Palveluja ja hyvinvointia paikallisin voimin

Paikallisyhteisöjen omaehtoista toimintaa pidetään perinteisesti maaseudun erityisenä vahvuutena. Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ja Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos toteuttivat yhteistyössä keväällä 2020 valtakunnallisen kyselyn, jossa paikallistettiin maaseudun sosiaalisia innovaatioita. Kyselyyn ilmoitetut reilut 130 esimerkkiä luovat monipuolisen kuvan niistä ratkaisuista, joita maaseutukylissä ja -kunnissa on kehitetty pyrkimyksenä vahvistaa yhteisöjen hyvinvointia ja elinvoimaa.

Useimpien innovaatioiden taustalla vaikuttaa paikallisyhteisöjen halu löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja tilanteissa, joissa kunnalliset palvelut ovat vetäytyneet tai vetäytymässä. Tästä osaltaan kertoo se, että vastauksista useat esittelevät kuntaliitosalueilla kehitettyjä innovaatioita. Alpuan kylässä, joka nykyisin on osa Raahea, asukkaiden perustama osuuskunta ylläpitää päiväkotia ja tuottaa kotipalveluja. Maalahteen liitetyssä Bergössä kylätoimikunnan aloitteesta perustettu yhteiskunnallinen yritys on puolestaan rakentanut koulun yhteyteen tilat vanhusten palveluasumisyksikköä varten. Näin on vastattu asukkaiden toiveeseen siitä, että he iän karttuessa voivat edelleen asua kotisaarellaan.

Yhteisölähtöisen toiminnan myötä maaseudun asukkaiden saataville on myös tuotu sieltä aiemmin puuttuneita palveluja.  Etelä-Pohjanmaan kyliä kiertävä Teuvabiili tarjoaa kylien ikäihmisille aktivointi- ja hyvinvointipalveluja. Pellossa vanha kirjastoauto palvelee nykyisin eri tapahtumia kiertävänä nuorisobussina. Useat vastaajat kuvaavat myös, kuinka kyläyhdistys on hankkinut omistukseensa lakkautetun kyläkoulun ja tuottaa sen tiloissa erilaisia palveluja yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa.

Palvelujen ohella maaseudun sosiaaliset innovaatiot kertovat halusta uudistaa demokratiaa. Keskeistä on edistää kanssakäymistä kylien ja kunnan välillä, josta esimerkkinä on Vuolijoen aluelautakuntatoiminta Kainuussa. Varsinais-Suomessa kylien asukkaat voivat puolestaan vaikuttaa kyläneuvottelukuntien kautta. Myös kumppanuuspöydät sekä kuntien yhdistysohjelmat kokoavat toimijoita yhteen ja edistävät asukkaiden, järjestöjen ja kuntien keskinäistä yhteistyötä.

Kiinnostavana yksityiskohtana tutkimuksessa nousee esiin innovaatioiden kansainvälisyys. Napapiirin kyläyhdistys järjestää kesäisin yhteistyössä ruotsalaisen Juoksengin kylän kanssa ”Swim the artic circle” -tapahtuman. Vuoden vaihtuessa kokoonnutaan yhteen ”Do it twice” -juhlien merkeissä. Hankasalmen Observatorio ja revontulien kuuntelulaitteisto ovat puolestaan asiasta kiinnostuneiden käytettävissä mistä päin maailmaa tahansa.

Useimmiten sosiaalisten innovaatioiden ”priimusmoottoreina” toimivat kyläyhdistykset. Niiden kehittymisen ja juurtumisen kannalta oleellista on kuitenkin laaja-alainen yhteistyö paikallisten yhdistysten, yrittäjien ja hankkeiden kesken sekä suhteessa kuntiin.

”Maaseudun sosiaalisten innovaatioiden kokonaiskuva” -hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston suosituksesta. Hanke kestää toukokuun 2021 loppuun. Sen seuraavassa vaiheessa paneudutaan maaseudun sosiaalisten innovaatioiden merkitykseen sekä niiden kehittymiseen vaikuttaviin tekijöihin.

Lisätietoa kyselyn tuloksista ja hankkeesta antavat projektitutkijat niina.rantamaki@chydenius.fi (040 0546 504) sekä mari.kattilakoski@uef.fi(050 4494 896)