Pohjois-Savossa maatilojen ja maaseudun kehittämiseen 182 miljoonaa euroa

- Tavoitteiden suhteen vuodet 2014-2022 näyttivät toteutuneen poikkeuksellisista vuosista huolimatta yllättävänkin hyvin, toteaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen yksikön päällikkö Juha Kaipiainen. Erityisesti elintarviketalouden mittavat investoinnit ja panostukset tulevaan matkailuun korostuivat yritysten kehittämisessä. Maatalouden osalta suurin muutos oli uusiutuvaan energiaan kohdistuneet investoinnit sekä neuvontakorvausten käyttö alueella, Kaipiainen lisää.

Maaseudun yritys- ja hanketuilla panostettiin vahvasti elintarviketuotantoon ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen

Pohjois-Savoon maaseudun yritys- ja hanketukea myönnettiin vuosina 2014-2022 yhteensä 52,4 miljoonaa euroa, josta yritystukien osuus oli 29,4 miljoonaa euroa yhteensä 308 hankkeeseen. Yritystukea myönnettiin eniten investointeihin, kuten rakentamiseen sekä koneiden ja kaluston hankintaan 28 miljoonalla eurolla. Yritysten perustamiseen ja kokeiluihin myönnettiin tukea noin 1,4 miljoonaa euroa. Suomessa oli käytössä EU:n elpymistukea loppuvuoden 2021 ja vuoden 2022 välisenä aikana. Elpymistuki oli tarkoitettu uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä energiansäästöhankkeisiin maaseudun pienissä yrityksissä. Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi elpymistukea maakunnan yrityksille noin 1,8 miljoonaa euroa.

Elintarvikeala on Pohjois-Savon kulmakiviä. Yritystuista 40 prosenttia suuntautuikin elintarvikealalle, joka tarkoittaa yhteensä 12 miljoonaa euroa. Muista toimialoista metalli ja matkailu nousivat esille, mutta selvästi elintarviketuotantoa pienemmällä osuudella. Suonenjoki on kuntatilaston kärjessä, koska alueella on merkittäviä elintarvikeyrityksiä, Kaipiainen toteaa.

Vuosien 2020-2022 välille osuivat koronaviruspandemia sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Molemmat tekijät aiheuttivat pohjoissavolaisissa yrityksissä epävarmuutta ja tuolloin hakemuksia peruttiin normaalia enemmän, lisäksi hankkeet toteutettiin suunniteltua pienempinä. Kustannusten lasku ei kuitenkaan koskettanut rakennushankkeita, koska rakentamisen kustannukset nousivat noina vuosina jopa 40 prosenttia. Koronaviruspandemia aiheutti myös ongelmia aloittaville yrityksille, joiden markkinointi jäi vajavaiseksi sekä palveluyrityksille, joihin vaikuttivat voimassa olleet koronarajoitukset.

Maaseudun hanketukiin myönnettiin yhteensä 23 miljoonaa euroa ja ne suuntautuivat pääasiassa yhteistyöhankkeisiin. Hanketuista lähes kaksikolmasosaa oli yhteistyöhankkeita, jotka toteutettiin useamman toteuttajan kesken. Viidesosa hankkeista kohdistui elintarvikealan kehittämiseen, noin neljä miljoonaa euroa. Vahvaa elintarvikealan panostusta tuki Pohjois-Savon maakunnalle myönnetty European Region of Gastronomy- tunnustus. Energian säästöä ja ympäristön tilaa parantavia hankkeita toteutettiin myös etenkin loppuohjelmakauden aikana, mikä antaa hyvin valmiuksia rahoituskaudelle 2023-2027, jolloin energia ja ympäristön tilaa edistäviä toimenpiteitä tulee toteuttaa entistä enemmän. Lisäksi koulutusta ja tiedon hankkimista sekä tiedonvälitystä tuettiin hanketuilla reilulla 3 miljoonalla eurolla.

Maatilat investoivat navettoihin ja ympäristöystävällliseen energiantuotantoon

Maatilojen kehittämistä tuettiin Pohjois-Savossa investointituella vuosina 2014-22 yhteensä 59,2 miljoonalla eurolla, josta 3,5 miljoonaa euroa suuntautui maatilojen energiatuotantoinvestointeihin. Uudet lypsykarjanavetat saivat tukea yhteensä 14,7 miljoonaa euroa ja navettoja peruskorjattiin 8,0 miljoonalla eurolla.Lisäksi uusia lihakarjanavetoita tuettiin yhteensä 4,6 miljoonalla eurolla sekä peruskorjauksia 1,1 miljoonalla eurolla. Avustusta näihin karjatalouden navettainvestointeihin myönnettiin yhteensä 39 miljoonaa euroa. Kasvihuoneiden ja marjojen kasvutunneleiden rakentamiseen myönnettiin tukea Pohjois-Savossa 4,4 miljoonaa euroa.

-Karjatalouden investointeja haettiin vilkkaimmin vuonna 2019 ja sen jälkeen investoinnit vähenivät muun muassa maitotalouden sopimustuotantoon siirtymisen ja lihakarjanavettojen tukikiellon vuoksi, Kaipiainen lisää.

Ohjelmakauden loppua kohti maatilojen investoinneissa näkyi vahvasti ympäristöpainotus, esimerkiksi maatilojen aurinkopaneeleja tuettiin ohjelmakauden aikana yli 130 kappaletta yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla. Myös eläinten hyvinvointiin maatiloilla panostettiin paljon ja investointituella tuettiin yli 200 eläinten hyvinvointihanketta, joissa maatiloille hankittiin muun muassa parsimattoja ja parannettiin tuotantotilojen ilmastointia. Ympäristön tilaa parantavia investointeja, kuten lietelannan multaimia ja lannan separointilaitteistoja tuettiin yli 100 kappaletta ohjelmakauden aikana.  

Nuoren viljelijän aloitustukia myönnettiin Pohjois-Savoon vuosina 2014-22 yhteensä 158 kappaletta, 5,1 miljoonalla eurolla. Tämä on selkeästi vähemmän kuin edellisellä ohjelmakaudella. Erityisesti vähenivät lypsy- ja nautakarjatilojen aloittamisavustukset. Sen sijaan marjatiloille myönnettiin nuoren viljelijän aloitustukea aiempaa enemmän.

Maatilojen neuvontakorvauksia eniten koko Suomessa

Maatilojen neuvontakorvauksia myönnettiin Pohjois-Savoon vuosina 2014-2022 yli 13 000 kappaletta ja neuvontaa hyödynsi yli 2000 pohjoissavolaista maatilaa. Suosituimpia neuvonta-aiheita olivat maatilojen kilpailukyvyn parantaminen ja tuotantoeläinten terveydenhuoltosuunnitelmien laatiminen.

-Tilamäärään suhteutettuna neuvontakorvauksia maksettiin Pohjois-Savossa eniten koko Suomessa, Kaipiainen summaa.

Pohjois-Savoon Leader-tukia 17,4 miljoonaa euroa

Pohjois-Savon Leader-ryhmät eli Kehittämisyhdistykset Mansikka, Kalakukko ja Ylä-Savon Veturi tukivat vuosina 2014-2022 maaseudun kehittämistä yhteensä 17,4 miljoonalla eurolla. Yritystuen määrä oli 4,6 miljoonaa euroa. Rahoituksella on tuettu yritysten investointeja, aloittavien yritysten perustamista, tuotekehitystä sekä osaamista. Ryhmät rahoittivat 268:n yrityksen kehittämistä. Yrityksistä reilu kolmasosa oli aloittava yritys. 

Leader-hankkeisiin myönnettiin rahoitusta 12,8 miljoonaa euroa. Hankkeita toteuttivat yli neljäsataa yhteisöä, yhdistystä, seuraa tai järjestöä, jotka urakoivat hankkeissa vastikkeetonta talkootyötä 1,2 miljoonan euron edestä. Talkootyöllä katettiin osittain hankkeisiin tarvittavaa yksityistä rahoitusta. Leader-hankkeiden tuloksena kunnostettiin 156 olemassa olevaa tai ihan uutta harraspaikkaa tai kylätaloa sekä 65 retki- ja luontokohdetta eri puolilla Pohjois-Savoa. Kohteina ovat olleet esimerkiksi uimarannat, luontopolut, retkeilyreitit, kuntoportaat, pumptrack- tai parkour-radat.

Vuonna 2023 alkoi uusi EU:n maatalouspolitiikan rahoituskausi (CAP-kausi), mutta *tukien haku ei ole vielä avautunut. Haun käynnistymisestä ilmoitetaan heti, kun aloitusajankohta selviää. 

*Ruokavirasto on avannut 23.2.2023 haun uusien neuvojien valitsemiseksi maatilojen neuvontapalveluihin.