Pohjoismaiden talouksien elpyminen hidastuu – tuho olisi voinut olla huomattavasti rajumpaa
Kuten muukin maailma, Pohjoismaat kärsivät vakavasta talouskriisistä keväällä voimaan tulleiden koronavirusrajoitusten vuoksi. Rajoitustoimien purkujen jälkeen talouksissa on kuitenkin tapahtunut voimakasta elpymistä. Vaikka koronavirusepidemian seuraukset ovat olleet raskaita monille yrityksille ja työntekijöille, ovat useat, vielä puoli vuotta sitten esiin nostetut riskit jääneet toteutumatta.
– Jos verrataan moniin muihin Euroopan maihin, ovat Pohjoismaiden taloudet kärsineet huomattavasti vähemmän. Uskomme tämän suurelta osin johtuvan siitä, että Pohjoismaissa sulkutoimenpiteet ovat olleet vähäisempiä ja lyhytkestoisempia. Lisäksi etätyön ulkopuolelle jäävän työvoiman pääsyä työpaikoille, kuten tehtaisiin tai rakennustyömaille, ei juurikaan ole rajoitettu. Myöskään tavarakaupalle tai huomattavalle osalle palveluita ei merkittäviä esteitä ole pääsääntöisesti luotu. Etätyöt ovat sujuneet varsin jouhevasti. Näin tuotanto ja kuluttaminen ovat suurelta osin voineet jatkua koko kriisin ajan, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Muita talouksien nopeaa elpymistä selittäviä seikkoja ovat, että monet kriisistä rajusti kärsineet toimialat, kuten hotelli- ja ravintola-ala, ovat Pohjoismaissa suhteellisesti pienempiä, yritykset ovat erittäin digitalisoituneita ja luottamus hallitukseen on korkealla tasolla.
– Jos katsotaan bruttokansantuotteen kehitystä vuoden 2019 jälkipuoliskon ja vuoden 2020 alkupuoliskon välillä, niin Suomen osalta pudotusta on yhdessä Ruotsin kanssa tapahtunut Pohjoismaista vähiten. Kun verrataan esimerkiksi joihinkin eteläisen Euroopan maihin, on taloutemme reilusti paremmissa kantimissa, Kuoppamäki sanoo.
Jatkossa elpyminen hidastuu
Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä Pohjoismaiden talouden kasvunopeudet tulevat epäilemättä olemaan korkeat heijastellen uudelleen avaamisen voimakasta vaikutusta. Nyt lisää avattavaa ei kuitenkaan enää juurikaan ole, osa rajoituksista pysyy edelleen voimassa ja palautuminen kestää jatkossa todennäköisesti kauemmin.
– Koronaviruksen infektiomäärät ovat jälleen nousseet Euroopassa, Pohjoismaissa ja erityisesti Tanskassa. Vaikka nousevat infektioluvut eivät vielä ole johtaneet uusiin laajamittaisiin sulkutoimiin eivätkä todennäköisesti niin teekään, ovat ne johtaneet paikallisiin rajoituksiin, jotka hidastavat talouden elpymistä, Kuoppamäki sanoo.
– Olemme myös huolissamme siitä, viennin osalta vaikutukset saattavat näkyä viiveellä. Tämä pätee erityisesti Suomeen, jossa aikaisemmat suuret tilaukset ovat pitäneet pyörät pyörimässä, mutta uusia tilauksia on tullut aiempaa vähemmän.
Finanssipolitiikka on reagoinut voimakkaasti koronakriisiin, mutta hallituksille aiheutuneet kustannukset ovat Pohjoismaissa yleisesti olleet paljon pienempiä kuin odotettiin, ja julkinen talous on edelleen vahvempi kuin useimmissa muissa Euroopan maissa – vaikkakin kestävyysvajeesta kärsivä Suomi tarvitsee jonkin verran vakauttamista pitkällä aikavälillä.
– Yritysten taloudellinen tilanne on parempi kuin mitä keväällä pelkäsimme, eikä konkursseissa ole ainakaan vielä tapahtunut räjähdysaaltoa. Konkursseja nähtäneen kyllä viiveellä lisää. Kotitalouksien talous on keskimäärin vahva, sillä säästäminen on koronarajoitusten aikana lisääntynyt ja suurin osa lomautetuista on päässyt palaamaan töihin. Vakaudesta kertoo sekin, että asuntojen hinnat ovat olleet maltillisessa nousussa.
Maakohtainen tilanne
Tanska: Edessä on vaikein osuus
- Palautuminen kriisistä on ollut voimakasta, mutta odotamme sen olevan jatkossa hitaampaa
Ruotsi: Tilanne ei ole niin paha kuin pelätään
- Menot, tuotanto, työllisyys ja asuntojen hinnat nousevat melko nopeasti
Norja: Elpyminen on tapahtunut odotusten mukaisesti, mutta epävarmuutta on edelleen
- Kasvu on vilkastunut, mutta kriisivaikutukset näkyvät vielä pitkään
Suomi: Taistelua alijäämäiseen ylämäkeen
- Talouden elpyminen on ylittänyt odotukset, mutta edessä on ongelmia teollisuuden tuotannossa ja tarve rajoittaa julkisen talouden alijäämiä
Lisätietoja: Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki, +358 50 424 0025, pasi.kuoppamaki@danskebank.fi
Tietoja julkaisijasta
Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia. www.danskebank.fi
Danske Bank on pohjoismainen yleispankki, jolla on vahvat alueelliset juuret ja tiivis yhteys ympäröivään maailmaan. Olemme yli 145 vuoden ajan auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä saavuttamaan tavoitteensa. Tarjoamme henkilö-, yritys- ja instituutioasiakkaille pankkipalveluiden lisäksi henki- ja eläkevakuutuksia, varainhoitoa, kiinteistönvälitys- ja leasing-palveluita.
Haluamme tuottaa pitkäaikaista arvoa kaikille sidosryhmillemme - asiakkaillemme, sijoittajille sekä yhteisöille joiden osana toimimme – ja tavoitteemme on tulla tunnetuksi luotetuimpana taloudellisena kumppanina, joka auttaa tekemään taloudellisista päätöksistä ja arjen pankkiasioinnista helppoa.
Danske Bank -konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa ja yhtiön osake on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa. www.danskebank.com
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Ensiasunnon ostajat 2024: Vanhemmat auttavat miltei puolta ensiasunnon ostajista – periytyykö omistusasuminen?26.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Puolet korkeakoulutetuista vanhemmista auttaa lapsiaan ensiasunnon hankinnassa, selviää Ensiasunnon ostajat 2024 -tutkimuksesta.
Ensiasunnon ostajat 2024: Varainsiirtoverovapauden poistaminen on vaikuttanut erityisesti naisiin ja alimpiin tuloluokkiin11.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Myös ensiasunnon ostajat ovat joutuneet vuoden alusta maksamaan varainsiirtoveroa. Ensiasunnon ostajat 2024 -kyselyn mukaan suurta osaa nuorista asuntohaaveilijoista veron paluu ei haittaa, mutta reilun kolmanneksen asuntosuunnitelmia se hidastaa. Danske Bankin mukaan vero ei ole hyydyttänyt kaupankäyntiä.
Danske Bank tiukentaa suhtautumistaan öljy- ja kaasualaan4.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Danske Bank linjaa uudelleen käytäntöjään varainhoidon sijoitustoiminnassa. Uusi käytäntö asettaa entistäkin tiukemmat vaatimukset sijoituksille öljyn ja kaasun etsintä- ja tuotantoyhtiöihin. Tavoitteena on varmistaa, että yrityksillä on Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset siirtymäsuunnitelmat.
Jens Wiklund Danske Bank Suomen maajohtajaksi27.3.2024 11:45:00 EET | Tiedote
Danske Bank on nimittänyt Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan johtajan Jens Wiklundin Suomen maajohtajakseen 2.4.2024 alkaen. Hän jatkaa myös nykytehtävässään henkilöasiakasliiketoiminnan johtajana.
Ensiasunnon ostajat 2024: Omistusasumista ei pidetä enää taloudellisesti niin järkevänä kuin ennen27.3.2024 09:50:00 EET | Tiedote
Asunnon ostaminen ei ole suomalaisnuorten mielestä niin hyvä tapa vaurastua kuin aikaisemmin, selviää Danske Bankin tuoreesta Ensiasunnon ostajat 2024 -kyselytutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin 18–39-vuotiaiden näkemyksiä ensiasunnon ostamisesta ja omistamisesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme