Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon ELY-keskus päivitti työlupalinjaustaan

Jaa

Alueellisen linjauksen tarkoituksena on tukea työvoiman saatavuutta Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella huomioiden alueen työmarkkinoiden erityispiirteet. ELY-keskuksen laatima alueellinen työlupalinjaus linjaa ne ammattialat, joilla työvoiman saatavuus on vaikeutunut, ja joihin on mahdollista rekrytoida työvoimaa EU:n ulkopuolelta ilman, että työpaikka on julkisesti haussa.

Pohjois-Savon ELY-keskus on päivittänyt työlupalinjaustaan, ja katsoo, että seuraavilla ammattialoilla työvoiman saatavuus on vaikeutunut Pohjois-Savossa:

1. rakennusalan työnjohtajat
2. sairaanhoitajat ym. (sisältää sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat)
3. kätilöt
4. informaatio- ja tietoliikenneteknologian teknikot sekä käyttäjätukihenkilöt (sisältää käytön operaattorit, käytön tukihenkilöt, tietoverkkoteknikot ja webmasterit ja -teknikot)
5. lähihoitajat (kaikki ammattinimikkeet)
6. peltoviljelytyönjohtajat ja -työntekijät
7. puutarhurit ja kasvihuoneviljelijät
8. puutarha- ja kasvihuonetyönjohtajat ja -työntekijät
9. maatalouslomittajat
10. metsurit ja metsätyöntekijät
11. betonirakentajat ja raudoittajat
12. kirvesmiehet ja rakennuspuusepät
13. putkiasentajat
14. hitsaajat ja kaasuleikkaajat
15. koneenasettajat ja koneistajat
16. moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat (sisältää asentaja, raskas autokalusto)
17. konepuusepät
18. elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät
19. koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym. (kaikki ammattinimikkeet, pois lukien sairaala- ja laitosapulaiset ja päiväkotiapulaiset)

Pohjois-Savon alueellisen työlupalinjauksen valmistelussa on huomioitu alueen työmarkkinatilanne ja kuultu työmarkkinaosapuolten ja elinkeinoelämän sekä TE-hallinnon edustajien näkemyksiä. Työvoiman saatavuutta harkittaessa on hyödynnetty mm. työ- ja elinkeinohallinnon ennakointitietoa, työmarkkinakatsauksia sekä ammattibarometrin tietoja.

Päivitetty linjaus on voimassa 31.12.2022 asti.

EU:n ulkopuolelta Suomeen töihin tuleva ulkomaalainen tarvitsee yleensä oleskeluluvan

Suomessa toimivan työnantajan edellytetään ensisijaisesti rekrytoivan työvoimaa Suomesta ja EU- ja ETA-alueelta. EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa. Vastaava oikeus on myös Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisilla. EU:n ulkopuolelta Suomeen töihin tuleva ulkomaalainen tarvitsee yleensä oleskeluluvan. Työntekijän toimeentulon tulee olla turvattu ansiotyöllä kuukausittain työntekijän oleskeluluvan voimassa ollessa.

Työntekijän oleskelulupaprosessi on kaksivaiheinen. Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) tekee osapäätöksen ja Maahanmuuttovirasto lopullisen päätöksen. TE-toimiston osapäätös perustuu kokonaisharkintaan, joka sisältää työvoiman saatavuuden selvittämisen lisäksi työsuhteiden ennakkovalvonnan, jossa varmistutaan siitä, että työsuhteessa noudatetaan asianomaista työehtosopimusta ja Suomen työlainsäädäntöä.

Lisäksi varmistetaan, että työnantaja kykenee suoriutumaan työnantajavelvoitteistaan. Työntekijän sopivuuden arviointi kuuluu lähtökohtaisesti työnantajalle ja TE-toimisto selvittää työmarkkinoiden käytettävissä olevan työvoiman saatavuuden.

Työvoiman saatavuutta arvioitaessa selvitetään, voiko tehtävään saada työvoimaa Suomesta tai EU- ja ETA-alueelta. Arvioinnissa huomioidaan ELY-keskuksen laatima työlupalinjaus. Alueellinen työlupalinjaus linjaa ne ammattialat, joilla työvoiman saatavuus on vaikeutunut, ja joihin on mahdollista rekrytoida työvoimaa EU:n ulkopuolelta ilman, että työpaikka on julkisesti haussa.

Työnantajan on myös tietyin edellytyksin mahdollista rekrytoida työvoimaa EU:n ulkopuolelta, vaikka ammattialaa ei olisi vapautettu saatavuusharkinnasta alueellisessa työlupalinjauksessa. Mikäli työsuhteelle ja työnantajalle laissa asetetut edellytykset täyttyvät ja työpaikka on ollut julkisesti haussa, mutta työmarkkinoilta ei ole saatavilla sopivaa työvoimaa, työnantajan on mahdollista rekrytoida työvoimaa EU:n ulkopuolelta.

Saatavuusharkinta liittyy vain työntekijän oleskelulupaan. Sen sijaan erityisasiantuntijan oleskelulupaan ei liity saatavuusharkintaa.

Alueellinen työlupalinjaus perustuu ulkomaalaislakiin (301/2004) ja valtakunnalliseen linjaukseen ulkomaisen työvoiman käytön yleisistä edellytyksistä (VNp 11.10.2012).

Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Osaavaa työvoimaa ulkomailta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pohjois-Savon ELY-keskus
- ylijohtaja Pasi Patrikainen, puh. 0295 026 699
- maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson, puh. 0295 026 597
- ylitarkastaja Raili Nissinen, puh. 0295 026 541

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio

0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.7.202228.7.2022 15:49:43 EEST | Tiedote

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,11. Nyt taso on tasan ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Kallavesi on laskenut kevään tulvahuipusta kaikkiaan 51 cm, josta 21 cm heinäkuun aikana. Kallaveden lisäjuoksutus on ollut pois käytöstä koko heinäkuun. Pinnanlaskun odotetaan jatkuvan elokuussa hitaampana ja kaiken kaikkiaan vedenpintojen pysyvän viime kesää korkeampina. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat säännöstelylupien mukaisissa korkeuksissa, ja juoksutus on ollut viime viikkoina vähäistä. Jatkossakin oletetaan, että säännösteltyjen järvien pinnat pystytään pitämään tavoitetasoillaan. Nilsiän reitin alaosassa Syvärin pinta on ajankohtaan nähden alhaalla. Tähän vaikuttanee osaltaan meneillään oleva patoluukun remontti. Säännöstelyluvan mukaisiin raja-arvoihin on reilusti pelivaraa. Vuotjärvi on ajankohdan kesimääräisellä tasollaan ja pinnat tyypillisesti laskevia. Juojärvi on ajankohdan keskimääräisellä tasollaan. Varkauden alapuolella Haukiveden pinta on 11 c

Levämäärän lisääntyminen Kallavedellä voi liittyä ravintoverkon koostumuksessa tapahtuneisiin muutoksiin14.7.2022 12:20:53 EEST | Tiedote

Eteläisellä Kallavedellä Kuopiossa on havaittu kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana vedessä keijuvien levien eli kasviplanktonin määrän kasvua. Kasviplanktonin runsaus on Kallavedellä nykyisin tasolla, joka ilmentää järven tyydyttävää ekologista tilaa. Järven ravinnekuormituksessa ja veden ravinnepitoisuuksissa ei tiedetä samaan aikaan tapahtuneen merkittävää kasvua, joten kasviplanktonin runsastumisen yksi mahdollinen syy voi olla ravintoverkon ylemmillä tasoilla tapahtuneet muutokset. Jyväskylän yliopiston akvaattisten tieteiden opiskelija Hanna Enroth selvitti Pro gradu -tutkimuksessaan, voidaanko Kallaveden levämäärän lisääntymistä selittää ylhäältä alaspäin tapahtuvalla ravintoverkkosäätelyllä. Ravintoverkko koostuu ravintoketjun eri tasoista, joita ovat tuottajat (tässä tutkimuksessa kasviplankton), ensimmäisen asteen kuluttajat (kasviplanktonia syövä eläinplankton) sekä toisen ja kolmannen asteen kuluttajat, eli pedot (mm. kalat ja vesiselkärangattomat, kuten sulkasääsken touk

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme