Pelisäännöt tukevat turvallisuutta työpaikan ulkopuolisessa työssä
Tuoreimmassa Työsuojelupaneelissa eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kerran vuodessa toteuttamassa kyselytutkimuksessa työsuojeluhenkilöstölle pureuduttiin tällä kertaa sekä digivälitteiseen että ei-digivälitteiseen työpaikan ulkopuoliseen työhön.
Digivälitteinen etä- ja hybridityö ovat yleistyneet entisestään, mutta työtä on tehty varsinaisen työpaikan ulkopuolella jo pitkään ennen digitalisaatiota. Perinteisiä esimerkkejä ei-digivälitteisestä työpaikan ulkopuolisesta työstä ovat huolto-, kunnossapito- ja korjaustyötyö sekä kotihoito, joita tehdään vaikkapa asiakasyritysten tuotantolaitoksissa, asiakkaiden kotona tai maastossa.
Työpaikan ulkopuolisen työn tukemisessa on eroja
Työntekijöiden työskentelyä tuettiin jossain määrin eri tavoin digivälitteisessä ja ei-digivälitteisessä työssä. Esimerkiksi ei-digivälitteisessä työssä työnantaja hankkii selvästi tavallisemmin työssä tarvittavat välineet työpaikan ulkopuoliseen työhön (ei-digivälitteinen työ 72 % vs. digivälitteinen työ 55 %) ja tarjoaa tukea ja neuvoja hyvien työskentelytapojen rakentamiseen (ei-digivälitteinen työ 45 % vs. digivälitteinen työ 35 %). Digivälitteisessä työssä taas korostuu yhteisöllisyyden ja hyvän ergonomian tukeminen.
– Paneelitulokset herättelevät työpaikkoja tarkastelemaan omia käytäntöjään. Paneelin tulosten mukaan tuki kuormituksen hallinnalle ja neuvot hyvien työskentelytapojen rakentamiselle toteutuvat työpaikoilla vain erityistapauksissa tai joskus. Uskon, että tämäntyyppiselle tuelle on tarvetta työpaikoilla yhä enemmän. Kyse ei ole vain yksilö- tai yhteisötasosta, vaan tiimien ja työryhmien jokapäiväisistä käytännöistä, korostaa asiakkuus- ja kehittämisjohtaja Jarna Savolainen Työturvallisuuskeskuksesta.
Digivälitteisessä työssä ergonomia, työaika ja tauot sekä vakuutusasiat olivat tavallisimpia työsuojelukysymyksiä. Ei-digivälitteisessä työssä taas liikenne ja liikkuminen, asiakkaan tilojen turvallisuus sekä yksintyöskentely olivat työsuojelutoimijoiden ratkaistavien asioiden listalla.
Tiivis yhteydenpito ja perehdytys ovat tarpeen
Esihenkilön ja tiimiläisten välinen yhteydenpito, hyvä perehdytys ja tiedottaminen sekä ajantasaiset ohjeet ja niiden läpikäyminen nousivat useimmin vastauksissa esiin parhaina työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja työhyvinvointia tukevina käytäntöinä.
– Tarvitaan aktiivista vuoropuhelua, kuulumisten vaihtoa ja työtehtävien selkeyttä. Ei-digityössä esihenkilöiden perehtymistä työpaikan ulkopuolisiin työntekemisen olosuhteisiin ja työmaihin pidettiin tärkeänä. Digivälitteisessä työssä taas korostettiin yhteisten kasvokkaisten tapaamisten merkitystä, summaa Työsuojelupaneelin tuloksia Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Hanna Uusitalo.
Puhelin on yhä tärkeä yhteydenpitoväline
Ei-digivälitteisessä työssä työsuojeluhenkilöt pitivät yhteyttä työnpaikan ulkopuolista työtä tekevien kanssa erityisesti puhelimitse tai kasvokkaisin keskusteluin toimisto/-lähipäivinä. Digivälitteisessä etä-/hybridityössä tuotiin esiin myös erilaisia digitaalisia välineitä, kuten Teams-, Zoom- ja Yammer-sovellukset ja sähköposti. Työsuojeluhenkilöt käyttivät työpaikan ulkopuolisen työn luonteeseen sopivia keinoja pitääkseen yhteyttä henkilöstöön.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kerran vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin marras-joulukuussa 2022. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimituille työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 545 henkilöä. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä. Tällä kertaa vaihtuvana teemana oli Työpaikan ulkopuolinen työ ja työsuojelu.
Lisätietoja
Erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos, puh. 043 824 0034, hanna.uusitalo[at]ttl.fi
Vanhempi asiantuntija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, puh. 043 824 4506, minna.toivanen[at]ttl.fi
Kehittämispäällikkö Jarna Savolainen, Työturvallisuuskeskus, puh. 040 561 2022, jarna.savolainen[at]ttk.fi
Tutustu myös
Tutustu myös
Työsuojelupaneelin tulokset Työelämätiedon datasivuilla ja analyysisivuilla:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Haastavat asiakastilanteet ovat kasvava työstressin aiheuttaja työpaikoilla – nyt on aika tunnistaa riskit23.3.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Haastavat asiakastilanteet ovat tutkitusti Euroopan yleisin työterveysriski heti tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskien jälkeen, ja Suomessa ilmiö on laajentumassa koskemaan yhä useampia työpaikkoja. Asiakkaiden kohtaaminen on tärkeä osa työnkuvaa monissa tehtävissä. Riskien tunnistaminen on ensimmäinen askel kuormituksen vähentämiseksi.
Arbetsengagemang upplevs mest inom människorelaterade yrken och inom administrativt ledarskapsarbete22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
I materialet som sammanställts av svaren i Arbetshälsoinstitutets Arbetsengagemang-test framkommer att arbetsengagemang är kopplat till hälsa, arbetsförmåga och tillfredsställelse med livet. Enligt resultaten är arbetsengagemang inte ett sällsynt fenomen i finländskt arbetsliv. Det finns dock skillnader mellan olika verksamhetsområden. Arbetsengagemanget är stort speciellt inom undervisnings-, social- och hälsovårdssektorn. Inom industriellt arbete är engagemanget mindre.
Work engagement is highest in interpersonal work and administrative management work22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Work engagement is connected to health, work ability and satisfaction in life, according to the data compiled from the responses to the Finnish Institute of Occupational Health’s Work engagement test. According to the results, work engagement is not an unknown phenomenon in the Finnish work life. However, there are differences between industrial sectors. High levels of work engagement can be found in the education, social welfare and health care sectors, in particular. In industrial work, the engagement level is lower.
Työn imua eniten ihmissuhdeammateissa ja hallinnollisessa johtamistyössä22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Työn imu on yhteydessä terveyteen, työkykyyn ja tyytyväisyyteen elämässä, kertoo Työterveyslaitoksen Työn imu -testin vastauksista koottu aineisto. Tulosten mukaan työn imu ei ole suomalaisessa työelämässä harvinainen ilmiö. Eroja toimialojen väliltä kuitenkin löytyy. Korkeaa työn imua on etenkin opetus-, sosiaali- ja terveysalalla. Teollisessa työssä imu on vähäisempää.
Försämringen av arbetshälsan har inte kunnat stoppas9.3.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas arbetshälsa och upplevelse av arbetsförmågan har fortsättningsvis blivit allt sämre, berättar Arbetshälsoinstitutets uppföljningsundersökning Miten Suomi voi? (Hur mår Finland?). Även arbetsengagemanget har försvagats något. Symtomen på arbetsutmattning har ökat särskilt bland arbetstagare med en lägre utbildningsnivå. Även yngre ålder hör samman med försvagad arbetshälsa. Forskarna efterlyser en ändrad utvecklingsriktning på arbetsplatserna genom att förbättra arbetsförhållandena och arbetets resurser.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme