistojen tekemää tieteellistä tutkimusta ja yliopistojen tarjoamaa maisteri- ja tohtoriopetusta. Sen jälkeen esitellään lyhyesti nykyistä infrastruktuuria sekä kaikille avoimia MOOC-kurssialustoja. Liitteistä löytyvät myös listat erityisesti laskennallisia tieteitä käsittelevistä kursseista Suomen ja muutamassa ulkomaisessa yliopistossa, sekä taulukoinnit tämänhetkisistä akatemiaprofessuureista ja ERC-tutkijoista.
“Dataan ja laskentaan pohjautuva kurssitarjonta kuin myös merkittävät tutkimushankkeet näyttävät lisääntyneen kaikissa suomalaisissa yliopistoissa. Jyväskylässä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että tällä hetkellä käynnissä olevista IT-tiedekunnan laskennallisten tieteiden Suomen Akatemian myöntämästä rahoituksesta suurin osuus keskittyy datapohjaiseen laskentaan” kommentoi apulaisprofessori Ilkka Pölönen.
"Verrattuna vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen digitaalisuus ja teknologia on aihepiirinä huomioitu yhä useamman yliopiston kaikessa opettajakoulutuksessa, tutkimusalueissa ja kurssien sisällöissä. Laskennallisuus on terminä verrattain vähemmän käytetty kuin tuoreempi data-analytiikka tai perinteinen tekoäly, mutta termien vaihtelevasta vakiintuneisuudesta riippumatta yliopistojen tutkintojen sisällöt vastaavat hyvin toisiaan. Laskennallisuus on nykyään kokonaisvaltaisemmin huomioitu - toisin sanoen sitä ei ole välttämättä kohdistettu yhden tietyn korkeakoulun, tiedekunnan tai laitoksen tehtäväksi, vaan sen tutkimusta on pyritty vähitellen yhtenäisesti edistämään koko yliopiston puolesta", toteavat selvityksen tehneet tutkimusavustajat Ida Toivanen ja Jari Lindroos.
Lisätietoja
Professori, Unesco Chair, Pekka Neittaanmäki 040-5507007
Apulaisprofessori Ilkka Pölönen, puh.0400-248140
Tutkimusavustaja Ida Toivanen, ida.m.toivanen@student.jyu.fi
Tutkimusavustaja Jari Lindroos, jamamili@student.jyu.fi
Linkki raporttiin: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8985-9
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme