Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Perusterveydenhuollon kustannukset kasvaneet keskisuurissa kunnissa ja suurissa kaupungeissa

21.6.2022 10:43:40 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Perusterveydenhuollon kustannukset kasvoivat vuosina 2020 ja 2021 kun koronapandemia sekoitti kuntataloutta ja toi yllättäviä lisäkustannuksia. Oman lisämausteensa vuodelle 2021 toivat hoito- ja palveluvelka ja niiden osittainen purkaminen, sekä valtakunnallinen hoitohenkilöstöpula.

– Kaupungeissa on kuitenkin jatkunut palveluiden kehittäminen ja tehostaminen poikkeuksellista tilanteesta huolimatta, tai ehkä juuri sen pakottamana, Kuntaliiton erityisasiantuntija Maria Pernu kertoo.

Kuntaliitto on selvittänyt suurten kaupunkien terveydenhuollon sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2021.

Keskisuurissa kunnista korkeimmat kustannukset Kainuussa – matalimmat Sipoossa ja Porvoossa

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioimattomat kustannukset olivat vuonna 2021 yhteensä noin 1,138 miljardia euroa. Kun kokonaiskustannuksissa huomioidaan hintojen muutos, niin keskisuurissa kaupungeissa kustannukset kasvoivat 0,4 prosenttia.

Korkeimmat ikävakioidut kustannukset olivat Kainuussa (4 402 euroa asukasta kohden). Alhaisimpia ikävakioidut kustannukset olivat puolestaan Sipoossa (3 433 euroa asukasta kohden) sekä Porvoossa (3 446 euroa asukasta kohden). Vuoteen 2020 verrattuna eniten sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset kasvoivat Salossa (6,8 prosenttia) ja Kauniaisissa (6,7 prosenttia).

Suurissa kaupungeissa terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset kasvaneet reilusti

Suurissa kaupungeissa terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset kasvoivat kaikissa kaupungeissa vuonna 2021, kasvua oli 2,1–8,2 prosenttia.

Suurten kaupunkien kustannukset olivat yhteensä yli 4 miljardia euroa ja nämä kaupungit hoitivat yli noin 1,5 miljoonan suomalaisen palvelut.

Korkeimmat ikävakioidut terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset olivat Oulussa (2 876 euroa asukasta kohden) ja Kuopiossa (2 842 euroa asukasta kohden). Sen sijaan alhaisimmat kustannukset olivat Espoossa ja Vantaalla, joilla oli molemmilla 2493 euroa asukasta kohden.

Kustannusten muutos keskimääräisiin kustannuksiin kasvoi suurissa kaupungeissa perusterveydenhuollon avohoidon osalta 16,8 prosenttia ja erikoissairaanhoidon somaattisen avohoidon osalta 9,4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna.

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2021.

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2021.

Tietoa kustannusvertailuista

Suomen Kuntaliiton toteuttamat kustannusvertailut koostuivat kahdesta erillisestä aineistosta, joissa vertailtiin suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuoltoa sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa vuonna 2021.

Suurten kaupunkien kustannusvertailuun osallistuivat Espoo, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Helsinki ei osallistunut vuoden 2021 vertailuun. Kaupunkien vertailuun sisältyy terveydenhuollon lisäksi tietoja sosiaalihuollon sektorilta eli vanhusten kotipalvelusta ja ympärivuorokautisesta hoidosta.

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailuun osallistuivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Porvoo, Salo ja Sipoo. Kerava ja Loviisa eivät osallistuneet vuoden 2021 vertailuun.

Lisätietoja:

Kuntaliitosta lisätietoja antaa:

Sari Raassina, sosiaali- ja terveysasioiden johtaja, 050 523 2808

Anu Nemlander, erityisasiantuntija, p. 050 563 6180

Maria Pernu, erityisasiantuntija, p. 050 475 8096

Suurista kaupungeista lisätietoja antaa:

Espoo, Paananen Markus, valmistelujohtaja, p. 040 636 8983

Kuopio, Saarinen Jari, apulaiskaupunginjohtaja, p. 044 718 6301

Lahti, Karetjoki Miia, johtava controller, p. 044 482 0656

Oulu, Huusko Jarkko, vs. terveysjohtaja, p. 050 571 4720,

Pori, Mustajoki Sanna, perusturvajohtaja, p. 044 701 8053

Tampere, Kuosmanen Taru, johtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut, p. 040 704 7337

Turku, Marttila Jane, terveyspalvelujen johtaja, p. 050 518 2792

Vantaa, Koivunen Eila, terveyspalvelujen johtaja, p. 040 5455272

Keskisuurista kunnista lisätietoja antaa:

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ahopelto Maire, kuntayhtymän johtaja, p. 044 777 3033

Kauniainen, Suhonen Pekka, Sosiaali- ja terveystoimen talous- ja hallintopäällikkö, p. 050 383 4260

Kirkkonummi, Laiho Elli, erityissuunnittelija, p. 050 566 6848

Lohja, Suominen Tuula, palvelualuejohtaja, p. 044 374 1291

Porvoo, Silvennoinen Ann-Sofie, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, p. 040 676 1374

Salo, Pahta Anneli, vt. sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja, p. 02 778 6000

Sipoo, Kokko Leena, sosiaali- ja terveysjohtaja, p. 09 2353 6500

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto: Peruskoulun visio tarvitsee rinnalleen konkreettiset uudistusaskeleet11.2.2026 14:29:18 EET | Tiedote

Kuntaliitto pitää opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulu 2045 -vision tärkeänä pitkän aikavälin suuntana suomalaiselle peruskoululle ja koko yhteiskunnalle. Kuntaliitto korostaa, että vision käytännön toteutus tapahtuu kunnissa: teknologian hyödyntäminen, kuntien välinen yhteistyö ja lainsäädännön kokonaisvaltainen tarkastelu ovat keskeisiä keinoja varmistaa laadukas ja yhdenvertainen perusopetus kaikille. “On tärkeää tunnistaa perusopetuksen vahvuudet. Suomalainen, vahvasti kuntapohjainen perusopetus on osoittanut toimivuutensa, vaikka maailma ympärillä muuttuu”, erityisasiaintuntija Minna Lindberg Kuntaliitosta nostaa esille.

Kommunförbundet: Kommunerna motsätter sig inte konkurrensutsättning, men varnar för en okontrollerad upphandlingsreform5.2.2026 15:10:53 EET | Pressmeddelande

Regeringen överlämnade 5.2.2026 en proposition till riksdagen om en ändring av upphandlingslagen. Om förslaget går igenom skulle det ha stora konsekvenser för kommunernas servicestrukturer, organiseringen av tjänster och kommunernas gemensamma in house-bolag. Lagändringen skulle innebära omfattande strukturella arrangemang för många kommuner, bland annat inom måltids- och IKT-tjänster samt inom ekonomiförvaltningens och utvecklingsbolagens tjänster. Enligt Kommunförbundets bedömning ökar inte en mekanisk gräns på 10 procents ägande konkurrensen, utan hotar att splittra effektiva samarbetsstrukturer. "Kommunförbundet ställer sig positivt till målet att öka konkurrensen vid offentliga upphandlingar. Ur kommunernas perspektiv är den centrala frågan ändå hur konkurrensen kan ökas i områden där det i praktiken inte finns någon fungerande marknad”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen.

Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta5.2.2026 15:10:53 EET | Tiedote

Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita. ”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.

Kuntapalvelujen tuottavuuden mittaaminen aidosti monimutkaista - uusia mittareita tarvitaan4.2.2026 14:15:00 EET | Tiedote

Kuntaliiton Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:lta tilaama tuore Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus kunnissa -tutkimus tarkastelee kuntapalveluiden tuottavuustutkimuksen tilaa ja julkisten palvelujen tuottavuuden mittaamista. Kuntapalvelut muodostavat suomalaisen hyvinvointivaltion arjen ytimen. Viime aikojen julkisessa keskustelussa tuottavuuden parantaminen on nostettu keskeiseksi tekijäksi Suomen kasvulle.

Arbetslösheten tärde på kommunekonomin 20253.2.2026 11:07:56 EET | Pressmeddelande

Den kommunala ekonomin försvagades som väntat ifjol jämfört med år 2024. Mätt med verksamhetens och investeringarnas kassaflöde hade kommunekonomin ett underskott på över 800 miljoner euro år 2025, eftersom kommunernas kostnader ökade rejält bland annat på grund av AN-reformen. Det försämrade ekonomiska läget förklaras också av minskade skatteintäkter och nedskärningar i statsandelarna. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets bokslutsanalys, som bedömer kommunekonomins tillstånd år 2025.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye