Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Perusterveydenhuollon kustannukset kasvaneet keskisuurissa kunnissa ja suurissa kaupungeissa

Jaa
Perusterveydenhuollon kustannukset kasvoivat vuosina 2020 ja 2021 kun koronapandemia sekoitti kuntataloutta ja toi yllättäviä lisäkustannuksia. Oman lisämausteensa vuodelle 2021 toivat hoito- ja palveluvelka ja niiden osittainen purkaminen, sekä valtakunnallinen hoitohenkilöstöpula.

– Kaupungeissa on kuitenkin jatkunut palveluiden kehittäminen ja tehostaminen poikkeuksellista tilanteesta huolimatta, tai ehkä juuri sen pakottamana, Kuntaliiton erityisasiantuntija Maria Pernu kertoo.

Kuntaliitto on selvittänyt suurten kaupunkien terveydenhuollon sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2021.

Keskisuurissa kunnista korkeimmat kustannukset Kainuussa – matalimmat Sipoossa ja Porvoossa

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioimattomat kustannukset olivat vuonna 2021 yhteensä noin 1,138 miljardia euroa. Kun kokonaiskustannuksissa huomioidaan hintojen muutos, niin keskisuurissa kaupungeissa kustannukset kasvoivat 0,4 prosenttia.

Korkeimmat ikävakioidut kustannukset olivat Kainuussa (4 402 euroa asukasta kohden). Alhaisimpia ikävakioidut kustannukset olivat puolestaan Sipoossa (3 433 euroa asukasta kohden) sekä Porvoossa (3 446 euroa asukasta kohden). Vuoteen 2020 verrattuna eniten sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset kasvoivat Salossa (6,8 prosenttia) ja Kauniaisissa (6,7 prosenttia).

Suurissa kaupungeissa terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset kasvaneet reilusti

Suurissa kaupungeissa terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset kasvoivat kaikissa kaupungeissa vuonna 2021, kasvua oli 2,1–8,2 prosenttia.

Suurten kaupunkien kustannukset olivat yhteensä yli 4 miljardia euroa ja nämä kaupungit hoitivat yli noin 1,5 miljoonan suomalaisen palvelut.

Korkeimmat ikävakioidut terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset olivat Oulussa (2 876 euroa asukasta kohden) ja Kuopiossa (2 842 euroa asukasta kohden). Sen sijaan alhaisimmat kustannukset olivat Espoossa ja Vantaalla, joilla oli molemmilla 2493 euroa asukasta kohden.

Kustannusten muutos keskimääräisiin kustannuksiin kasvoi suurissa kaupungeissa perusterveydenhuollon avohoidon osalta 16,8 prosenttia ja erikoissairaanhoidon somaattisen avohoidon osalta 9,4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna.

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2021.

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2021.

Tietoa kustannusvertailuista

Suomen Kuntaliiton toteuttamat kustannusvertailut koostuivat kahdesta erillisestä aineistosta, joissa vertailtiin suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuoltoa sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa vuonna 2021.

Suurten kaupunkien kustannusvertailuun osallistuivat Espoo, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Helsinki ei osallistunut vuoden 2021 vertailuun. Kaupunkien vertailuun sisältyy terveydenhuollon lisäksi tietoja sosiaalihuollon sektorilta eli vanhusten kotipalvelusta ja ympärivuorokautisesta hoidosta.

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailuun osallistuivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Porvoo, Salo ja Sipoo. Kerava ja Loviisa eivät osallistuneet vuoden 2021 vertailuun.

Lisätietoja:

Kuntaliitosta lisätietoja antaa:

Sari Raassina, sosiaali- ja terveysasioiden johtaja, 050 523 2808

Anu Nemlander, erityisasiantuntija, p. 050 563 6180

Maria Pernu, erityisasiantuntija, p. 050 475 8096

Suurista kaupungeista lisätietoja antaa:

Espoo, Paananen Markus, valmistelujohtaja, p. 040 636 8983

Kuopio, Saarinen Jari, apulaiskaupunginjohtaja, p. 044 718 6301

Lahti, Karetjoki Miia, johtava controller, p. 044 482 0656

Oulu, Huusko Jarkko, vs. terveysjohtaja, p. 050 571 4720,

Pori, Mustajoki Sanna, perusturvajohtaja, p. 044 701 8053

Tampere, Kuosmanen Taru, johtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut, p. 040 704 7337

Turku, Marttila Jane, terveyspalvelujen johtaja, p. 050 518 2792

Vantaa, Koivunen Eila, terveyspalvelujen johtaja, p. 040 5455272

Keskisuurista kunnista lisätietoja antaa:

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ahopelto Maire, kuntayhtymän johtaja, p. 044 777 3033

Kauniainen, Suhonen Pekka, Sosiaali- ja terveystoimen talous- ja hallintopäällikkö, p. 050 383 4260

Kirkkonummi, Laiho Elli, erityissuunnittelija, p. 050 566 6848

Lohja, Suominen Tuula, palvelualuejohtaja, p. 044 374 1291

Porvoo, Silvennoinen Ann-Sofie, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, p. 040 676 1374

Salo, Pahta Anneli, vt. sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja, p. 02 778 6000

Sipoo, Kokko Leena, sosiaali- ja terveysjohtaja, p. 09 2353 6500

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Personal som stöder välmåendet är en etablerad del av yrkesutbildningen – 80 procent förutser att behovet kommer att öka15.12.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande

En utredning som Kommunförbundet gjort hösten 2025 visar att personal som stöder välmåendet redan är en integrerad del av vardagen i yrkesläroanstalterna. Hela 80 procent av utbildningsanordnarna uppskattar att behovet av personal som stöder välmåendet kommer att öka, och resterande 20 procent tror att behovet kommer att förbli på nuvarande nivå. Ingen av dem som svarade förutser att behovet kommer att minska. Samtidigt lyfts ett närmare samarbete med välfärdsområdena fram som ett centralt utvecklingsobjekt.

Hyvinvointia tukeva henkilöstö on vakiintunut osa ammatillista koulutusta – 80 prosenttia ennakoi tarpeen kasvavan15.12.2025 01:00:00 EET | Tiedote

Kuntaliiton syksyllä 2025 tekemän selvityksen mukaan hyvinvointia tukeva henkilöstö on jo kiinteä osa ammatillisten oppilaitosten arkea. Peräti 80 prosenttia koulutuksen järjestäjistä arvioi hyvinvointihenkilöstön tarpeen kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyvän nykyisellään. Yksikään vastaaja ei ennakoi tarpeen vähenevän. Tarpeen kasvua selittävät muun muassa oppimisen tuen laajeneminen, oppivelvollisuusiän pidentyminen sekä ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostuminen. Samalla yhteistyön tiivistäminen hyvinvointialueiden kanssa nousee keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Kuntouttavan opetuksen kehittäminen edellyttäisi entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen koulutuksen välillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye