Pirkanmaa tähtää puurakentamisen kärkeen. Hallitusohjelman puurakentamisen edistäminen saa kiitosta
10.6.2019 10:25:59 EEST | Audiomedia Oy | Tiedote
-Meidän onnistumisemme hankkeessa mitataan tietysti sillä, että saamme Pirkanmaalle uusia puukerrostalo- ja lisäkerroshankkeita. Tavoittelemme määrällisesti Tampereelle kuutta uutta puukerrostaloa ja muualla maakuntaan kolmea. Tämän lisäksi pyrimme käynnistämään vanhojen kerrostalojen lisäkerroshankkeita. Tavoitteet ovat maltillisia, mutta kokemuksen mukaan onnistunut hanke synnyttää aina uusia lisää, kuvailee hankkeen projektipäällikkö Eveliina Oinas.
Oinaan mukaan hankkeessa tuetaan myös kuntia puun käyttöön esimerkiksi koulu- ja päiväkotirakentamisessa. - Meillä on meneillään yritys- ja kuntakierros, jossa kartoitetaan kuntien hankkeita ja halukkuutta puurakentamiseen. Muualla maassa toteutetut puurakenteiset koulut ja päiväkodit ovat herättäneet kiinnostusta myös Pirkanmaan kunnissa, koska rakennusten laatuun ja sisäilmaan liittyvät kysymykset kasvattavat halukkuutta selvittää puun käytön mahdollisuutta.
-Uuden hallituksen hallitusohjelman puurakentamisen edistämiseen tähtäävät tavoitteet ovat kattavia ja odotuksia herättäviä. Kun teollisen puurakentamisen kasvu on hyvällä uralla, se tarvitsee nyt vahvan yhteiskunnan tuen. Vähähiilinen puurakentaminen julkisessa rakentamisessa on myös hyvä ilmastoteko, muistuttaa Oinas.
Vaikka puukerrostalorakentaminen on Suomessa kasvussa, Pirkanmaalla sen kasvu ei kuitenkaan vielä ole näkynyt. Maakunnassa kuitenkin tuotetaan paikallisista metsistä raaka-ainetta sekä valmiita puutuoteosia ja komponentteja rakentamisen tarpeisiin.
-Kiinnostus puurakentamista kohtaan on kasvussa. Nyt arvostetaan sitä, että puu on kotimainen, paikallinen, uusiutuva ja ympäristöystävällinen rakennusmateriaali. Kun puhutaan ilmastoteoista, on hyvä muistaa, että puurakentaminen on myös yksi keino kasvattaa hiilen pitkäaikaisia varastoja, muistuttaa Oinas.
Vähähiilisyys ja aluetalouden vaikutukset tukevat puun käyttöä
Hanketta tukee Oinaan mukaan myös se, että Pirkanmaan kunnat ovat mukana Hinku-verkostossa, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä. - Samaan aikaan myös Pirkanmaan liitto on käynnistämässä hiilineutraali- ohjelmaa. Olemmekin edistämässä Tampereen yliopiston kanssa avointa puurakentamisen tietokantaa, mikä tarjoaa rakentamisen hiilen sidonnan laskentaan työkaluja.
Oinas kuvailee tehtäväänsä matkavalistajan työksi, jossa verkotetaan eri toimijoita ja tarjotaan ajankohtaista puurakentamisen tietoa kunnille ja yrityksille. - Kunnille pyritään tarjoamaan tietoa yleisten puurakentamisen mahdollisuuksien lisäksi tietoa rakentamisen uudistuneista määräyksistä, hankkeiden käynnistämisestä ja tarjousten pyytämisestä helpottamaan puurakentamista koskevien hankkeiden päätöksentekoa. Puurakentaminen on yhä vahvemmin mukana myös julkisten hankintojen kriteereissä sen myönteisten ympäristövaikutusten ansiosta.
-Myös puurakentamisen merkittävät aluetalousvaikutukset kiinnostavat kuntia. On tehty laskelmia, että yksi euro puurakentamisen tuottaa lähes kolme euroa aluetalouteen. Pirkanmaalla on laajat metsävarat, isoja saha- ja puuta jalostavia yrityksiä. Tavoitteena onkin, että voisimme käyttää täällä omalla alueella neljänneksen täällä tuotetusta puutavarasta, mikä mahdollistaa myös uutta yritystoimintaa puurakentamisen tuoteosien valmistukseen.
Oinas uskoo, että kotimaisena, paikallisena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina puulla on hyvät mahdollisuudet nousta kilpailukykyiseksi materiaaliksi teollisessa rakentamisessa. - Yritysten kannalta haluamme olla edistämässä niiden kilpailukykyä ja osaamista. Yrityksille järjestetään mahdollisuuksia tutustumiskäynteihin puurakentamisen kohteisiin ja yrityksiin.
Useita puurakentamisen hankkeita vireillä
Hankkeella tavoitellaan kymmenen prosentin osuutta puukerrostalorakentamiselle. Suurin odotusarvo kohdentuu Tampereen Vuoreksen Isokuusen alueelle, missä on puukerrostalo-rakentamiseen varattuja tontteja. Hankkeella halutaan edistää myös puun käyttöä vanhojen kerrostalojen lisäkerrosrakentamisessa.
-Tampereen Härmälän rantaan rakennetaan parhaillaan Lakean ja Lehto Groupin toimesta puukerrostaloja. Isokuusen alueelle Arkta-Reponen, TA ja A-kruunu suunnittelevat 120 asunnon puukorttelia. Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:llä on kehitteillä n. 2500 bm2 asuntola- ja opetusrakennus Juupajoelle Hyytiälän Metsäasemalle. Tavoitteena on puurakenteinen uudisrakennus, josta jatkossa tulee puurakentamisen living lab-alusta. Hankintailmoitus kohteesta tulee Hilmaan juhannuksen jälkeen, luettelee Oinas.
Myös muissa maakunnan kunnissa tuetaan puukerrostalorakentamisen pilottihankkeita. Mikäli tavoitteet toteutuvat, Pirkanmaa nousee niiden myötä puukerrostalorakentamisen kärkimaakunnaksi Suomessa.
-Punkalaitumen koululaiset käyvät ensi syksystä lähtien uutta hirsikoulua. Hämeenkyrössä Pilke-päiväkodit rakentaa parhaillaan hirsipäiväkotia, kun taas Tampereen Hippoksen päiväkoti rakennetaan CLT – massiivipuuelementeistä. Myös Tampereen Isokuuseen on iso päiväkoti- ja kouluhanke valmisteilla. Vesilahdella on puukerrostalohanke alustavassa keskustelussa, kertoo Oinas.
Puurakentamisen kasvun myötä Pirkanmaalla käytettäisiin neljännes maakunnassa tuotetusta puutavarasta ja luotaisiin uutta puurakentamisen yritystoimintaa. Hankkeessa mukana olevan Tampereen yliopiston kanssa edistetään kilpailukykyisen puurakentamisen osaamista.
Hanketta rahoittavat Pirkanmaan liitto Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella, Tampereen yliopisto, Metsäkeskus sekä 11 alan yritystä ja 13 Pirkanmaan kuntaa. Hankeaika on 1.1.2019 - 31.12.2021.
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanenjournalist, MSSc
Puh:+358 502589markku.laukkanen@audiomedia.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsänhoitotieteen tohtori Anneli Jalkanen: Metsäkeskustelu vilisee väärinymmärryksiä17.4.2026 13:10:36 EEST | Artikkeli
Metsäkeskustelusta puuttuu kokonaiskuva Julkista metsäkeskustelua yleisökirjoitusten pohjalta tutkineen metsänhoitotieteen tohtorin Anneli Jalkasen mukaan keskustelussa esiintyy paljon väärinymmärryksiä ja siitä puuttuu kokonaiskuva. – Harhaanjohtavia väitteitä ja väärinymmärryksiä esiintyy eniten luontokatoa, ilmastopolitiikkaa, jatkuvaa kasvatusta ja metsätalouden taloudellista merkitystä käsittelevissä teemoissa. Nämä aiheet herättävät eniten keskustelua ja niihin liittyy toistuvia vääriä käsityksiä, mikä johtuu usein perustiedon puutteesta maallikkojen keskuudessa. Metsäkeskustelussa ympäristökysymykset saavat huomattavasti Jalkasen mukaan enemmän huomiota kuin metsätalouden talousnäkökulma. – Tämä johtuu tietoisesta linjauksesta, jossa valtamedia pyrkii olemaan vastavoima “vahvalle metsälobbareiden asialle”. Vaikka yleisön kommenteissa tulivat esiin metsien työllisyys- ja talousvaikutukset, osalla lukijoista vaikutti olevan epäluottamusta metsätalouden toimijoiden viestintää kohta
Professori Maarit Kallio: EU:n ilmastotavoitteiden toteuttaminen johtaisi merkittävään metsien hakkuuvuotoon Euroopasta8.4.2026 09:35:10 EEST | Artikkeli
Hakkuurajoitukset siirtävät hakkuut ja tulot ulkomaille – ilmasto ei kiitä EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden ja biodiversiteettistrategian toteutuminen aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Käytännössä se merkitsisi valtavaa tulonsiirtoa EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla olisi toteutuessaan erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Niiden toteuttaminen on kuitenkin osoittautumassa huomattavasti vaikeammaksi kuin poliittisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Myöskään tavoitteiden globaaleja seurannaisvaikutuksia ei ole arvioitu. Kyse on Euroopan metsätalouden historiallisesta leikkauksesta Euroopan unionin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsä
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle1.4.2026 10:49:19 EEST | Artikkeli
Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle. –Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen. Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämm
Kansanedustaja Vesa Kallio: Hallitus hidastelee vähähiilisen rakentamisen edistämisessä26.3.2026 09:37:43 EET | Artikkeli
Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai
Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja11.3.2026 08:30:00 EET | Artikkeli
Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


